perjantai 18. lokakuuta 2019

Onko tämä ihan pimeetä?



Tämä on toivottavasti ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun kirjoitan tänne kaunokirjallisesta käsikirjoituksestani.  Olen kirjoittanut aikaisemmin muutaman romaanikäsikirjoituksen ja lukuisia runokokoelmakäsikirjoituksia pöytälaatikkoon. Mutta vasta tämä nykyinen romaanikäsikirjoitus on niin suuri innostukseni, että tulen ehkä tarjoamaan sitä kustantajille.



Onhan blogeissa näistä kaunokirjallisista pyrkimyksistäkin. Sattumoisin osuin joku aika sitten blogiin, jonka aihe oli meneillään olevan esikoisromaanikäsikirjoituksen kirjoittaminen.

Minä olen sen verran taikauskoinen, etten halua paljoa puhua käsikirjoituksestani. Ja kun se ei tunnu oikealta. Ja kun se on vielä tekeillä. 



Ongelma on siis, että onko ihan pimeetä yrittää luoda henkilöhahmosta psykologisesti mahdollisimman uskottava? Missä menee uskottavuuden ja henkilön persoonallisuuden liian monipuolisen kuvailun raja? Miten paljon panostaa kirjoittamista ja pähkäilyä tähän? 

Olen lukenut tuhat ja sata kirjaa. Se on rakkain harrastukseni.  Kirjailijat - siis oikeat - kuvaavat henkilöhahmon persoonallisuutta niin eri tavoin. Minusta on jotenkin kauneinta, että sen tekee pienin vihjein. Minulla tätä nykyä kirjoittamisen tyyli ei ole mitenkään pienivihjeinen vaan runsas. Hyvin runsas. Tähän on tultu. Kirjoittelenko siis miltei kaiken mitä inspiraatiossa ja muutenkin mieleeni tulee? Tämä on pitkästä aikaa niin uusi tilanne.



Nops, päädyin siis siihen, että kirjoitan tähän näytteen  romaanihenkilön psykologisesta kuvaamisesta.

Olen nyt päätynyt jopa puheääneen. Miten se kuvastaa persoonallisuutta? Haluaisin apuja siinä, että meneekö tämä liian pitkälle?



Lainaus runsaasta käsikirjoituksesta: "...Hän puhui vuolaasti, hyvin nopeasti. Tuntui, että sanat pomppivat hänen suustaan vikkelästi sinne tänne kuin kirkkaat marmorikuulat. Osa sanamarmorikuulista teki kaaria ja piruetteja ilmassa, kun hän  (en kirjoita nimeä , vaikka nimi on jo, olen siis taikauskoinen, enkä halua antaa häntä kenellekään muulle kuin minulle ) vähän korotti ääntään. 


Hänellä oli heleä, kantava ääni, jossa oli jotakin lapsenomaista, ja ehkä myös siksi jotakin viehättävää, aistillista. Minun oma ääneni on ollut aina vähän himmeä. Jotenkin liian vanha ikääni nähden. Kuin suustani rapsahtelisi hitaasti kuivaa paperia tai loppusyksyn kuivia, ryppyisiä puidenlehtiä. Hän elehti paljon ja jotenkin notkeasti käsillään. Maalasi ilmaan nopeasti viivoja, kaaria, pisteitä, suuria ympyröitä...."



Joten tänään näin. Kaunokirjallista. Ei liian paljon mitään paljastavaa, mutta yksi paljastava ongelma silti. Kiitos jo etukäteen ajatuksista!  




