Moni arvioi taitonsa yläkanttiin: Ylivertaisuusvinouma

Psykologiassa tunnettu esimerkki taitonsa arvioimisesta yläkanttiin on Dunning-Kruger-vaikutus eli ylivertaisuusvinouma.

Psykologit David Dunning ja Justin Kruger teettivät yliopisto-opiskelijoilla tiedonkäsittelyyn liittyviä tehtäviä ja havaitsivat, että ne, jotka pärjäsivät heikommin, arvioivat oman suorituksensa todellisuutta paremmaksi. Ne, jotka pärjäsivät erittäin hyvin, arvioivat itsensä vähän todellisuutta huonommaksi.

Tiivistettynä ylivertaisuusvinoumaa voi kuvailla, että mitä vähemmän tiedät, sitä enemmän uskot tietäväsi. Esimerkiksi jos ihminen opettelee ohjelmoinnin alkeet, hän voi pitää itseään selvästi parempana ohjelmoijana mitä todellisuudessa on.

Ylivertaisuusvinouman vastakohta on huijarisyndrooma, jolloin ihminen ei usko olevansa niin osaava ja pätevä kuin hänestä ajatellaan. Huijarisyndroomasta kärsivä ajattelee, että hän on jotenkin vahingossa onnistunut huijaamaan muut taidoillansa.

Tarkentaen ylivertaisuusvinoumassa ihminen ei yleensä pidä itseään ylivertaisena muihin nähden vaan omiin taitoihinsa ja tietoihinsa nähden. Monet pitävät esimerkiksi itseään parempina autokuskeina kuin he todellisuudessa ovat.

Äly ei suojaa ylivertaisuusvinoumalta. Älykkäät ihmiset voivat sortua arvioimaan itseään paremmaksi asioissa, jotka eivät ole heidän erityisosaamistaan.

Ylivertaisuusvinoumalta ei ole helppo välttyä. Siksi esimerkiksi koulutuksessa pitäisi tuoda paremmin esiin, että asiat ovat monesti monimutkaisia.

Omien taitojensa ja tietojensa kohtuullinen yliarvioiminen ei ole huono asia, vaan siitä voi saada itseluottamusta ja uskallusta.

Oletko huomannut itsessäsi tai jollakin kaverilla tai tutulla ylivertaisuusvinoumaa?

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.5.2019, kuvat Pixabay