Elämää maalla 83.

 

Omenapiirakoita on nyt syöty meillä urakalla, koska pakasteisiin ei mahdu sose. Teimme myös mehua mehuasemalla. Mutta paljon omenaa jäi lintujen ja muiden luonnoneläinten ruuaksi. Meidän omenat on makeaa lajiketta molemmissa omenapuissa.

Luumua ei tullut tänä vuonna, mikä on harmi, kun pidän niin paljon tuoreista luumuista. Viinimarjapuskista tuli kohtuullinen sato. Samoin karviaisista. Tyrni yllätti runsaudellaan. Minähän en saanut kylvää vihanneksia, koska silloin oli katetri, ja kyykistely ja kuntosali kiellettiin. Kun katetri otettiin pois kesäkuussa, pystyin vain kylvämään salaattia, minkä voi kylvää monta kertaakin kesässä. Retiiseistä en niin välitä.

Olen tehnyt puutarhatöitä jonkin verran. Heittänyt pois kesäkukat. Köynnöskukat kukkivat vielä. Onneksi. Kukkasipulit pitäisi istuttaa. Tänä vuonna krookuksia, tulppaaneja, lumikelloja -lieneekö se oikea nimi - ja narsisseja. Viime keväänä krookukset eivät nousseet -  olisiko myyrät syöneet sipulit. Kuitenkin yritän tänä vuonna uudestaan, koska pidän paljon, paljon sinisistä krookuksista.

Ostin sipulit Tokmannilta ja vasta kotona huomasin, että sipuleita on tosi vähän pussissa. Joten tilasin niitä verkkokaupasta lisää.

Päätin, etten haravoi tänä vuonna. Olen lukenut päivityksiä jossakin somessa, ettei kannata haravoida. Lehdet ovat ravinnetta nurmikolle ja pieneliöstö kärsii, jos lehdet haravoidaan. Käy järkeen. Oikeasti en pidä haravoinnista. Saa nähdä ensi keväänä, miten nurmikko voi.

Pönttöuunien lämmityskausi alkoi nyt lokakuun ensimmäisenä päivänä. Ja se jatkuu toukokuuhun asti. En osaa tunnelmoida palavia halkoja katsellen, koska on jokapäiväistä työtä raahata halkoja saavilla pönttöuunien eteen. Tänä vuonna halot ovat kosteita, koska saimme lahjoituksina tämän vuoden puita. Hyvin kiitollinen lahjoituksista. Tällaista tämä elämä maalla on parhaimmillaan. Huolehditaan toisista. Meillä kun ei ole omaa metsää kuin vain nuoria puita.

Se täytyy sanoa, että järkytyin kuntosalilla. Siellä ei ollut muita kuin yksi naisihminen ja minä. Totta kai aloimme haastella. Hän teititteli minua. Sanoin, että ei tarvitse teititellä. Hän sanoi, että on oppinut teitittelemään vanhempia naisia. Kauheaa! Kauheaa! Olen nyt siis vanhempi nainen hänen silmissään, joissa ei ole ehkä mitään vikaa. 

Näytän siis mummolta. Vaikka olen ajatellut näyttäväni noin viisikymppiseltä. Olen kuusikymppinen - se siitä minun harha-ajattelusta. Tai ehkä tämä viisikymppinen oli väärässä. Toivon niin. Niin. Kysyin siis hänen ikäänsä, 51 vuotta. Hän kertoi olevansa työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveydellisistä syistä. Minä sanoin, että vain ryhdyin kotitouvaksi, kun sain tarpeeksi työstäni.

Tämän kuntosalikaverin teitittely pilasi koko päiväni. Oli surkea olo. Olen sen verran turhamainen. Läheltä katsottuna ihoni on kiinteä ja ei ole pahemmin ryppyjä. Vain alkavat sulkeet ja murherypyt suupieliltä alaspäin. Ei pigmenttiläiskiä. Hoidan mielestäni ihoa hyvin. Silti olen jonkin mielestä mummo. Harmittaa - harmittaa niin paljon. Ehkä kasvoissani on juonteita, jotka kaukaa katsottuna näkyvät. Ehkä. Tai aivan oikeasti.

Olen ollut ahkera hapanjuuri"leipuri" tällä viikolla. Lauantaina tein saaristolaisleipää, koska mies tykkää vähän makeasta leivästä. Olisiko ollut tiistai, jolloin tein speltti-vehnä-ruisleipää. Se onnistui ihmeen hyvin. Oli ilma-aukkoja hyvin. Johtui ehkä kokeilustani käsitellä valmista taikinaa erilailla kuin yleisimmissä ohjeissa: lätkin taikinaa pöytään hyvän ajan. En muokannut sitä kuten tavallisesti. Täytynee tehdä uudestaan samalla tavalla vaalealle leivälle. Aion tehdä tällä viikolla myös ruisreissumiehiä tai oikeammin ruisreissumimmejä.

Seuraavaksi väreistä:

Keltaista, punaista ja oranssia ja kaiken yllä sininen taivas. Ruska maalaa maiseman vahvoilla väreillä. Miksi se tuntuu hyvältä?

