Kauppojen margariinihyllyt pursuavat vaihtoehtoja kevyttuotteista lisäaineettomiin voita sisältäviin tuotteisiin. Nämä neljä asiaa olisi hyvä tietää levitteen valinnasta.
1) Miksi leivälle suositellaan margariinia?
Tyypillinen suomalainen syö liikaa kovaa rasvaa. Näin tekee 94 prosenttia naisista ja 97 prosenttia miehistä.
Päivittäisestä energiasta alle kymmenen prosenttia saisi tulla kovista rasvoista. Tämän vuoksi levitteen laadulla on väliä. Ravitsemussuosituksissa leivän päälle suositellaan kasviöljy pohjaista rasvalevitettä.
Ajan myötä kovien rasvojen saanti vaikuttaa sepelvaltimotaudin ja tyypin kaksi diabeteksen riskiin. Kovien rasvojen saanti vaikuttaa myös ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin ja muistisairauksien riskiin.
2) Katso paketiin kyljestä nämä: rasvaprosentti ja sydänmerkki.
Leivälle pitäisi valita kasviöljypohjainen rasvalevite, jonka rasvapitoisuus on vähintään 60 prosenttia. Läheskään kaikki margariinit eivät ole ravitsemussuosituksen mukaisia. Myynnissä on kevytlevitteitä, joissa on vain 30-40 prosenttia rasvaa. Niitä on kevennetty lisäämällä vettä.
Rasvaprosentin lisäksi paketista kannattaa tarkastaa tyydyttyneen rasvan määrä. Kovan rasvan osuus rasvasta vaihtelee noin 15 ja 30 prosentin välillä. 20 prosenttia kovaa rasvaa on aivan hyvä.
Jos ei jaksa laskea tyydyttyneen rasvan määrää, turvallinen vaihtoehto on Sydänmerkillä varustettu tuote. Sydänmerkki myönnetään rasvalle, jonka rasvasta korkeintaan 30 prosenttia on kovaa.
Jos kärsii korkeasta kolesterolista kannattaa harkita kasvisteroleita tai -stanoleita sisältävän tuotteen ostoa. Tuotteita myydään esimerkiksi nimillä Benecol, Keiju Alentaja ja Becel ProActiv.
3) Entäs ne omegakolmoset?
Omegat ovat välttämättömiä siksi, ettei keho pysty niitä itse tuottamaan. Omega-6:sta on paljon rypsi- ja auringonkukkaöljyssä. Omega 3:a on paljon rypsiöljyssä, rapsiöljyssä, saksanpähkinäöljyssä ja erityisesti pellavansiemenöljyssä. Oliivi- ja auringonkukkaöljyssä ei ole omega 3:a.
4) Margariinin haitoista ei ole näyttöä.
Vain harvalla ruoka-aineella on yhtä huono maine kuin margariinilla. Monet luonnollisen ruuan ystävät pitävät margariinia teollisena lisäainepommina.
Epäilyksiä herättää etenkin se, miten öljystä ja vedestä saadaan kiinteä seos. Margariinia kovetettiin aiemmin niin, että tuotteeseen syntyi haitallisia transrasvoja. Tästä tuotantotavasta luovuttiin Suomessa 1990-luvulla.
Margariiniin lisätään myös kovaa kasvirasvaa, joka on useimmiten esimerkiksi kookosöljyä. Sen tehtävänä on kiinteyttää tuotteen rakennetta.
Lähteet: Helsingin Sanomat 5.12.2019, kuvat Pixabay
Mielenkiintoinen katsaus ja täälläkin käytetään oliivi-ja rypsiöljyjä. Mutta toki sitä rasvaa tulee sitten monesta muustakin paikasta. Omegan olen huomannut vaikuttavan mielialaan.
VastaaPoistaSydämellistä viikon jatkoa Marja. <3
Kiitos kommentistasi Tiia. Meillä käytetään myös rypsiöljyä lähinnä ruuan laittoon ja oliiviöljyä salaattiin. Mielenkiintoista tuo omegoiden vaikutus mielialaan. Hyvää viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaMiksi rasvaprosentin olisi oltava vähintään 60%? Ymmärrän sen että vettä ei kannata kaupasta ostaa mutta oliko tässä joku muu syy?
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Mitä alhaisempi rasvaprosentti levitteessä on, sitä vähemmän siinä on hyviä rasvoja, koska pitää käyttää paljon kovettajia. Esimerkiksi palmuöljyssä on jopa 49 prosenttia kovaa rasvaa. Myöskään eettisistä ja ympäristösyistä palmuöljyä tulisi välttää. Silti sitä käytetään monissa elintarvikkeissa.
VastaaPoistaTämä kirjoitus on lähes tulkoon sana sanalta kopioitu hesarista...
VastaaPoista