Käytiin kahteen otteeseen road tripillä muutaman päivän ajan ja muisteltiin nuoruutta teltassa leirintäalueella asustaen. Eniten ajeltiin autolla vain eteenpäin. Ensimmäinen reissu suuntautui Länsi-rannikolle ja Loviisaan. Toinen matka Etelä-rannikolle ja Hankoon.
Loviisan leirintäalueen suihkupaikka oli tunnelmallinen vanha rakennus.
Svartholman linnoitusalue Loviisassa.
Kaupunkinäkymä rannalta.
Svartholman linnoitusalue Loviisassa.
Kaupunkinäkymä rannalta.
Retkeilyalueella asustaminen oli aika vaativaa näin viisikymppiselle. Miten sitä nuoruudessa jaksoikaan kaikki hankaluudet ja haasteet!
Toisaalta oli hauskaa pystyttää telttaa navakassa tuulessa. Eipä meinannut onnistua. Aamut olivat ihania hitaita aamuja. Keiteltiin kahvia trangialla. Tehtiin voileipää ja jaariteltiin kaikenlaista raikkaassa ulkoilmassa. Muutenkin sain reippaasti ulkoilmaa, koska nukuimme teltassa. Oli se myös romanttista. Ja nukuin teltassa todella hyvin, noin yhdeksän tuntia yössä.
Lounas ja päivällinen syötiin ravintoloissa. Olisi ollut liian työlästä tehdä ruokaa trangialla.
Inkoossa:
Inkoossa:
Inkoon kartano.
Kaikki leirintäalueet olivat meren rannalla. Oli ihana uida helteisessä säässä.
Loviisan reissun leirintäalueella oli vessa ja suihku lähellä. Inkoon leirintäalueella suihku oli kahden kilometrin päässä, pseydyin meressä, vessa oli lähellä. Hangossa vessa ja suihku olivat noin 300 metrin päässä.
Kosteusvoidetta sun muuta naisellista levitin pienen käsipeilin kanssa. Samoin meikkasin vähäisesti. No, föönistä oli turha haikailla. Tavaroita oli auto pullollaan, ja oli vähän hankalaa löytää etsimänsä. Mutta etsiskelyn jälkeen aina löytyi tarvittava. Vei myös pois lähtiessä aikaa pakata kaikki tavarat.
Reissuilta päällimäiseksi jäi hyvä mieli leppoisuuden ja maisemien vaihtelemisen takia. Emme käyneet museoissa sun muissa. Se ei kuulu road tripin luonteeseen.
Etenkin Inkoossa tuntui, että olisi ollut ulkomailla. Suomessa on muutenkin ihmeen paljon näkemättömiä paikkoja. Kotimaanmatkailu säästää myös luontoa. Se olikin yksi syy tällaiseen matkaan nuoruuden muistojen verestämisen lisäksi.
Hanko:
Hangon kasino henki vanhan hyvän ajan tunnelmaa.
Osa vanhoista huviloista on edelleen majoituskäytössä. Luin muistaakseni Joel
Haahtelan romaanista hienon kuvauksen Hangon täyshoitolasta sotien välissä.
Etenkin Inkoossa tuntui, että olisi ollut ulkomailla. Suomessa on muutenkin ihmeen paljon näkemättömiä paikkoja. Kotimaanmatkailu säästää myös luontoa. Se olikin yksi syy tällaiseen matkaan nuoruuden muistojen verestämisen lisäksi.
Hanko:
Hangon kasino henki vanhan hyvän ajan tunnelmaa.
Haahtelan romaanista hienon kuvauksen Hangon täyshoitolasta sotien välissä.
Upeita pitsihuviloita ja nuo sardiinipurkit, wow! Ihanat te telttailijat ja mukavaa kuulla, että romantiikkakin on ollut ilmassa. :) Olette mahtava pari. <3
VastaaPoistaKivaa elokuun alkua Marja. <3
Kiitos Tiia kommentistasi. Ihastuin kovasti noihin - kuin vanhan ajan - sardiinipurkkeihin. Tuli ostettua monta. Juu, yhteinen aika saa romantiikan syttymään.Kyllähän sitä muutenkin riittää. Samoin sinulle hyvää elokuun alkua!
PoistaVau, miten hienoja reissuja. Hyvä, että huomasin tämänkin postauksesi. Meinasi jäädä välistä.
VastaaPoistaLoviisa on tuttu kaupunki minulle, koska asuimme joskus siinä naapurissa Pernajassa ja usein kävimme Loviisassa pitsalla :D. Sen hienosta leirintäalueesta en kyllä tiennyt mitään, jos siellä on noin upeat vessa- ja suihkutilat, minäkin tahdon siellä käydä. Joskus. Ja Hanko ja muut länsirannikon maisemat arvokkaiden huviloineen ovat nekin kokemisen arvoisia. Niistä on kiva haaveilla, kun omaksi ei saa :)
Kiitos Eeva kommentistasi. Pernaja on upea paikka. Loviisa on nätti pikkukaupunki. Uudenmaan rannikkoseudun maisema oli minusta kuin ulkomailla olisi ollut ja minulle aivan uutta. Hanko on aito kesäkaupunki. Siellä olisi viihtynyt pitempäänkin.
Poista