perjantai 20. marraskuuta 2020

Päästä irti ylianalysoinnista

 


Asioiden jatkuva ruotiminen, etenkin toisten ihmisten sanomisten, saattaa ahdistaa. Ylianalysoinnilla ihminen varautuu epävarmuuteen ja yrittää rauhoittaa itseään. Mutta toiminta ei välttämättä helpotakkaan oloa, vaan kuormittaa. 


Monesti ihminen ylianalysoi vuorovaikutustilanteita, koska ihminen on sosiaalinen olento, jolle ryhmään kuuluminen on ollut aina tärkeää. Ylianalysoija saattaa nähdä merkityksia siellä, missä niitä ei välttämättä ole. Se on raskasta.



Ylianalysointi on monen asian summa. Se voi olla osittain perinnöllistä tai opittua. Myös oma elämänhistoria vaikuttaa. Toisilla on ahdistusherkkyyttä enemmän kuin toisilla, toiset taas irtautuvat nopeammin asioista.  Ahdistusherkkyyskin on osin perinnöllistä.


Ylianalysoinnissa on vaaransa. Voimme jatkuvan perkaamisen kautta alkaa uskoa omiin tulkintoihimme, vaikka todellisia perusteita ei olisi. Saatamme alkaa muistaa asioita väärin, kun mieli värittää tapahtumia. Ylianalysointi liittyy myös masennusoireiluun. Se saattaa olla osa oireilua tai altistava tekijä siihen, ja vatvominen voi laukaista ahdistusoireita.




Ylianalysoinnista voi oppia pois. On tärkeää kiinnittää huomiota omaan toimintaan. Silloin sitä voi muuttaa. Asian nimeäminen voi auttaa ottamaan etäisyyttä siihen. Konkreettiset mielikuvat ovat tällöin hyödyllisiä.


Tilanteessa voi vaikka sanoa toiselle tai itselle, että taas analysointikoneeni lähti jauhamaan. Mielen voi mielikuvissa nähdä koneena, joka tuottaa erilaisia analyyseja liukuhihnalta. Kun analysointikone alkaa jauhaa, pysähdy, ja siirry tietoisesti tekemään jotain muuta itsellesi hyödyllisempää.



Voi myös miettiä, mitä toiminnan takana on. Onko minulla esimerkiksi stressiä, jota yritän purkaa itseäni kuormittavalla tavalla? Onko se jotakin, mitä muut tekevät, ja siksi teen sitä myös itse? Vai onko se sitä, että olen loukannut toista, ja siksi asia pyörii mielessä?


Vatvomisen taustalla olevien syiden kautta voi päästä kiinni toimintatapaan. Kannattaa siis pyrkiä tunnistamaan ja puuttumaan taustalla vaikuttaviin tekijöihin, jos ne ovat oman vaikutusvallan piirissä.


Joskus mielen tuottamien analyysien muistiin kirjoittaminen voi auttaa irrottautumaan niistä. Muutos vie aikaa, on hyvä edetä pienin askelin.




Lähteet: Helsingin Sanomat 24.10.2020, kuvat omat



  

4 kommenttia:

  1. Noi jopas!
    Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka pystyvät analysoimaan eri tilanteita. En ole osannut ajatella, että sekin voi mennä yli.
    Aina oppii uutta.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Kirsti. Onhan se varmasti hyvä, jos osaa analysoida tilanteita ja se jää siihen, eikä pyöri mielessä harmiksi ja ikäväksi asti. Vatvominen on hyvin kuluttavaa ja rasittaa mieltä, kun etenkin vuorovaikutustilanteet vain pyörivät ja pyörivät mielessä. Ihanaa jo vähän talvisempaa viikonloppua myös sinulle!

    VastaaPoista
  3. No minä olen juuri tuollainen ylianalysoija. Kaikki pitää vatuloida päässään uudetaan ja uudestaan, etukäteen ja jälkikäteen. Ja usein siihen liittyy häpeän tunteita. Mutta siis olen opettelemassa siitä pois ja "parantunut" jo aika hyvin. Ylianalysoiminen on hyvin stressaavaa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista Erikoiset Asiantuntijat. Voi, sinua ja tilanteiden ruotimista, tuskailua ja hukkaan menevää aikaa. Upeaa, että olet tietoisesti opetellut pääsemään tästä kuluttavasta tavasta pois. Olet taitavamielinen. Minulla ei ole ollut ylianalysointia koskaan persoonallisuuden piirteenä, mutta monia muita huonoja mielenkäytön tapoja on. Minä olen "erikoistunut" muun muassa häpeän ja syyllisyyden tunteisiin elämänvalinnoissa, en niinkään ihmissuhteissa. Mutta kuitenkin jonkin verran niissäkin. Ja kaipa nämä tunteet kuuluvat ihmisen osaan. Pitävät laumaa koossa.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!