Näitä ruokia aivot rakastavat

Minä yritän syödä terveellisesti. Kala-kasvissyöjälle se on melko helppoa. Tällä hetkellä kaksi päivää syön kaksi kourallista marjoja, kaksi kourallista pakastettuja värikkäitä wokkivihanneksia, papuhöystöä,  kourallisen hapankaalia, kaksi kolme hedelmää, saksanpähkinöitä muutaman ja purkista omega-kolmosta ja B 12-vitamiinia ja monivitamiinia. Syön usein papuruokia. Kalaa tulee syötyä liian vähän.

1. Rasva ravitsee aivoja

Aivot koostuvat 60-prosenttisesti rasvasta. Tämän takia niitä kannattaa ravita myös rasvalla - ei kuitenkaan millä tahansa. Aivot pitävät pehmeästä eli tyydyttömättömästä rasvasta, kuten sydänkin.

"Runsaan kovan rasvan saannin seurauksena aivoihin voi kertyä liikaa beeta-amyloidia. Sen kertyminen on yksi Alzheimerin taudin riskitekijä", sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Erityisen hyödyllisiä ovat omega-3-rasvahapot, joita saa runsaasti rasvaisesta kalasta, kuten lohesta, muikusta ja lahnasta. Kala-ateria 2-3 kertaa viikossa on hyvää aivoruokaa. Hyvinä omega-kolme-rasvahappojen lähteitä ovat myös saksanpähkinät, pellavasiemenrouhe ja hampunsiemenet.

 

"Kun rouskuttelee 4-6 saksanpähkinää päivässä ja lisäksi  käyttää rypsiöljyä , saa jo aika hyvän annoksen omegakolmosia. Samalla kertyy muistin toiminnalle edullisia omega-6-rasvahappoja."

"2. Marjat suojaavat verisuonia"

Marjoja syömällä saa runsaasti polyfenoleja, jotka ovat kasvikunnan tuotteiden sisältämiä suoja-aineita. Polyfenolit suojaavat aivojen verisuonia.

Marjoista saa aivoille tärkeitä vitamiineja, kuten  folaattia, E-vitamiineja ja A-vitamiinin esiastetta beettakaroteenia.

Marjat auttavat myös verenpaineen hoidossa, sillä niistä saadaan kaliumia, joka toimii verenpainetta nostavan natriumin vastavaikuttajana. Korkea verenpaine altistaa muistisairauksille ja lisää aivoinfarktin riskiä.

3. Aivoilla on useasti nälkä

Kun puhutaan syömisestä, tulee harvoin ajatelleeksi, että aivot ovat todellinen energiasyöppö. Ne kuluttavat omiin tarpeisiinsa noin viidesosan saadusta energiasta.

Kun syö säännöllisesti, auttaa elimistöä huolehtimaan, että aivojen saatavilla on sopivasti energiaa. "Jos ruokaväli venyy, maksa alkaa vapauttaa glukoosia verenkiertoon, ettei verensokeri laske liian alas. Tällä tavoin aivojen toimintaa turvataan koko ajan", Laatikainen sanoo.

Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota lounasruokailuun. "Hyvälle ajattelulle ja terävälle muistille on hyödyksi, ettei lataa lounaalla lautaselle liikaa ruokaa. Hyvin suurikokoinen ja raskas lounas nostaa reippaasti verensokeria ja voi siksi lisätä väsymystä iltapäivällä. Siis normaalikokoinen lounas, ja kuten kaikki tietää puolet lautasesta vihanneksia, kolmasosa lisäkettä ja toinen kolmas proteiinia.

Muutama tunti lounaan jälkeen syöty välipala parantaa jaksamista ja auttaa lisäksi ehkäisemään liiallista syömistä illalla.

"4. Raudanpuute rasittaa"

Rauta on aivoille tärkeä ravintoaine. Rautaa tarvitaan muun muassa aivojen välittäjäaineiden kuten dopamiinin, serotoniinin ja adrenaliinin muodostumiseen.

Liian vähäinen raudansaanti on yleistä etenkin naisilla. Muun muassa kuukautiset lisäävät raudantarvetta murrosiästä vaihdevuosiin saakka.

Raudan puute aiheuttaa monenmoisia oireita ja siihen saattaa jopa liittyä mielialan laskua, selittämätöntä väsymystä ja ajattelun tahmeutta. Jos on näin, voi olla paikallaan selvittää laboratoriokokein elimistön rautatilanne, myös ferritiiniarvo.