9 kommenttia:

  1. Onpa sinulla jännittävä projekti Marja! Näytteen perusteella haluaisin lukea tästä piruettipuheisesta henkilöstä enemmän :) En ole luova kirjoittaja, joskin toiminut copyna mainostoimistossa. Siellä tein vaikka jonkun esitetekstin, sitten se kävi läpi muutaman oman stilisointikierroksen, ja sitten tietysti asiakas ruoti. En osaa antaa 'oikeaoppisia' neuvoja siis, mutta näkisin, että anna tulla vaan. Stilisointikierroksilla on sitten varaa karsia esim. adjektiiveja. Jos saat kustannussopimuksen, kustantajan kustannustoimittaja sitten auttaa todella paljon. Onnea projektillesi! Jännittävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi riitta k. Kyllä tämä on ihanan jännittävä projekti siksikin, että nyt olen päättänyt tarjota käsistä kustantajille. Aikaisemmin ei ole rohkeus siihen riittänyt. Mutta olen saanut paljon iloa ja nautintoa myös aikaisemmin kirjottamistani käsikirjoituksista. Copyhan on monelle unelmien ammatti. Sinä olet saanut kokea sen.

      Poista
  2. Onnea projektiisi. Olen aina ajatellut (ja toivottavasti myös sanonut kommenteissani), että sinun pitäisi kirjoittaa.
    Näytteen perusteella ei mene liian pitkälle. Päinvastoin. Näyte saa janoamaan lisää :)
    Kustannustoimittaja auttaa aikanaan. Tuskin maltan odottaa kirjaasi.
    Mahtavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Kirsti. Sinä olet vaikuttanut siihen, että kaunokirjoitan taas. Silloin, kun olin lääkevieroitksessa, sinä rohkaisit kirjoittamaan muutakin kuin blogitekstiä. Suurkiitos siitä. Että uskallan luottaa itseeni tällä kertaa. Käsikirjoitus ei kerro lääkevieroituksesta vaan aivan muusta. Hyvää viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Minä tykkään tuosta tyylistäsi, miten kuvaat tuota persoonaa. Petri Tamminen sanoi eräällä kirjoituskurssilla, kun häneltä toistuvasti kysyttiin, saako näin kirjoittaa ja saako näin ja saako näin, että vastaus kaikkiin kysymyksiin on kyllä, kyllä saa, kirjailija saa kirjoittaa, miten vaan. Ja varsinkin alussa hyvä on kirjoittaakin, mitä mieleen tulee, mieluummin liikaa, ja sitten siitä vaan deletoimaan ja hiomaan, jotta kaikki osasat naksahtavat yhteen hienoksi lopputulokseksi.
    Tsemppiä, intoa ja kärsivällisyyttä sinulle tähän projektiisi, Marja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Eeva. Ja kiitos että rohkaiset persoonan kuvaamistani.Todella - ehkä liian aikaisin - mietin psykologista uskottavuutta persoonan kuvaamisessa. Vau, sinä olet ollut kirjoituskurssilla! Minä en ole saanut aikaiseksi, koskaan. 18-vuotiaana tulin toiseksi J.H Erkon rahaston runokilpailussa ja minua rohkaistiin lähettämään tietylle WSOY:n kustannustoimittajalle runokokoelmakäsikirjoitus. Kustannustoimittaja piti silloin minun mielestäni liian helpoista runoistani. Enkä halunnut julkaista näitä helppoja runojani. Asitivoimaisuus ja metaforat olivat minusta silloin oikeaa runoutta. Toisaalta nyt harmittaa ehdottomuuteni. Hyvä neuvo tuo antaa mennä - asenne kirjoittamisessa. Voihan sitä tosiaan karsia myöhemmin. Kauhea pulina ja häly on tällä hetkellä käsikirjoituksessa.Mutta nautin ja olen ahkera.

      Poista
  4. Wow tykkään ja miten kuvailevaa tekstiä. <3 Olet uskomaton. <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos Tiia kommentistasi. En ole tosiaankaan uskomaton. Vaan tavallinen kirjoittaja. Kiva kun pidit minun tekstistäni. Tällä hetkellä leikin ja askartelen kaunokirjallisilla sanoilla. Ja virkkeet on huomattavasti pitempiä kuin blogiteksteissäni.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!