Olen sulkenut sairaalan oven. Huojentuneena ja helposti. Kuin surkean, mitättömän kirjan. En ole enää lukkojen takana. Ei tarvitse pyydellä kansliasta avaamaan ovea. Hiusvaahtoa. Hiuslakkaa. Deodoranttia. Pinsettejä. Kynsisaksia. Muun muassa. Olen niin vapaa kuin aikuinen ihminen voi.
kun keveät heleät koivut puskevat yötaivasta kohti
ja tuuli repii tähtiä.
Irrotan katseeni yöhön
ja äkkiä kaikki on valoistakin valoisampaa.
Minä synnyn ja vyörytän
maan jalkojeni alle.
Kaikki sanani alleviivaan
maan väreillä,
maan väreillä.
Tuo ensimmäinen runo on oma, tuunattu. Kuva oli sairaalareissunpuolesta välistä.
Sairaalahoidon aluksi olin vielä ihmisen näköinen. Kokonaisuudessaan vanhenin sairaalassa vieroitusoirepaniikkituskissa varmaankin 10 vuotta. Ei hyvä. Mutta minkäs teet.
Yritin eilen vaikuttaa tuohon naamavärkkiini. Ryhdyin mittaviin remontointitoimiin. Tein hedelmähappokuorinnan ja nostavan naamion. Naamioiden jälkeen katsoin vihdoin ja viimein hedelmähappokuorintaputelia. Purnukka näytti vanhalta hedelmähappokuorintaputeleiltani, eikä se kuitenkaan ollut täysin hedelmähappokuorinta.
Kun etsin punukkaa jääkaapista, pudotin hillopurkin toisen jalan isovarpaaseen. Sattui niin, että kynsi varmasti tummuu ja irtoaa. Mutta mitä nainen ei tekisi kauneutensa tähden. Käytän ehkä vähän hajamielisen suurpiirteisesti näitä aineita. Yleensä teen kasvoille kuorivan naamion ja sitten elvyttävän.
Kun etsin punukkaa jääkaapista, pudotin hillopurkin toisen jalan isovarpaaseen. Sattui niin, että kynsi varmasti tummuu ja irtoaa. Mutta mitä nainen ei tekisi kauneutensa tähden. Käytän ehkä vähän hajamielisen suurpiirteisesti näitä aineita. Yleensä teen kasvoille kuorivan naamion ja sitten elvyttävän.
Vasta kuvasta tajusin, että naamani on ruskettunut, vaikka olen kaikein keinoin yrittänyt välttää sitä. Olen muistaakseni käyttänyt nimenomaan kasvoille aurinkovoidetta. No, näillä mennään.
Aineet: Luonnonkosmetiikkaa kuten kaikki, mitä kasvoihini pistän.
Minun silmiin olet aina näyttävä, kaunis nainen, mutta tiedostan, että itseään sitä katsoo enemmän mikroskoopilla, huomaa muutokset.
VastaaPoistaEn kestä tuota varvastakin, mutta uskon, että kesä tuo uusia voimia ja kaikki kääntyy vielä parhain päin. <3
Mukavaa viikonloppua Marja ja ihanaa, kun saat olla kotona nyt. <3
Kiitos Tiia kommentistasi. Koen vahvasti - ja varmasti katson myös mikroskoopilla -, että iho on kärsitty huonoon kuntoon. Varvas näyttää muuttuneen mustaksi. Kaipa kesä parantaa senkin. Kotona olo on parasta ikinä.
PoistaMinulle tuli hyvä mieli siitä, että olet vihdoin kotona.
VastaaPoistaOmaa peilikuvaa katsoo kai aina turhankin kriittisesti.
Minusta olet edelleen kaunis <3
Varvas paranee ajan kanssa.
Ihanaa viikonloppua sinulle Marja!
Kiitos kommentistasi Kirsti. Kaunis en ole mutta on ihanaa olla kotona. Vihdoin ja viimein. Varvas nyt on pieni murhe, vaikka kipeä onkin, enkä pysty käymään lenkillä. Mukavaa viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaErittäin hieno juttu, että tuo raskas sairaalajakso on takana. Hyvä, että olet nyt kotona ja normaalissa elämässä kiinni. Rutiinit ja omat tavat päivittäin ilman, että joku kyttää koko ajan tekemisiä ja oma rauha kotona. Pistää vihaksi jos kipulääkkeet sinulle määrännyt lääkäri jatkaa toimiaan jonkun toisen vastaavassa tilanteessa olevan kanssa. Lääkekoukkuun kiinnijääminen ei ole mukavaa. Tuollaista lääkäriä pitäisi rankaista asiasta. Tai ilmoittaa johonkin hänen toimistaan. Hyvää sunnuntaita ja parempaa jatkoa!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi ja paremman jatkon toivotuksista Anonyymi.Juu, nimenomaan tuo oma rauha kotona. Luin Hesarista viime viikolla jutun, että Valvira on puuttunut noin 7000 sellaisten lääkärien toimiin, jotka ovat liian hövelisti määränneet oopiumpohjaisia kipulääkkeitä. Toivon, että minun lääkäri on tuossa joukossa.
Poista