sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Keittiön freesaus, pientä sisustusta

En tiedä mistä sain päähäni vähän freesata ja järjestellä keittiötä. Meillä on yleensä kaikki vähän vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun. Minä en ole siivous-, järjestely- tai sisustusihminen. Ruuan laitto, leipominen, puutarhatyöt sujuu. Minä kun olen vanhaa, hyvää aikaa rakastava ihminen, tykkään kirppareilta hankituista vanhoista esineistä. Ne ovat oikeastaan ainoa ns. sisustuselementtini. Melko usein käyn Mäntyharjun Reissukirppiksellä, joka on nykyisin todella kauniisti sisustettu. Siellä silmä ja mieli saa levon ja ilon. Keittiön freesaus sujui lähinnä nostelemalla kaapeista esiin vanhan, hyvän ajan esineitä.






Ylimpänä kuva Finelin kattilasta. Yhäällä kaksi kuvaa kahdesta samalaisesta vanhasta tuolista, jotka ovat jääkaapin molemmin puolin. Toisen tuolin paikalla oli vielä muutama päivä sitten 80-luvun kaappi. Tyhjensin sen ja heivasin ulos talosta. Tilalle laitoin tuolin ja kaksi vanhaa ompelukonetta laukkuineen.

Seuraavaksi vanhaa Arabiaa.





Kuvat ovat taas itse kuvaamiani "valokuvia". Laatu ei ole kummoista. Minulla on melko kehnolaatuinen ja edullinen älypuhelin. Enkä näin yleensä ottaen muutenkaan osaa vielä valokuvata tai olla itse kuvissa. Mutta oppimiskokemusta. Arabian astioista  jahtaan yleensä piippuleima-astioita, niitä on kuvissa vain kaksi.

Sisustuksessa en hahmota kokonaisuuksia. Ehkä siksi niistä viis veisaan. Esimerkiksi alkujaan kaunis lasiterassi on nykyisin varastona. Yläkerran huoneet on niin ja näin, paitsi toisen tyttären huone, koska hän pitää kaikesta laadukkaasta (ja kalliista). Kellari on täysin sekaisin. Siellä on sulassa sovussa (vai onkohan?) auton renkaita ja säilömiäni hillo- ja vihannespurkkeja. Niin karmea se on, että en edes halua mennä sinne itse. Tarvittaessa pyydän miestäni menemään. Kellarin kammottavat portaat:
Seuraavaksi lisää kuvia vanhoista esineistä, jotka minun pikkuisesta mielestäni ovat nättejä:










Nyt tämä juttu näköjään laajenee keittiöstä olohuoneeseen. On tullut räpsittyä valokuvia.(Vanha sana, ei nykyään enää paljon "räpsitä" oikealla kameralla vaan hipaistaan älypuhelimen painiketta, eikä sekään oikeasti ole enää mikään "painike" vaan vain...oisko kuva. En tiedä. En tiedä paljon mitään tästä digimaailmasta.) Olen ollut ns. valokuvaustuulella. On huvittanut.  Minulla näyttäisi olevan taipumus jaaritteluun. Sain mieheni lukemaan kerran tätä blogiani; edes yhden jutun, jossa hänetkin mainitaan. Hän luki sen melko vastentahtoisesti ja vain totesi: "ton saman asian, mistä sä kirjoitat tossa, olisi voinut kirjoittaa kolmella virkkeellä". Näinhän se kieltämättä on.

Seuraavaksi siis otoksia olohuoneesta:

Tämän viimeisen kuvan taulun maalasin kerran itse. Olen vähän kiinnostunut akvarellimaalaamisesta. Vesivärimaalaus kun tehdään yleensä nopeasti ja kerralla. Sopii minulle: nopeasti ja heti. Kuten huomaatte taidot eivät ole vielä puhjenneet kukkaansa. Mutta sekin projekti on vain oppimiskokemusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi