torstai 7. marraskuuta 2019

Miten ottaa itseään niskasta kiinni?



Minulla on tavoite kirjoittaa kaunokirjallinen käsikirjoitus. Kirjoitan kuutena päivänä viikossa öisin. Olen asettanut välitavoitteeksi kirjoittaa vähintään kaksi sivua yössä. Olen nyt niin alkuinnostunut, että tavoite ylittyy joka yö. Tiedän, että kun juonen kuljetuksen kanssa tulee ongelmia, kirjoittaminen muuttuu vaikeammaksi. Saan sen kyllä valmiiksi, mutta se on aivan eri asia, julkaistaanko sitä ollenkaan. Mutta saanpahan kuitenkin tehtyä taas aivan oman käsikirjoituksen.

Toinen asia ei etene lainkaan. Jo puoli vuotta sitten huomasin, että minulla on ollut sama kuva tämän blogin etusivulla koko ajan, kaksi ja puoli vuotta. Haluaisin muuttaa sen, mutta en osaa. Olen digiblondi. Onhan minulla niin sanotusti mentori, joka auttaa tietokoneasioissa. Mutta kun en saa itseäni niskasta kiinni. En lainkaan. Voisin soittaa hänelle ja sopia tapaamisen. Toisaalta haluan kovasti muuttaa kuvan. En saa vaan aikaiseksi.


Aikaansaaminen on ihanaa, mutta aloittaminen välillä hankalaa. Monet lykkäävät toimeen ryhtymistä ja tehtävien aloittamista erilaisten tekosyiden varjolla.

Ihminen ehkä välttelee ponnisteluja luonnostaan. Aivot ja keho toimivat kuin kivikaudella, ja pitäisi säästää energiaa. Siksi koetamme päästä helpolla.

Arjen rutiinit kyllä sujuvat, sillä toiston ansiosta aivoihin on kehittynyt automaattinen toimintamalli. Vaikeastakin asiasta kannattaisi tehdä rutiini toistamalla sitä.


                                      Aseta tavoite
Jos kyseessä on iso ja vaikea tehtävä, ensimmäiseksi on hyvä asettaa itselleen konkreettinen ja aikaan sidottu tavoite.

Kannattaa itse päättää, mikä on tavoite, ja milloin tehtävä on valmis. Kalenteriin voi vaikkapa merkitä päivämäärän, jolloin tehtävän pitäisi olla tehty.

Ei kannata aliarvioida itseään. Tavoitteen pitäisi olla mieluummin vaikea kuin liian helppo.


                                Hyödynnä sosiaalista painetta
Ystävän kanssa sovittu juoksulenkki on vaikeampi perua kuin yksinään suunniteltu. Sosiaalinen tuki auttaa tehtävien suorittamista. Tavoite kannattaa siis kertoa läheisille. Tavoitteen sanominen ääneen lisää hyvin painetta saada tehtävä tehdyksi.


                              Tee toimintasuunnitelma
On hyvä tehdä aikataulu, pilkkoa tavoite hallittavan kokoisiksi palasiksi ja päättää, kuinka paljon tekee esimerkiksi yhden päivän aikana. Näin tavoitteen saavuttaminen alkaakin tuntua mahdolliselta.

Kun tavoite pilkotaan osatavoitteiksi, niin aikaansaamisen iloa saadaan joka päivä, ja se palkitsee ja energisoi jatkamaan.


                            Älä vaadi liikaa
Jos valmistumispäivämäärää ei voi muuttaa, kannattaa muistaa, että riittävän hyvä on tarpeeksi. Monilla toimeen ryhtymistä saattaa nimittäin hankaloittaa täydellisyyden tavoittelu. On hyvä opetella huomaamaan pienikin edistyminen ja sietämään myös pettymyksiä.






Lähteet: Helsingin Sanomat 19.10.2019

11 kommenttia:

  1. Hah, minäpä paineistan sinua nyt, kun kerran olet halukkuutesi ilmaissut :) Oletko itse tehnyt tuon kuvakollaasin? Jos olet, teet vain uuden. Sitten menet blogisi ulkoasuun, tagiin 'ylätunniste' ja vaihdat sen. Minä vaihtelen bannereita usein, etenkin toisessa blogissani Floral Passions.

    Jos tarvitset kollaasin tekoon apua, voin auttaa. Lähetät vain haluamasi kuvat os. riittacita@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos riitta k. Ahas, paineistat. En ole tehnyt (tietenkään) kuvakollaasia. Enpä osaa vaihtaa kuvaa. Mitenköhän se kuva aluksi tehdään ennen kuin mennään ulkoasuun ja tagiin? Olen digikömpelö. Toivottavasti ATK-mentori opettaa kädestä pitäen. Jos hänkään osaa. Hän ei tehnyt tuota nykyistä kollaasia.

