perjantai 4. toukokuuta 2018

Päivän vaatteet ja kuulumiset 5.



Tällä viikolla silmälasini ovat nousseet keskiöön perheessämme.  Minä hajamielisenä ihmisenä hukkaan silmälasini muutaman kerran viikossa. Etenkin tällä viikolla ne on ollut yhtenään hukassa. Päivittäin. Rillini on miinuslasit, ja näen lähelle kunnolla, jos otan ne pois päästäni. Välttelen yhä - jo tämän ikäisenä - lukulasien ostamista.


Perheemme uusi harrastus on ollut jo siis pari vuotta silmälasieni etsiminen. Ja tietty ne lymyilee oudoissa paikoissa. Kun ei ole koskaan siististi esimerkiksi pöydällä. Ne on löytyneet joskus jopa vaatekaappini hyllyltä. En tajua miksi minun on pitänyt ottaa ne vaatekaapissa pois.

        Istutin menneellä viikolla ensimmäiset kesäkukat, orvokit vanhaan kattilaan ja pottaan.

Usein ne on unohtuneet vaatekasoihin, vessan lavuaariin tai kaappeihin, sänkyyn, autoon; sohvalle - joka on ihan järkeenkäypä paikka - koska luen sohvalla ja rillit pitää ottaa pois, jotta näen tekstin. Yhtenä kesänä ne oli pari päivää kasvimaan laidalla, ja meinasin astua niitten päälle. Eri paikkoihin veneessäkin ne tahtovat unohtua.


Niin, vaatteisiin. Yritimme aluksi kuvata ulkona, mutta alkoi sataa tiiviisti vettä. Sisätiloissa  murjotan taas ja keekoilen pönttöuunin edessä. Milloin tämä valokuvauskammo loppuu? Milloin? Mekko on ostettu vastikään nettikirpparilta ja kengät oli tämän viikon löytö paikalliselta kirpparilta. Mekko on merkiltään Rostfrei by Anett Röstel. Melkein kuin uusi merkkimekko. Ikävä että se meidän Epäselvän koulukunnan kuvissa näyttää mustalta, vaikka on oikeasti tumman violetti. Se on paksua kangasta ja helma on muotoiltu jännästi. Tykkään mekosta. Siinä on jotakin huolettomuutta ja iloisuutta.


Ja vielä enemmän tykkään kengistä, jotka oli tämän   viikon huippukirppislöytö. Hinta viisi euroa. Ne on vaan niin näpsäkät, ja yksityiskohtiakin on. Kengät on tehty kankaasta ja tekonahasta. Talvikäyttöön ne ei sovellu. Välikausi kengiksi ja talvella sisäkengiksi ne ovat suloiset. Merkki on Heavenly Feed.


Muutaman kerran olen onnistunut hävittämään rillit jämptissä, siistissä, asiallisessa opetusluokassani. Huomasin kyllä oppilaiden vinot hymyt, kun kailotin: Apua rillit hävisi! Kohkasin ja säntäilin  sinne ja tänne niitä etsien. Ne eivät tietenkään olleet pöydällä tai masiinoiden päällä. Ja lopulta löysin ne taulun reunalta. Jota en nykyään käytä muutoin, kun merkitsemällä siihen tunnin aiheen sivunumerot.




Molemmat tyttäreni ovat neuvoneet ja käskeneet minun ostaa vitjan silmälaseihin. Kun en niitä käyttäisi. Ne roikkuisivat turvallisuutta huokuen  rintaumuksella. Mutta yksinkertaisesti turhamaisuuteni takia en ketjua hanki. Minusta ne antaisivat hyvin iäkkään ihmisen vaikutelman. Niin ounastelen.

              Tässä kuvassa näkyy mekon oikea tummanvioletti väri ja kuviot.

Vapun päivänä sain viimeinkin ikkunat pestyä. Olin jahkaillut, vatkuttanut ja vehkaillut sitä hommaa kaksi viikkoa. Riehakas Vappu siis. Jostain syystä olin ihmeen säyseällä tuulella. Aluksi suunnittelin peseväni ovelasti vain ikkunan näkyvän osan. Jättäisin viherkasvien ja verhojen peitossa olevat osat pesemättä. Mutta luterilainen työn etiikka voitti. Pesin kunnolla koko ikkunan. Taputtelin urakan jälkeen päätäni: Hyvin tehty, akkaseni.

Oletko sinä jahkaillut jonkin kotityön tekemistä pidemmän ajan?

Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!


10 kommenttia:

  1. Meille touhu-Tiinoille pitäisi olla lasienetsimislasit. Eihän niitä laseja voi löytää ilman laseja. Perheen yhteinen tekeminen lisääntyisi, kun yhdessä etsittäisiin niitä lasienetsimislaseja ja varsinaisia silmälaseja.

    Jännän näköinen mekko ja kengät sopivat sen kanssa. Mekon kangas on elävän näköistä. Kengissä on hauskoja yksityiskohtia. Edulliset löydöt.

    Kunhan tulet minun ikääni, huomaat lykkääväsi kaikkia hommia tuota tuonnemmaksi. Mikään ei ole olevinaan niin tärkeää kuin kukat ja kasvit. Mutta nekin työt tahtovat jäädä huomiseen.