Etenkin maksa- ja liharuuat sisältävät runsaasti rautaa, mutta sitä saa kuitenkin myös kalasta, kananmunasta ja kasvikunnan tuotteista, etenkin täysjyväviljasta, palkokasveista, soijatuotteista, pähkinöistä ja siemenistä.

5. Suolisto on tärkeä aivoille

Kasvipainotteista ja kuitupitoista ruokaa syömällä voi huolehtia suoliston lisäksi aivojen hyvinvoinnista. Aivot ja suolisto ovat yhteydessä toisiinsa sekä hermoston että erilaisten välittäjäaineiden ja hormonien avulla.

"Suolistomikrobien toiminnan tuloksena syntyy terveyttä edistäviä  aineita, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja. Ne kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin, missä niistä on hyötyä muun muassa mielialansäätelyssä."

Erilaisia mikrobeja on suolistossa noin puolitoista kiloa. Ruokatottumuksilla voi vaikuttaa paljon siihen, että suolistossa olisi mahdollisimman paljon hyvinvoinnille hyödyllisiä mikrobeja.

Kannattaisi syödä monipuolisesti kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljoja. Kasviperäisestä ruuasta saa myös polyfenoleja ja muita fenolisia yhdisteitä, jotka kasvattavat hyödyllisten mikrobien määrää suolistossa.

Lähteet: Hyvä Terveys 4/2025, kuvat Pexels

Ilmastoystävällisiä valintoja ruoassa

En halua kehuskella itseäni, mutta miltei näin olen syönyt jo vuosikymmeniä. Tuo järvikalan suosiminen on minulle uudempi juttu. Järvikalaa, kuten särkeä ja lahnaa, on harvoin tarjolla paikallisessa ruokakaupassa. Kannattaisi ehkä käyttää vaikka särkisäilykkeitä. Niitä on jo saatavilla.  Noin kaksi vuotta sitten markkinoille tuli Järvikala-säilyke, joka maultaan peittoaa tonnikalan.

Ilmastonmuutoskriisi on jäänyt nyt koronakriisin varjoon. Mutta juuri kotona paljon ollessa, on helpompi keskittyä ilmastoystävällisen ruoan kokkaamiseen.

Seuraavaksi ilmastoystävällistä ruokaa:

• Porkkanaa, punajuurta, kaalia ja monipuolisesti muita satokauden vihanneksia. Etenkin avomaalla viljeltyjen juuresten ja vihannesten tuotanto on ekologista.
• Palkokasveja kuten papuja, linssejä ja herneitä. Palkokasvit ovat hyvä proteiinin lähde, jonka ilmastovaikutus on pienempi kuin lihan.

• Karpaloita, omenia ja muita satokauden marjoja ja hedelmiä. Marjojen hiilijalanjälki on pieni.
• 
  
• 
• Kotimaista täysjyväruista ja -kauraa. Kotimainen lähivilja on esimerkiksi riisiä ekologisempi valinta. 
• Kasvimaitoa esimerkiksi kauramaitoa tavallisen maidon sijaan. Viljelettömillä pelloilla on enemmän hiilinieluja.
• Rypsiöljyä ja muita kasviöljyjä. Rypsiöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voin.
• Kotimaista järvikalaa ja muuta vastuullisesti pyydettyä kalaa. Järvikalan kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä.

Lähteet: Voihyvin 9/2019, kuvat Pixabay

Ihan paras uunijuusto

Meillä on täällä kirkonkylässä kolme ruokakauppaa: S-Market, K-Market ja M-Market. M-Market on pienempi ja siellä on aina jotakin spesiaalia tarjolla. Se on oikeastaan kylän herkkukauppa.

No, nyt kun tällä viikolla kävin siellä, oli ternimaitoa myynnissä. Ternimaito on lehmän äidinmaitoa, jota muodostuu vasikan syntymisen jälkeen. Se on kuten ihmisillä rasvaista ja vähän makeaa.

Olinpa taas innoissani. Täytyy saada uunijuustoa! Se on niin herkullista! Ternimaidosta voi tehdä myös pannareita ilman kananmunia ja leipäjuustoa. Minulla on aika paha laktoosi-intoleranssi, mutta ternimaidosta ei tule mitään oireita.

Luulisin, että ternimaitoa on myynnissä pakastealtaassa hyvin varustetuissa kaupoissa tai lähimyynti maatiloilla.

