Harry Gustafsberg on nähnyt työssään luotisateen, juossut puukottajaa kiinni sysimustassa metsässä, kokenut kollegan haavoittumisen.
Nykyisin Gustafsberg on tietokirjailija, yrityspuhuja ja hänen valmennusmetodejaan opetetaan poliisiammattikorkeakoulussa. Nykyiseltä koulutukseltaan hän on filosofian tohtori. Hän työskenteli Karhu-ryhmässä 20 vuoden ajan.
Gustafsberg on luonut seuraavan metodin Kolme tärkeintä askelta kohti parempaa suorituskykyä.
1)Nuku, liiku, valmistaudu.
Gustafsberg sanoo: "Kun mennään biologian ja mielen tasolle, sillä ei ole mitään merkitystä, mitä ihminen tekee työkseen. Jännityksen fysiologinen mekanismi on aina sama."
Riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio antavat tärkeän pohjan jännittävään ja stressaavaan tilanteeseen. Hyviä päätöksiä on vaikea tehdä liian väsyneenä, ja tilannetaju kärsii. Mitä korkeampi stressitaso on, sen huonommin looginen ja rationaalinen päätöksenteko toimii.
Valmistautumiseen kuuluu rauhoittava syvähengitys, joka vaikuttaa autonomiseen hermostoon, eikä keho pääse ylivirittäytymään. Tämän jälkeen luodaan mielikuva jännittävästä tilanteesta. Kun käy etukäteen esimerkiksi tärkeän esiintymistilanteen läpi ja luo mielikuvan siitä, miten parhaimmillaan toimii, jännitys ei pääse tositilanteessa liian pahaksi.
2)Jännittäminen
Gustafsbergin mukaan moni ajattelee, että hengitysharjoitukset ovat humpuukia. Hän kuitenkin suosittelee päivittäisiä syvähengityksen harjoituksia. Tällä tavalla ihminen palautuu nopeammin stressaavasta tilanteesta.
Jännittämisen takia ei kannata jättää asioita tekemättä. Jännitys kuuluu hyvään suoritukseen. Kun työ on mielekästä ja merkityksellistä, vireystason pitääkin nousta. Ihminen ei ole parhaimmillaan silloin, jos mikään ei tunnu miltään.
Useimmiten epäonnistuminen johtuu yllätyksistä. Niihin kannattaa valmistautua. Kaikki ei välttämättä mene niin kuin on suunnitellut.
3)Käsittele muistijälki hyväksi.
Stressaava työtilanne kannattaa jälkeenpäin analysoida mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Voi miettiä, mitä kävi ja miksi. Tarkoituksena on hyväksyä tapahtunut etenkin, jos koki epäonnistumisen.
Jännittävän tilanteen jälkeen keho rauhoitetaan. Sitten tilanne käydään uudelleen läpi, mutta nyt tilanne kuvitellaan parhaan mahdollisen onnistumisen kautta. Keholle ja mielelle luodaan positiivinen muistijälki, joka auttaa palautumaan.
Gustafsberg esittelee myös elämänfilosofiaansa: "Jokaisen olisi syytä kysyä säännöllisesti itseltään, kuka minä olen ja mitä minä haluan elämältä, ja mennä määrätietoisesti sitä kohti. Kannattaa elää rohkeaa elämää, mutta olla samalla kohtuullinen ja nöyrä. Meidän suurin velvollisuutemme on kehittyä ja kasvaa ihmisenä."
Lähteet: Helsingin Sanomat 6.10.2019, kuvat omat
Mielenkiintoista luettavaa ja niin totta kaikki. Olen vastikään viimeisen vuoden sisällä löytänyt hengitysharjoitukset ja niillä todellakin saa jopa unettomana paremmin unen päästä kiinni, kun jaksaa hengittää rauhallisesti ja syvään ja rauhoittaa stressitilanteiden jälkeen tai tiimoilta.
VastaaPoistaOikein sydämellistä tiistaita Marja. <3
Kiitos Tiia kommentistasi. Kyllä näköjään poliisimiehetkin taitavat psykologiaa. Oli mielenkiintoista lukea, että teet hengitysharjoituksia. Minunkin on miltei pakko tehdä, koska hengitän melko pinnallisesti, ja on hyvä saada välillä autonominen hermosto rauhoitettua. Ja myös täällä etenkin ennen nukkumaan menoa.
VastaaPoistaHyviä pointteja. Erityisen kiinnostava on tuo 'Käsittele muistijälki hyväksi'. En tosin tiedä miten se onnistuisi elämän kaikkien kolhujen kohdalla.... Tapahtuman hyväksyminen on a ja o. Minä hengitän huonosti ja pinnallisesti. Kesällä luin jopa joogaopettaja Malla Rautaparran kirjan Hyvän hengityksen anatomia. Jonkun verran olen harjoitellut, mutta en riittävästi.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi riitta k. Kuten ajattelet, että jos tapahtuu aivan kauheita, minäkään en usko, että muistijälkeä voisi työstää mielikuvaharjoittelulla hyväksi. Mielikuvaharjoittelu on käypä arkisiin, ikäviin tapahtumiin. Minä olen harjoitellut hengitystekniikoita muutaman vuoden, ja on edelleen välillä vaikea automatisoida tarvittaessa syvähengitys. Kirjoitan siitä vielä tähän blogiin.
PoistaNiin on tärkeää tuo kunnollinen hengittäminen, vaikeina aikoina elämässäni olen tuonkin taidon joutunut opettelemaan ja joitain kursseja myös käynyt. Taidetaan me ihmiset olla tuossakin suhteessa laiskan puoleisia kun ei käytetä koko keuhkojen kapasiteettia hyväksemme. Hierontahoitoja tehtäessä huomaan miten pinnallisesti monet hengittelevät, niimpä sitten hoidon loppupuolella kiinnitetäänkin huomio palleaan. Kiintoisa aihe tämäkin :-)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Pihakeiju. Hienoa että olet opetellun kunnollista hengittämistä ja olet kurssejakin käynyt. Sinä olet asiantuntija. Ehkä me tosiaan ollaan laiskoja, kun ei monesti edes yritetä hengittää kunnolla. Vie kyllä tosi kauan aikaa, että palleasta lähtevä hengitys automatisoituu, ja tapahtuu sitten ihan itsestään. Tuo on todella mielenkiintoista ja hyvä juttu, että ohjaat asiakkaita kunnolliseen hengitykseen.
Poista