    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Hyvä idea tuo lasienetsimislasit. Mutta ihan oikeasti ei näe itse kunnolla löytääkseni rillejä. Siksi perheen tuki ehdoton. Ja voi hitsi. Etsiä kaksia laseja. Olen ihastunut halpoihin kenkiini.Vaikka niissä ei ole minun makuun tarpeekksi korkoa.Ou nou, ikä siis lisää tuonnemmas-ajattelua. Täytyy varautua.

      Poista
  2. Hei! Marja, asusi on ihana ja erikoinen. Kengät ovat uskomattoman erilaiset kuin koskaan näkemäni. Minä itse pukeudun liian tavallisesti farkkuihin ja conversetennareihin. Nyt valkoisiin. Itselläni on myös tuo ikävä taipumus hukata silmälaseja. Niitä on kahdet, lukulasit ja monitehot. Välillä molemmat ovat hukassa vaikka asuntoni ei ole suuri. Ja usein laitan ne paikkoihin josta ne ei ILMAN SILMÄLASEJA EROTU! Mukavaa lämmintä viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Merja, kommentistasi. Minulla on kumma mieltymys vähän outoihin mekkoihin. Ja olen kenkähullu. Ei siitä mihinkään pääse. Älä sano, että "liian tavallisesti". Jokainen pukeutuu oman makunsa mukaan. Ja jos viihtyy vaatteissaan, ne ovat hyvät.Voi hitsit, sinulla on kahdet lasit hukattaviksi. Siinä varmaan touhua riittää. Kun ei edes kunnolla näe. Ihanaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Kuulostaa niin tutulta, miinuslasit ja aina kateissa ja lähdön hetkellä niitä aina etsitään kiireessä. ;) Jos joskus laskisi ne vain yhteen paikkaan, mutta ei tämä elämä mene niin.

    Mukavaa viikonloppua Marja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia, kommentistasi.Sinullakin siis sama probleemi. Ei, ei missään nimessä laiteta rillejä aina jämptisti samaan paikkaan. Ehkä se olisi vähän tylsääkin. Kivaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  4. Olipas mukavaa luettavaa tuo silmälasijuttu, vai että oikein perheen yhteinen harrastus (empaattista naurun hyrinää). Itsellä on niin huono näkö etten ota laseja pois kuin saunassa ja nukkuessa, ja paikka on semmoinen mihin ne laitan että varmasti löytyy eikä kissatkaan pääse niihin käsiksi. En näkisi edes etsiä niitä jos katoaisivat, eivätkä ole kai koskaan kadonneetkaan - tarkka kun olen :) Miten on, voisiko ne lasit nostaa päänpäälle siksi ajaksi kun ei niitä tarvitse? Vai riippuuko lasien mallista, kestävätkö ne siellä.
    Onpa jännän näköiset kengät, sopivat rohkealle naiselle kuten sinä, ja käyvät hyvin yhteen mekon kanssa. Itse olen aika tavalla vanhoihin kaavoihin kangistunut, että esim jos jotkut kengät hajoaa täytyy saada täsmälleen samanlaiset tilalle.
    Minä olen jahkaillut kaikkien kotitöitten tekemistä pitkään, koska minulla on nuo kukkahommelit aina tähän aikaan vuodesta päällimmäisenä mielessä. Niistä nautin kovin ja sitäpaitsi kotityöt eivät näköjään karkaa minnekkään, eli edestä löytyy ��. Olipa kiva postaus johon mukava kommentoida. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulikki kommentistasi.Hienoa että sinä olet niin sanotusti hyvä silmälasi-ihminen.Tarkka kuten sanoit.Kengät on kieltämättä aika jännät. Mutta olen jo ihastunut niihin. Vaikka korkoa ei ole tarpeeksi minun makuuni. Korkeilla koroilla on kiva kopsutella eteenpäin.Sanoin kommentoineelle Merjallekin tämän saman asian: Kaikilla on oma makunsa. Jos on hyvä olla omissa kengissään. Ne ovat varmasti hyvät juuri sinulle.Sinäkin olet kukkaihmisiä. Ilmeisesti taimikasvatat kesäkukkasi ja vaalit hellyydellä perennoja. Kukissa tiivistyy ihmisen elämä:aluksi kaunis kukkeus ja sitten vähitellen kuolema. Ei mikään ihme, että maalaustaiteessakin kuvataan niin paljon kukkia. Ollaan olennaisen äärellä. Eihän ne kotityöt tosiaan mihinkään karkaa, mutta ketuttaa kun ei saa aikaiseksi, vaikka kuinka paljon tuumailisi ja mallailisi. On luvattu lämmintä viikonloppua. Kivaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  5. Ha haa! Tuttua on. Miinuksia minullakin. Ja rillit on milloin missäkin. Ulos lähtiessä niitä ei löydy. Se rillien laittaminen samaan paikkaan on liian vaikeaa minulle.
    Kotitöitä olisi vaikka kuinka, mutta tuo saarimökin kevät (sinne vihdoinkin pääsee jäitten lähdettyä) on tuonut omat kiireensä.
    Mukavaa viikonloppua, Marja <3

    VastaaPoista
  6. Kiitos Tuula kommentistasi. Kiva kun täältä löytyy kohtalontovereita. Ja vielä yhtä tumpeloita kuin minä. Sinulla on kaksi huushollia hoidettavana. Mökin laittaminen vieläpä saaressa on varmasti etupäässä rentouttavaa verrattuna niihin samoina toistuviin kotitöihin. Kivaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!