Ja kun äsken kävin lenkillä juutuin naapurin miehen kanssa haastelemaan, samalla selvisi, että heilläkin on ternimaitoa pakasteessa. Eli sieltä saan sitä helposti.

Lenkkeilystä sen verran, että kun olin nyt lenkillä, tunnin lenkki venyi puoleksitoista tunniksi. Kun naapurin kanssa turistessa meni oma aikansa, ja sitten vielä viereeni pysähtyi auto, ja kuljettaja alkoi jutella tuttavallisesti. Minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, kuka hän on. Mutta käytiin läpi hänen pallolaajennuksensa ja lapsuuden hurjat työtaakat maatiloilla. Kerran lenkillä tuli neljä pysähdystä ja juttutuokiota myös aivan tuntemattomien mökkiläisten kanssa.

Mutta tähän uunijuustoon. Sitä on erinomaisen yksinkertaista valmistaa:

Vuokaan kaadetaan litra ternimaitoa.

Ripautetaan vähän suolaa.

Paistetaan uunissa 175 asteessa 30-60 minuuttia, kunnes maito on hyytynyt ja pinta kauniin ruskea.

Uunijuusto on aavistuksen makeahkoa, ja minä tykkään sen rakenteesta. Uunijuustoa voi syödä lämpimänä tai kylmänä. Se on ihan parasta sellaisenaan, mutta kylkeen voi laittaa marjoja. Jotkut syövät sitä kanelin ja sokerin kanssa.

Ternimaidolla väitetään olevan paljon terveysvaikutuksia. Mutta ainakin se on herkkua.

Oletko tehnyt uunijuustoa ternimaidosta?

Kantarellit ovat nousseet, mutta ovat vielä liian pieniä poimittavaksi.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Täydellinen aamupuuro ravitsemusterapeutin mukaan

Minä pidän kovasti kaurapuurosta, sen pehmeästä mausta ja tuoksustakin. Syön sitä nykyisin joka aamu. Keitän puuron veteen ja lisään siihen ainakin kaksi kourallista marjoja, etenkin puolukkaa ja mustikkaa. Lisään puuroon myös muutaman pakastetun banaanin viipaleen. Ne tekevät sulaessaan puurosta ihanan, ihanan kermaista. Nams!

Voisin tietty joskus kokeilla ravitsemusterapeutti Anette Palssan suosittelemaa täydellistä puuroa. Palssan mielestä tavallinen puuro ei pidä nälkää kunnolla. Tästä olen eri mieltä, minä olen puuron jälkeen kylläinen ainakin neljä tuntia, mutta syönkin sitä aina suuren annoksen.

Palssa suunnitteli Hesarin pyynnöstä täydellisen aamupuuron.

Proteiinit

Täydelliseen puuroon tulee 20 grammaa proteiinia. Tämä tarkoittaa, että puuroon tulee 120 grammaa raejuustoa. Pari ruokalusikallista ei riitä. Kananmunakin voi toimia proteiinin lähteenä, mutta yksi ei riitä, lisäksi tarvitaan  myös yksi valkuainen.

Marjat ja hedelmät

Palssa kehoittaa lisäämään marjojen ja hedelmien määrää aamupalalla. Puurossa tulisi olla 100-200 grammaa marjoja tai hedelmiä.  

Rasvat

Rasvat hidastavat ruoan matkaa suolessa ja pitävät verensokerin tasaisena.

Sopivasti rasvaa saa, kun lisää puuroonsa esimerkiksi pienen kourallisen pähkinöitä tai pienen lorauksen öljyä.

Jotkut pitävät myös margariinin käyttämisestä. Olisi tärkeää, että se olisi rasvaisempaa vaihtoehtoa ja sitä pitäisi lisätä reilu teelusikallinen.

Vaihtoehtoisesti pellavansiemenrouhetta voi lisätä vajaan ruokalusikallisen.

Kunnon puuro tukee tutkimusnäytön mukaan ateriarytmiä päivän mittaan ja auttaa syömisen hallinnassa.

Toki energian tarve vaihtelee eri päivinä, esimerkiksi stressi, unen määrä ja naisilla kuukautiskierto voivat vaikuttaa päivän energian tarpeeseen ja kylläisyyden kokemiseen.

Kun kulutus lasketaan 2000 kilokalorin päivätarpeelle, aamiaisesta tulisi saada laskennallisesti 500 kilokaloria energiaa.

Minusta Palssan täydellinen puuro ei vaikuta kovinkaan herkulliselta. Se on kuin sekametelisoppaa. Mutta kokeillaan kuitenkin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.1.2020, kuvat Pixabay, oma

Pegaaniruokavalio uusi trendi?

Pegaaniruokavaliossa yhdistetään paleo- ja vegaaniruokavalio.

Vegaanit eivät syö mitään eläinperäistä, ja paleoruokavaliossa jäljitellään kivikautisen metsästäjä-keräilijän ruokavaliota.

Paleoruokavalio perustuu siihen käsitykseen, että ihmisen geenit periytyvät kivikaudelta. Maatalousyhteiskunnan tuotteet maito ja vilja aiheuttavat ruoansulatukselle ongelmia.

Näiden ruokavalioiden yhdistäminen voi tuntua kummalliselta. Paleoruokavaliossa painottuvat kala ja liha, mutta vegaanit välttelevät kananmuniakin. 

Ruokavalioissa on kuitenkin myös - ihme ja kumma - yhdistäviä tekijöitä: molemmat painottavat kasviksia ja hedelmiä sekä hyvänlaatuista rasvaa.

Pegaaniruokavaliossa on ajatus muodostaa toimiva kokonaisuus näiden kahden ruokavalion parhaista puolista.

Pegaaniruokavaliossa 75 % ruoasta on kasvispohjaista ja sisältää hedelmiä, marjoja, vihanneksia, pähkinöitä ja siemeniä. Loppuneljännes on kalaa, kanaa ja vastuullisesti tuotettua lihaa.

Gluteenia, maitotuotteita ja sokeria ei syödä. 

Ruokavaliossa ei ole prosessoitua ruokaa ja kasvisöljyjä.

Ravitsemustieteilijä Marjaliisa Erkkolan mukaan pegaaniruokavaliossa on kuitenkin yksi keskeinen puute: gluteenin välttely on turhaa.

Gluteeni on proteiiniyhdiste, jota on luonnossa vehnässä, ohrassa ja rukiissa.

Maijaliisa Erkkola huomauttaa myös, ettei maitotuotteiden poisjättämiselle ole terveydellisiä perusteita, jos ne valitaan vähärasvaisina.

Erkkola ihmettelee myös ehdottomuutta sokerin suhteen. "On parempi syödä marjoja, joissa on vähän sokeria kuin jättää ne happamuuden takia syömättä."

Puhtaaseen vegaaniruokavalioon verrattuna Erkkilää ilahduttaa ruokavalion pieni määrä täysarvoista eläinproteiinia, jos se on vastuullisesti pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Tämän vuoksi pegaanit saa ruokavaliosta jodia ja B12-vitamiinia.

"Pitkään toteutettuna tämä päihittää kyllä huonolaatuisen sekaruokavalion, mutta näin rajoitetun ruokavalion ylläpitäminen on vaikeaa."

Viime vuoden suurimpia ravitsemusrendejä oli ketogeeninen ruokavalio, jossa vältellään hiilihydraatteja, mutta syödään niiden sijaan proteiinia ja rasvaa. Runsaan lihansyönnin takia ketogeenistä ruokavaliota on kritisoitu sen epäekologisuudesta.

Mitä mieltä sinä olet pegaaniruokavaliosta?

Helsingin Sanomat 24.1.2019, kuvat Pixabay, Pexel

Kuidunsaannilla ja masennuksella on yhteys

On todella hyvä, että nykyisin ajatellaan lääketieteessäkin. Että ihmisen mieli ja keho eivät ole erillään. Vaan yhteinen kokonaisuus! Ennen uskottiin, että ravinnolla on vaikutusta vain kehoon. Mutta eipäs enää. Mielenterveydellä ja hyvinvoinnilla on vahva biologinen perusta.

Tieto masennuksen ja ruokavalion yhteydestä päivittyy koko ajan. Kuidunpuute voi liittyä masennukseen. Samoin folaatin ja B12 vitamiinin puutostila.

Masennuksen todennäköisyys on pienempi, kun kuidunsaanti on 21 grammaa päivässä. Virallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan jopa 23-25 grammaa päivässä. Aika paljon pitää syödä kuitua saavuttaakseen tuon 21 grammaakin. Esimerkiksi kolme viipaletta ruisleipää, kaksi desilitraa marjoja, yksi desilitra papuja ja kaksi desilitraa raasteita. Tietty kuidunsaantiin voi tehdä omat tapansa ja ruokatemppunsa.

Tutkija Anu Ruusunen teki viisi vuotta sitten väitöskirjan ravinnon ja masennuksen yhteydestä. Tutkimuksessa ruoka-aineita oli muun muassa kasvikset, hedelmät, kala, pähkinät, kananmunat. Tulos oli selkeä: Ruokavalion laadun parantaminen vähensi masennusoireita.

Kuidut toimivat niin, että ne ruokkivat valikoivasti hyödyllisiä bakteereja suolistossa. Tämä on aivoille hyväksi. Tutkijat puhuvatkin aivo-suoliakselista.

Tiedetään, että masennus on sairaus, joka saa ihmisen syömään epäsäännöllisesti ja usein epäterveellisesti. Kun ei jaksa kiinnittää huomiota ruokaan. Kun tuskin jaksaa elää.

Silti ruokavalion parantaminen olisi masentuneelle tärkeää. Masentuneen kannattaisi syödä esimerkiksi täysjyväviljaa, hedelmiä, kasviksia, palkokasveja, marjoja, pähkinöitä, kalaa ja kasvisöljyä.

Uskotko sinä, että monilla mielenterveydenhäiriöillä on biologinen pohja?

Lähteet: Helsingin Sanomat 9.8.2018, kuvat  Pexel

Uskomatonta: Suolistobakteerit vaikuttavat tunteisiin.

Olen tästä aiheesta aikaisemminkin jotain kirjoitellut. Ihminen on todentotta kokonaisuus: keho vaikuttaa mieleen ja mieli kehoon. Onneksi nykylääketiede tunnustaa jo psykosomaattisen sairastelun. 

Olen itsekin huomannut, että jos minulla on stressiä. Saan päänsärkyä ja vatsavaivoja.Kun olin vastikään aika vakavasti ruumiillisesti sairas, se veti mielialan alas. Liikunta vaikuttaa myös mieleen. Nostaa mielialaa ja tuo mielihyvää.

Suoliston hyvinvoinnilla on selkeä vaikutus tunteisiin ja mielen ongelmiin.Aivot ja suolisto ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Jos suolistossa on ongelmia, se voi näkyä mielessä.Ja jos mielessä on ongelmia, vatsa voi alkaa oireilla. Vatsavaivat voi olla esimerkiksi sressin ja masennuksen syynä. Tai toisinpäin.Suolistoa onkin kutsuttu toiseksi aivoiksi.

Suolistobakteerit pilkkovat syödyn ruuan, vahvistavat vastustuskykyä.Ja voivat vaikuttaa myös siihen, että ihminen voi kärsiä ahdistuksesta, masennuksesta ja stressistä. Yleensä mielialan laskuun vaikuttavat muun muassa ihmissuhdeongelmat. Mutta suoliston bakteereilla on oma osansa.

Masennuksen ja suoliston huonon tilan yhteys liittyy välittäjäaine serotoniiniin. Sen vähäisyys voi olla masennuksen syy. Ja 95 prosenttia serotoniinista syntyy suolistossa. Liikunta voi lisätä serotoniinin määrää.

Suoliston bakteerikanta syntyy alle kolmivuotiaana. Tämä varhaisuudessa syntynyt "sormenjälkibakteerikanta" on aikuisenakin se tila, johon suolisto yrittää palautua esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen.

Pienen lapsen ja raskaana olevan äidin ympäristö ei saisi olla liian steriili. Kannattaisi liikkua luonnossa. Pussailla lemmikkejä. Möyriä kasvimaalla. Antibioottikuureja pitäisi vältellä, koska ne tappavat myös hyviä bakteereja.

Aikuisena on vaikeaa vaikuttaa lapsuudessa muodostuneeseen bakteerikantaan. Mutta ei se silti ole mahdotonta. Bakteerit tykkäävät kasviksista ja hyvistä rasvoista.

Marjojen, hedelmien, juuresten, kasvisten syöntiä pidetään yhtenä tärkeänä tekijänä masennuksen ehkäisyssä. Tutkimusten mukaan masentuneet syövät liian vähän kasviksia. Heillä on usein folaatin puute. Folaattia saa muun muassa parsa- ja lehtikaalista ja sitrushedelmistä.

Probiootit eli maitohappobakteerit auttavat bakteerikannan rikastuttamisessa.Hyviä maitohappobakteerien lähteitä on hapanmaitotuotteet. Probiootteja  voi syödä myös tabletteina. Tutkimusten mukaan aikuisten ahdistuneisuus väheni ja mieliala nousi probiooteilla. Lääkäri saattaa jo nyt antaa masennuslääke reseptin lisäksi suosituksen käyttää probiootteja.

Mitä mieltä sinä olet suoliston bakteerikannan yhteydestä mieleen?

Lähteet: Kauneus&terveys/32, kuvat Pexel, pixabay

Vinkkejä herkullisiin ja terveellisiin smootheihin

Minulle smoothiet ovat herkullisia ja terveellisiä aamu- tai välipaloja. Niiden tekemisessä rajana on vain mielikuvitus.

Kokeile rohkeasti makuja

Smoothiesta voi tehdä happaman, makean tai kirpeän. Tai sekoittaa nämä kaikki. Happamuutta saa puolukasta ja karpalosta. Kirpeyttä antaa sitrushedelmät. Makeita ovat banaani ja kuivatut hedelmät. Tai voit yhdistää kaikki maut. 

Itse haluan pitää erillään vihannekset ja marjat sekä hedelmät. En siis tee smoothieta, jossa on sekä vihanneksia ja marjoja tai hedelmiä. Syy on yksinkertainen: maku. Ne eivät maistu herkullisilta. Vaan omituisilta - minun mielestäni. Joku toinen voi olla eri mieltä. Ja makuasioistahan ei kannata kiistellä...

Vihersmoothie

Lempparismoothieni on lehtikaali, varsiselleri, inkivääri, jugurtti smoothie. Tykkään vähän kirpakasta mausta. Tämä sekoitus on myös erittäin terveellinen. Se piristää ja tuo hyvän olon heti. Vihersmoothieen voi laittaa myös esimerkiksi nokkosta, voikukan lehtiä, pinaattia. 

Marja- ja hedelmäsmoothiet

Näissä käytän nesteenä manteli-, soija- tai kaurajuomaa. Lemppari marjasmoothie on mustikka-vadelma smoothie. Jos haluan lisämakeutta, käytän hunajaa. Näitä smoothieita voi tehdä mistä tahansa hedelmistä tai marjoista. Esimerkiksi mansikka, banaani, avokado, appelsiini, mango. Mahdollisuudet ovat miltei rajattomat.

Pakasta ainekset valmiiksi pussiin

Jos olet aamu-uninen, pakasta aamun smoothien ainekset pusseihin valmiina annoksina. Aamulla vain pussin sisältö ja käyttämäsi neste tehosekoittimeen. Ja smoothie on valmis.

Laita sekaan pähkinöitä, siemeniä, manteleita

Ne sisältävät proteiineja ja hyviä rasvoja, ja ne tuovat smoothieen rouheutta ja ruokaisuutta. Ruokalusikallinen makeuttamatonta maapähkinävoita täyteläistää smoothien makua.

Lisää kuituja

Smoothieen saa helposti kuituja lisäämällä siihen maltillisesti leseitä. Varo lisäämästä liian paljon, ettei lopputulos ole puuroa.

Käytä nesteenä mehua; manteli-, soija- tai kaurajuomaa; jugurttia tai rahkaa ja vettä

Minulla on tapana käyttää vihersmoothiessa jugurttia tai rahkaa  ja vettä. Marja- ja hedelmäsmoothiessa käytän usein mantelijuomaa.

Sekaan voi laittaa myös mausteita ja superfoodeja

Joskus saatan maustaa smoothien kanelilla, kardemummalla ja tuoreella inkiväärillä. Inkiväärin kuori kannattaa rapsuttaa lusikalla pois. Menee vähemmän hukkaan kuin veitsellä kuoriessa. Mausteiden kanssa kannattaa olla maltillinen, jotta itse ainekset olisivat pääosassa. Lisään smoothieni melko usein macajauhetta ja vehnänorasjauhetta. Jotkut lisäävät myös proteiinijauhetta.

Tehosekoittimella on väliä

Hyvä tehosekoitin saattaa olla kallis, mutta se palveleekin sitten vuosikausia. Ja sekoittaa aineksen kuin aineksen sileäksi. Marja- ja hedelmäsmootheja voi tehdä myös sauvasekoittimella ja korkealla kulholla.

Onko sinulla jotakin lemppari smoothieta?

Lähteet: Helsingin Sanomat 5.10.2018, kuvat Pexel, reseptit omat