perjantai 28. heinäkuuta 2017

Blogini kirjoittamisesta: ihana elämä vai epätäydellinen



En ole täydellinen. Kotini ei ole täydellinen. Elämäni ei ole täydellistä.

Tähän silti moni lifestyle-blogi pyrkii:näyttämään ihanaa elämää.

Anna-Kaari Hakkarainen on kirjoittanut romaanin lifestylebloggauksesta nimeltään Kristalli palatsi (Tammi, 2016).


Hänen romaanissaan yksi henkilö lukee lifestyleblogia ja ihmettelee: bloggajien täydellisen kauniita vaatteita, parvekeaamiaisia, hajuvesiä, joissa kaikissa bloggari poseeraa hienosti itse. Välissä saattaa olla  elämänviisauksia onnellisuudesta.?



Kirjailija Hakkarainen on materiaalin keruu mielessään lukenut lifestyleblogeja. "Katsonut valkoisia koteja, joissa on leveät ikkunanlaudat ja pioneja lasimaljakossa. Seurannut, miten bloggaajat käyvät brunssilla, juovat kuohuviiniä ja lomailevat Santorinalla." Kulissit aina pystyssä!


Mutta juuri tätä monet lukijat kaipaavat ja tarvitsevat: Jonkinlaisia esikuvia, joilla on täydellinen hieno elämä.  Kaikkihan me esikuvia tarvitaan!Viihteellistä ja mukavaa lukea tällaisia juttuja. Vaikka ne eivät ole totta. Valokuvissa stailattu olohuone näyttää siltä, ettei siellä olisi koskaan kukaan asunutkaan.

Tähän väliin muistutus siitä, että kaikki on ohikiitävää. Niin ihana elämä-blogit ja epätäydelliset-blogit. Youtubesta Juha Tapio laulu ohikiitävää. Joka vaan aina jaksaa koskettaa minua.


Hakkaraisen romaani kertoo siitä, että lifestylebloggaja rakentaa elämälleen täydelliset kulissit blogissa esiteltäväksi. Hän menee erilaisiin tilaisuuksiin esimerkiksi taidenäyttelyyn, että saisi siitä hienoa materiaalia blogiinsa. Tuo huvittaa minua kovasti: miksi nähdä niin paljon vaivaa näyttääkseen elämässä hienolta - kun voisi vain elellä ja oleilla miten sattuu huvittamaan.



Paljon on puhuttu siitä, että somen kauniit kuvat luovat ihmiselle painetta. Pitäisi olla kaunis kauniissa kodissa. Syödä terveellisiä trendikkäitä ruokia. Tietty harrastaa liikuntaa.

Tutkija Sari Östman käytti väitöskirjassaan käsitettä "elämänjulkaiseminen". Esimerkiksi facessa ja blogeissa.

Minusta olisi todella mielenkiintoista tietää viitsiikö  joku ihminen vaivautua elämään sellaista elämää, että se olisi mielenkiintoista julkaisukamaa. Tuokin jotenkin naurattaa minua: mitä kaikkea ihminen keksiikään.


Bloggaaminen on paljon mielenkiintoisempi ilmiö kuin luulin. Ryhdyin bloggaamaan ilman ennakkosuunnitelmaa, hetken mielenjohteesta. Bloggaus-käsitteen avaaminen on ollut erittäin mielenkiintoista.

Olen kyllä jo ehtinyt lukea näitä ihana, täydellinen elämä-blogeja. Kaunis nainen. Kaunis koti. Ihana elämä.

Mutta kaikenlaisia blogeja tarvitaan! Me ihmiset ollaan niin erilaisia tarpeinemme. Antaa kaikkien kukkia! Jotkut ovat kauniita pioneja. Jotkut voikukkia. Kyllä tähän maailmaan mahtuu.



Itse en halua kirjoitta ihana, täydellinen elämä-blogia. Haluan olla oma itseni. Epätäydellinen. Jos en voisi olla, en voisi kirjoittakaan. Olen vanheneva akka, joka asuu sananmukaisesti metsässä. Välillä omituinen  ajatuksenjuoksu. Olen kotikissa. En kiertele tapahtumissa ja näyttelyissä ja muuta sellaista. Jonkun mielestä varmaan mököttelen ja olla öhellän kotona.


Kotini on yleensä sotkun vallassa. Ei ole todellakaan valkoista sohvakalustoa. Tarkoin aseteltuja pioneja lasimaljakossa. Ehkä tämä minun blogi blogissa kirjoitteluni johtuu siitä, että olen vasta aloitteleva blogin pitäjä. En edes osaa/pysty sanomaan itseäni bloggariksi vaan blogin pitäjäksi, tekijäksi.Etsin vielä omaa ääntäni.



Mutta tällä hetkellä on varmaa, että tämä blogin pitäminen tulee jatkumaan kauan. Ja blogi tulee olemaan aina vähän epätäydellinen. Siinä on elämisen rosoa. Välillä ääneen naureskelen kun kirjoitan sitä. Tämä on halpa huvi. Ja antaa mennä mitä sattuu tulemaan mieleen. Itse asiassa tämä on aika terapeuttista puuhastelua.




Lähteet: Helsingin Sanomat 20.7.2017; kuvat Pexel, paitsi tie kuva oma; video youtube

6 kommenttia:

  1. Kiitos Marja kirjoituksestasi. Ajatuksesi ovat kuin omiani. Kahta sanaa kaihdan omalla kohdallani. Ne ovat bloggaaja ja lifestyle, ja silti täällä ollaan. Ajattelen, että onhan sekin lifestyleä, jos kerää luonnosta ja kotipihasta kaiken mahdollisen, että pieni eläke riittäisi matkustamiseen, joka on intohimoni. Samasta syystä en shoppaile, en fiilistele sisustuksella, tuoksuilla tms. Lopetan matkustamisen sitten, kun terveys pettää. Ollaan vaan rohkeasti omien lifestyleiemme edustajia.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Kirsti kommentistasi. Kiva kun on samanhenkisiä ihmisiä! Joo, ollaan vain rohkeasti omia itseämme. Tuo on hieno harrastus - sinun reissaminen. Kunpa minäkin vain saisin elää ja nauttia joskus eläkepäivistäni. Jännää, että minäkin kaihdan bloggerisanaa. Siitä syntyy jotenkin ikäviä - vain minun mielestäni -mielikuvia. Kuten hieno elämä.

    VastaaPoista
  3. Olen myös miettinyt tuota samaa miten täydellistä pitäisi kaiken olla, että voi julkaista blogissa, facessa tai instassa. On myös blogeja, jotka ei kuvaa sitä "niin täydellistä elämää"! En itsekään kirjoittele negatiivisista jutuista, mutta se mitä kirjoitan pyrin olemaan rehellinen. Joskus saatan jotain mainita mikä ei mennyt ihan niinkuin piti! �� Sulla on monipuolinen blogi ja kiva, että oot löytänyt blogien ihmeelliseen maailmaan! ��

    VastaaPoista
  4. Kiitos Maisa80 kommentistasi. Kaipa sitä blogia tekee kukin omalla tavallaan. Yksilöitä kun ollaan. Joku haluaa hienoa elämää. Jotkut vähemmän hienompaa. Ihmimillistä. Kiitos, että toivotit minut yli viisikymppisen naisen blogimaailmaan!

    VastaaPoista
  5. Omaa elämää voi kuvata hyvin monella tapaa. Yhdellä tapaa vaikutelma on hyvin kiiltokuvamainen ja toisella tavalla karun kaunis. Onneksi meitä on monenlaisia ihmisiä ja blogeja. :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommentistasi Maria. Sinun sanoin:"Onneksi meitä on monenlaisia ihmisiä ja blogeja." Kaikki varmaankin vastaa erilaisia toiveita.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi