tiistai 11. heinäkuuta 2017

Kasvohoidossa ja vähän muuallakin



                      Miten voin olla yllättyneen tai hämmästyneen  näköinen kuvatessa itseäni?
                      Ehkä olen vaan niin kauhean kamerapelkoinen, vaikka se värkki olisi
                      omissa käsissäni ja mielessäni. Pitää harjoitella vielä paljon. Oppimis-
                      kokemusta.
                      

Tämän ikäisen naisen iho kaipaisi välillä kosmetologin kättä, mutta minä en yleensä käy hoidoissa vaan tykkään hoitaa ihoani itse nakkisormillani. Menin siis Virossa ollessani kasvohoitoon kolmen vuoden tauon jälkeen. Ja hoito tulikin ihan tarpeeseen: iho näytti kirkkaammalta; rypyt ja juonteet eivät hävinnneet minnekkään. Ja  ne saavatkin olla ja näkyä.Ne kuuluvat keski-ikäisen naisen ihoon. En minä tästä miksikään tytöksi enää muutu. Vaikka mieleltäni saattaisin ollakin.

Kosmetologi Andra oli tosi mukava. Meillä oli  paljon yhteistä puhuttavaa muun muassa eläinrakkaudesta, puhtaasta ruuasta, kasvissyönnistä, ihon hoidosta...Ja hoitoon hurahti reilusti yli tarkoitetun ajan: 60 minuuttia venyi 90 minuutiksi. Eikä siitä veloitettu sovittua enempää.

Hoito oli nimeltään Skeyndor Eternal.

Näin hoito eteni:
Aluksi kasvot, kaula ja dekoltee puhdistettiin. Sitten Andra siisti ja värjäsi kevyesti kulmakarvani. Sitä seurasi hieronta käsin (taivaallista) ja jollakin laitteella. Kasviöljyjä ja muita hyvää tekeviä aineita imeytettiin näin ihoon. Seuraavissa kuvissa näette, minkälainen akan kutale olen ilman meikkiä:

                            Mm. tätä ainetta hierottiin ihoon.


                                       Olen pelottavan näköinen! Ihan kuin jostakin kauhuleffasta, vaikka olin siis                                           kosmetologilla. Andra levitti naamion. Se sai vaikuttaa
                                       aikansa, minkä jälkeen kasvoille levitettiin hoitavia
                                       voiteita. Ihanaa. (Taas nämä rivit menee omia aikojaan;
                                       olen vieläkin aito digilondi. Eiväthän rivit sinänsä tee mitään
                                       vaan pelkästään ovat rivejä.)

                                   Lopputulos. Akka luomuna.


                     Edelleen ilman meikkiä vähän narsistisesti tutkailen itseäni. Minulla
                     näyttää olevan jotenkin typerä tapa suipistaa huuliani selfieissä. Tytär
                     aikoinaan käski ottamaan selfieitä, jotta voittaisin kamerapelkoni.
                     Aivan liian harvoin muistan. Onhan tässä maailmassa/maailmassani
                     tärkeämpiäkin asioita...Kuten yleinen kohkaaminen.

                      Nauraa hirnun - tapani mukaan - kun tytär yrittää ottaa asiallista kuvaa äidin
                      virkistyneestä ihosta. Hyvä ettei sentään nielurisat näy. Rintavako kylläkin.

Lopuksi - en taas malttanut itseäni;tämä taitaa olla minulle ikuisuuskysymys - kuvia Spasta, jossa asuimme. Tämä ei ole mikään hotelliarvostelu, mutta olin tyytyväinen paikkaan ja aamiaisiin.



                                        Kirja aina mukana.




Sitten paluu arkeen laivalla myrskyn keinutellessa. Ihmisiä oli paljon liikkeellä. Kuva Julija tytöstä joka jotenkin loisti muutoin vähän väsyneen tai mukavasti humalaisen matkaajajoukon seassa.


Vasta "valokuvausta" harjoitteleva nainen ei voinut olla hipaisematta kännykkää. Pieni osa paluumatkan kuvista (ja näitä rakastamiani yksityiskohtia).




Nuo yksityiskohdat oli lattioita.


                                   Vähän tuliaisia.

Minua taas nauratti tai pitäisi sanoa hirnutti. 
Uusi bomber-takki päällä. Omasta mielestäni
ihan hieno kiinalaisvaikutteineen. Eikä ikä ole
mikään rajoite useammallekin bomber-takille.
Pukeudun niin kuin sattuu huvittamaan. Nyt näin.

                     Oli aikaa ihailla yhtä tyttären ostoksista mm. tätä pikkulaukkua.

Tämä oli ehdottomasti viimeinen Tallinna postaus. Nämä tuli viiveellä, kun jostakin syystä kuvat olivat - digineitsyelle - oudoissa ja mitä moninaisimmissa tiedostoissa. Yleensä ne menee kuukauden mukaan. Nyt sain niitä pitkään kaivella, jotta sain kuvat juttuihin. Thats it. Kivoja heinäkuun päiviä kaikille!

6 kommenttia:

  1. Oi että, vaikuttaa ihanalta paikalta ja hoidolta, kaikki tuollaiset hemmottelut on aina tervetulleita :)

    VastaaPoista
  2. Jees, niin ovat, vaikka ei olisi niihin tottunutkaan. Ehkä....menen useammin kosmetologille kuin kerran kolmessa vuodessa. Lets see.

    VastaaPoista
  3. Hyvältä näyttää ja kuulostaa teidän matka ja kosmetologilla käynti. Me lähdemme viikonloppuna Pärnuun. Jos sitä itsekin pääsisi kosmetologille ja kampaajalle.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Minna M kommentistasi. Pärnu onkin vanha kylpyläkaupunki - nykyisin sanottaisiin Spa - siellä saat varmasti hyvät hoidot niin kasvoille kuin hiuksillekin. Hyvää reissua teille!

    VastaaPoista
  5. Oi, kuulostipa mukavalle reissulle ja ihanalle hoidolle :) Myönnettäköön etten ole ikinä tullut itse käyneeksi kasvohoidossa :o Pitäisiköhän asia korjata joku kaunis päivä?

    VastaaPoista
  6. Kiitos Elina kommentistasi. Minusta tuntuu jotenkin siltä, että olet vielä melko nuori. Ihosi pysyy varmasti kunnossa ihan luonnostaan, jos elämäntavat on ok. Toisaalta onhan se kiva olla välillä ns. hoidettavana, jos hoitaa itse paljon muita.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi