Itsetunnon kohottamiseen ei ole oikotietä, väittää psykologi ja psykoterapeutti Lauri Mannermaa Hesarissa.
Itsetunto ei mielestäni parane suosituilla self-help-oppailla. Ja itsetunto vaihtelee eri elämäntilanteissa. Se ei ole aina samanlaisena pysyvä.
Itsetunto ei ole sama asia kuin itsevarmuus tai itseluottamus. Nimensä mukaisesti itsetunto on itsensä tuntemista, sen hyväksymistä, että on joissakin asioissa huono ja joissakin asioissa hyvä.
Mannermaan mukaan huonoa itsetuntoa on vaikea määritellä. Se on ehkä sitä, että ihminen alkaa uskoa valheellista tarinaa itsestään, mikä aiheuttaa epävarman olon.
Syyt huonoon itsetuntoon saattavat löytyä esimerkiksi turvattomasta varhaisesta kiintymyssuhteesta tai kokemuksista koulussa. Näiden selvittämiseen ammattiapu on usein tarpeen.
On hyvä ymmärtää, että eri elämäntilanteissa on käytössä eri määrä voimavaroja. Kun olosuhteet muuttuvat, myös tunteet ja käsitykset itsestä muuttuvat.
Jos perheessä on pikkulapsivaihe, eikä hoitaja - usein äiti - ole nukkunut kuukausiin tai jopa vuosiin kunnolla, hän voi suhtautua itseensä ja mahdollisuuksiinsa negatiivisesti pelkän väsymyksensä vuoksi. Muun muassa myös kova stressi, loppuunpalaminen, masennus, elämänvaikeudet tai työttömyys muuttavat usein käsityksen itsestä negatiiviseksi.
Tällaisissa tilanteissa peilistä näkee vain omat puutteensa. Paremmassa elämänvaiheessa sama asia ei hetkauttaisi.
Tsemppipuheet itsetunnon kohotuksesta kuormittuneelle ystävälle pitäisi unohtaa. Ei saisi esimerkiksi sanoa, että kokoa nyt itsesi, piristy ja kohota itsetuntoasi. Jos ystävä on väsynyt ja huonossa hapessa, konkreettinen apu, kuten siivous ja kaupassa käynti, saattavat kohottaa hänen oloaan huomattavasti paremmin kuin piristymään patistaminen.
Lähteet: Helsingin Sanomat 24.10.2019, kuvat omat
Epäilen, että huono itsetunto on enemmän nuorten juttu? Silloin vertaa itseään hanakasti muihin, pitäisi sitä, pitäisi tätä. Ainakin itsellä on mennyt niin - tasapainoisemopi ja tyytyväisempi olo nykyään.
VastaaPoistaAivan mahtava tuo kuvasi jäätyneestä lätäköstä! Itsekin kuvasin niitä aamulenkillä, mutta ei tainnut onnistua noin hienosti.
Kiitos kommentistasi riitta k. Kyllähän se ikä tuo armollisuutta itseä kohtaan.Hyväksyy itsessään hyvät ja huonot puolet. Nuoret elävät usein keskipisteenä olemisen harhassa eli kuvittelevat, että kaikki katsovat heitä.Minä vasta harjoittelen valokuvaamista kännykällä. Huomasin tänään, että minulla on melkein kaikki horisontit vinossa. No, siinä on taas yksi opeteltava asia.
PoistaMinä aloin kiinnittää huomiota vinoihin horisontteihin vasta kun yksi ystävä tokaisi, että olisit tuon horisontin ainakin voinut suoristaa :)) Muokkaa-valikon kierrä-toiminnolla se käy kätevästi.
PoistaKiitos kommentistasi riitta k. Niinpä se horisontti. Ja sinulle on ystävä kertonut siitä. Minä otan valokuvia niin innostuneesti, että horisontit unohtuu.
Poista"ihminen alkaa uskoa valheellista tarinaa itsestään, mikä aiheuttaa epävarman olon", tämä on minusta osuvasti sanottu. En ole ennen tätä asiaa käsittänyt, mutta juuri näin se pohjimmiltaan on ollut, kun oman itsetuntoni pohjanoteerauksia mietin.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Eeva. Itsetunto vaihtelee tilanteiden ja elämäntilanteiden mukaan. Ihminen on melkoinen selittelijä. Halutaan määritellä itseen liittyvät asiat. Vaikka sitten valheellisella kertomuksella itsestä. Ja siitä tulee vain huono olo. Voi kun ihminen ottaisi todesta sen posittivisen selittelyn.Toisaalta elämäntilanne voi olla niin raskas, ettei jaksa kurottaa siihen positiiviseen myyttiin, selitykseen itsestään.
VastaaPoista