      Poista
    2. Kollaasin tekoon tarvitset jonkun kuvankäsittely/ kollaasiohjelman. Itse käytän aika paljon Picmonkey-ohjelmaa. Se on kyllä maksullinen, mutta tosi kätevä. Tarjous avusta on voimassa!

      Poista
    3. Kiitos riitta k neuvoistasi ja avun tarjoamisesta. En ehkäpä laita enää kuvakollaasia etusivulle. Tai mistäpä tiedän. Millä tuulella satun olemaan. Pitäisi keksiä se kuva ensin. Kiirettä ei ole. Niin kuin ei tähänkään asti. Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  2. Empä olekkaan ajatellut tuota sinun blogisi etusivua liiemmin,mulle kyllä passais tuokin. Minulla on taipumus hieman "sitkailla" asioiden hoitamista, kesäaikaan kun on paljon tekemistä niin ajattelen että hoitelen sitten talvella kun on enemmän aikaa. Huomaan kuitenkin kun kesäkiireet loppuu niin minulla onkin sitten tekosyy että kun kesä oli niin työteliäs niin nyt otetaan sitten lunkimmin ja sitten tulee tämä pimeä aika jolloin masentaa ja asiat ne vaan roikkuu. Mutta kun kelaan elämää taaksepäin niin tiettyjä asioita vaan on hoidettava ajallaan. Leskeksi jäätyäni reilut 6v sitten oli yritystoimintamme lopeteltava ja opeteltava hoitamaan kaikenlaisia teknisiä juttuja jotka mies oli hoidellut,autot,talomme lämmitysjärjestelmä ja etenkin nämä tietokonejutut,kun minäkin olen sellainen blondi. Monet asiat on vaan hoidettava heti kun ei voi miehelle sysätä. Miesystävä kyllä on mutta hänellä on rankka työ ja oma huusholli hoidettavana,on kyllä autellut minua autoasioissa jonkin verran. Jotenkin tuntuu että sinusta kirjailija tulee, tuntuu olevan sana ja ajatus hallussa. Mukavaa jatkoa viikkoosi Marja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pihakeiju kommentistasi. Onpa kiva, ettet ole kiinnittänyt huomiota tuohon etusivun kuvaan. En minäkään halua. Tällä hetkellä. Ehkä sitten tulevaisuudessa. Sinulla on ollut varmasti raskaat ja surulliset ajat miehesi kuoleman jälkeen. Voin kuvitella, miten paljon sinulla on ollut opittavaa: tietokonejutut, auto, talon lämmittäminen. Kiva tavata toinen blondi.En ole lainkaan vetreä digissä. Voimia sinulle kaamoksen kestämiseen! En ole itse kovinkaan varma siitä, että jonkinlainen kirjailija olisin. Paitsi itselleni.Kynäilijä ja kirjoittaja.Sinulla on mielestäni aivan hyvä syy ottaa rauhallisesti talvella, koska kesä on ollut työteliäs.

      Poista
  3. Hei. Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on antaa itselleen aikaa vain olla. ☺ Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina kommentistasi. Olisi todellakin hyvä antaa itselle aikaa ja vain olla. Minulla on nykyisin aika tiivis aikataulu, josta jollakin tavalla nautin. Luen kirjallisuutta, teen tätä blogia ja kaunokirjoitan öisin kello neljään asti. Ja nukun kello 12 asti (?). Tarvitsen unta sen 8-9 tuntia. Tuota "aikaa vain olla" on romaanien lukeminen. Nautin.

      Poista
  4. Minä pelaan blogini ulkonäön kanssa liikaakin. Olen kokeillut sun vaikka mitä variaatioita. Mutta aikaansaaminen tökkii sitten jonkin tärkeämmän kanssa. Nyt venäjän opiskelun. Mutta olen siitä onnekas, että pystyn järkeni avulla saamaan itseni säännöllisesti töihin ja pakottamaan harjoituksiin. Tiedän kokemuksesta, että lopulta se palkitsee.
    Kivaa päivää sinulle, Marja. Toivottavasti saat mentoriltasi apua kuvan vaihtoon. Se aina piristää itseä - me muut ehkä emme edes huomaa. Katsotaan, miten käy.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Eeva kommentistasi. Digiblodi ja digiavuton oikeastaan kunnioittaa sinua siitä, että osaat "pelata" blogisi ulkonäön kanssa.. Minusta on todella hienoa, että olet päättänyt oppia venäjää, ja jaksat opiskella ja treenata.Juu, katsotaan miten käy tuon kuvan kanssa. Ehkä vain odottelen, että digiviisas soittaa minulle, ja kysyy mitä kuuluu.Minä en soita, vaikka pitäisi vaan keksin uutta tekemistä. Omituisia nämä digiblondin ajatustavat. Ehkäpä panen vain pään pensaaseen ja odotan parempia aikoja. Onhan talvi ja kaamoskin. Voin kuvitella itseni jollakin tavalla nuutuneeksi.Hih!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!