Stressi surkastuttaa aivoja

Pitkittynyt stressi tunkeutuu aivojen hermosoluverkostoon ja tekee siellä tuhoja. Pitkän henkisen kuormituksen tuloksena voi olla hermosolujen kutistuminen ja kato, harventuneet yhteydet niitten välillä ja pienemmät aivot.

Pahimmillaan stressi voi laukaista masennuksen. Etenkin masentuneiden ihmisten aivoja kuvaamalla ja tutkimalla on huomattu, miten hermosoluja ja -yhteyksiä karsiutuu otsalohkossa ja hippokampuksessa. Ne ovat aivoalueita, jotka ohjaavat älyllisiä toimintoja, muistia ja tunteita.

Stressihormoni kortisolin määrä veressä on yhteydessä pienempiin aivoihin. Neurology-lehdessä ilmestynyt tutkimus osoittaa, että harmaa aivokudos on vähäisempää niillä keski-ikäisillä naisilla, joilla on korkeat kortisolipitoisuudet kuin niillä joilla kortisolitaso on normaali.

Harmaa aine muodostuu etupäässä hermosoluista ja niiden tuojahaarakkeista eli dendriiteistä. Stressihormoni on syyllinen muistiongelmiin ja aivojen kudoskatoon.

Muutama vuosi sitten tutkijat tekivät Ruotsissa magneettikuvauksia työperäisestä stressistä kärsiville 36-55-vuotiaille naisille ja terveille verrokeille. Stressiryhän ihmiset olivat tehneet töitä jopa 60-70 tuntia viikossa. Lopulta he olivat saaneet erilaisia oireita, kuten unettomuutta, uupumista, ärtyneisyyttä, epätodellisuuden tunnetta, muisti- ja keskittymisvaikeuksia.

Magneettikuvaukset paljastivat Plus One-lehden julkaisemassa tutkimuksessa, että harmaa aine oli vähentynyt aivoissa. Kato oli sitä isompi, mitä kovempaa stressiä ihmiset olivat kokeneet.

Vanhuuden aivosairaudet dementia ja Alzheimer kehittyivät useammin niille, jotka olivat kokeneet stressiä keski-iässä.

Stressin aiheuttama hävikki aivoissa ei ole onneksi lopullista. Kun stressi poistuu, aivosolujen haarakkeet palautuvat stressiä edeltäneeseen tilaan. Elpymistä voi edistää sillä, että harrastaa liikuntaa, nukkuu hyvin ja tapailee muita ihmisiä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.5.2019, kuvat Pixabay