Viimeisimpiä tekemisiäni

Tämä haaste oli Tiian blogissa Minäkö keski-ikäinen? Meillä on niin erilaiset blogit kuin olla voi. Siksi on mielenkiintoista lukea välillä hänen blogiaan. Haasteeseen voi vastata kuka tahansa, jota se kiinnostaa.

Nyt kysymyksiin. Lisäsin tähän haasteeseen yhden kysymyksen, Viimeisin kirja, koska kirjallisuus on minulle tärkeämpää kuin nettimaailma.

Viimeisin viesti: sain tyttäreltä  ja vastasin siihen.

Viimeisin ruoka: sinihomejuusto-tofusalaatti.

Viimeisin itku: pyhäinpäivänä, kun muistelin läheisiä kuolleita ihmisiä.

Viimeisin hermostuminen: jumalauta että suutuin miehelle, kun hän oli pitänyt viikon sisällä keittiössä isoa autonkorjauslaitetta, kompressoria. En tiedä, mihin sitä tarvitaan. Ruma ja iso se oli kyrmöttäessään keittiössä. Erittäin väärä paikka. Aivan ihmeellisen kauan kesti suuttua - viikon - kun suutun yleensä hyvin nopeasti. Alkaako ikä jo vaikuttaa? No, tämän testausmahdollisuuksia kyllä tulee...

Viimeisin ostos: ruokaa. Peruselintarvikkeita maitoa, kahvia, juustoa, kissanruokaa; tofua ja vihanneksia, hedelmiä.

En ole ostanut nyt vajaaseen kahteen vuoteen vaatteita ilmastosyistä. Enkä aio ostaakaan. Samoin kosmetiikkaa on aivan tarpeeksi.

Viimeisin muutos sisustuksessa: Voi Jeesuksen kevät, mikä se nyt olisikaan? Ei ole ollut pitkään aikaan niin sanottua sisutuskautta. Minulla monet asiat menee kausittain. Jeps, kalaverkon heitin eteisen seinältä pois, koska se alkoi muistutella kreikkalaisesta ravintolasta. Alun perin, toissa kesänä, olin kovin ihastunut verkkoon. Ja ajattelin myös, että siihen voisin siirtää mieleni liikkeitä. Eli asetella sitä mielentilani mukaan kuin mandalaa.    Se oli hyvin iso verkko, joten ripustamismahdollisuuksia riitti. Ja kyllä se palveli aikansa. Mutta tuo kreikkalaisen ravintolan ajatus alkoi tunkea päällimmäiseksi. Ikävä kyllä. Ja verkko meni muovinkeräykseen.

Viimeisin lukemani blogiteksti: 
Eevan Hattaroita blogin uusin postaus. Aina tiivistä ja herkullista tekstiä.

Viimeisin lukemani kirja: Luen yleensä kahta tai useampaa kirjaa yhtä aikaa. En muista, mikä kirja loppui viimeksi. Sain loppuun  ainakin Haruki Murakamin Tanssi tanssi tanssi-kirjan. Rakastan Murakamia  ja olin aivan onnessani saadessani tämän uuden kirjan kirjastosta. Mutta, mutta. Ensimmäistä kertaa tuli Murakamia lukiessani tunne, ettei tämä nyt kiinnosta. Kirjaan tuli fantasia-jakso, eikä fantasia ole minua ikänään kiinostanut. Lopsautin kirjan kiinni ja yrmötin. Myöhemmin palasin kirjaan ja lukemalla luin fantasiajakson lävitse ja lopussa alkoi jo häämöttää tunnollinen, yksinkertainen tarinankertoja Murakami. Nautin.

Samoin sain mieheltäni Lauri Maaralan tietokirjan Gurun opissa. Luulin sen käsittelevän idän uskontojen mystiikkaa nimensä mukaisesti, mutta se käsitteli kristinuskon mystiikka-ajattelijoita. Kirja oli silti hyvä ja mielenkiintoinen kurkistus kristinuskon moninaiseen mystiikkaan. En olisi uskonut tällaista olevankaan kristinuskon piirissä. Hengästyttävän ja hämmästyttävän monia henkisen ja hengellisen tien kulkijoita Origenesta mestari Eckhartiin ja kymmeniä lisää. Myös aivan konkreettisia meditaatioharjoituksia.

Viimeisin suunnitelma: Kirjoitan tällä hetkellä kaunokirjallista käsikirjoitusta, ja olisi suunnitelma saada ensimmäinen kirjoituskierros loppuun tammikuun lopussa. Ensimmäinen kierros on aina niin i-h-a-n-a ja runsas. Oikein välillä läkähdyn. Tämän jälkeen on alettava tiivistää ja karsia. Mutta minun pitää saada sitä ennen taukoa kirjoittamiseen, jotta tajuan, mitä kannattaa karsia. Kirjoittamisen hekumassa sitä ei aina tajua.



Pidän nyt pienen tauon tästä rakkaaksi tulleesta blogistani, ylipäätään somesta ja netistä. Jos pystyn. Hyvää loppusyksyä kaikille lukijoille!

  Lähteet: kuvat omat