Tiedetään, että luonto itsessään tekee hyvää, mutta väreilläkin on väliä. Kiinalaiset tutkijat osoittivat vastikään, että ruskan puut parantavat oloa enemmän kuin paljaat rungot.

Psykologi Domicele Jonauskaite Lausannen yliopistosta on tutkinut kymmenien tuhansien ihmisten suhdetta väreihin. Jokaisessa kulttuurissa ihmiset yhdistävät värit tunteisiin, usein vieläpä samalla tavalla.

Kaikista väreistä keltainen liitetään yleisimmin iloon ja onnellisuuteen. Melkein yhtä yleisesti niihin yhdistetään oranssi ja punainen. Punainen liitetään usein myös intohimoon ja raivoon.

Sininen on aikuisten ihmisten yleisin lempiväri kaikkialla maailmassa.Värimieltymysten syntymisestä on monia teorioita. Jonauskaiten mielestä parhaiten niitä selittää niin kutsuttu Ecological  Valence Theory (EVT). Tämän mukaan pidämme väreistä, joihin liittyy myönteisiä kokemuksia ja karsastamme värejä, joihin liittyy jotakin epämiellyttävää.

"Moni pitää sinisestä, koska se muistuttaa pilvettömästä taivaasta ja puhtaasta vedestä. Moni taas ei pidä ruskeasta, koska se on lian väri."

"Ihmisille, jotka asuvat kylmissä ja sateisissa maissa, keltainen on onnellisempi väri. Suomalaisten mielessä tämä yhteys on kaikista voimakkain."

Se selvisi tutkimuksessa, jossa oli mukana 55 maata. Keltaisen yhdisti iloon Egyptissä vain noin  kuusi prosenttia tutkituista. Suomessa peräti 88 prosenttia tutkituista ihmisistä. Tutkijat ajattelevat, että selitys piilee mielleyhtymissä. Keltainen liittyy aurinkoon, joka Suomessa tarkoittaa myönteisiä asioita, kuten miellyttävää säätä. Egyptissä aurinko sen sijaan tekee tappavaa hellettä ja kuivuutta.

"Jos joku on vakuuttunut siitä, että vihreä tuo onnea, niin todennäköisesti hän pitää vihreästä. Tai jos uskoo vakaasti mustan ennustavan pahaa, todennäköisesti silloin karttelee mustaa."

Ikä muuttaa värinäköä. Iäkäs näkee värit haaleampina, kellertävämpinä tai muuten vain erilaisina. Terveitten silmien biologinen kyky tunnistaa värejä on periaatteessa kaikilla sama.

"Mutta siinä, miten nimeämme värejä, on eroja. Ihmiset ovat erimielisiä siitä, mikä on vihreän ja sinisen raja. Tarkoittaako tämä sitä, että kaksi ihmistä näkee saman värin eri tavalla ja kutsuu sitä sen takia siniseksi vai vihreäksi, vai sitä, että he näkevät värit samana, mutta mieltävän sinisen ja vihreän erilaisiksi?"

Lähteet: Hyvä Terveys 11/25, kuvat Pexels, ylin kuva oma

Vanheneminen kiihtyy viisikymppisenä

 

Ihminen ei ikäänny tasaisella vauhdilla. Uuden tutkimuksen mukaan vanheneminen kiihtyy noin 50 vuoden iässä.

Cell-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin ihmiskehon proteiineja, joiden muutokset ajan kuluessa kertovat elimistön vanhenemisesta. Tulos oli, että jotkin elimet alkavat vanheta aiemmin kuin toiset. Hyvin alttiita ikääntymiselle ovat tutkimuksen mukaan verisuonet. Ne alkavat vanheta elimistä ensimmäisenä.

Useiden hormonien erityksestä vastaavassa lisämunuaisessa tapahtuu muutosta jo varhain, kolmenkympin tiettämillä. Ikävuosien 44 ja 55 välillä tapahtuu kuitenkin varsinainen käänne vanhenemisesta kertovien proteiinien esiintymisessä.Tutkijat löysivät 48 sairauksiin liittyvää proteiinia, jotka lisääntyvät iän myötä.

Dramaattisin muutos näkyy sydämessä lähtevässä suuressa valtimossa, joka kuljettaa hapekasta verta muualle elimistöön. Aortta alkaa tuottaa proteiinia, jonka vaikutusta tutkittiin myös hiirillä. Se huononsi hiirten verisuonia, heikensi niiden fyysistä suorituskykyä, kestävyyttä, tasapainoa ja koordinaattiota.

Myös haimassa ja pernassa taapahtui ihmisillä viisikymppisenä selvää muutosta.

Tutkimus antaa lisänäyttöä siihen, että ikääntymiseen kuuluu nopean muutoksen vaiheita. Viime vuonna Nature Aging -lehdessä ilmestyneessä hyvin laajassa tutkimuksessa merkittävät käännekohdat ajoitettiin 44:ään ja 60 ikävuoteen.

Immuunipuolustus ja hiilihydraattiaineenvaihdunta alkoivat rapautua nopeasti noin kuusikymppisenä. Sydän- ja verisuonitaudeissa, rasvaa-aineenvaihdunnassa ja alkoholin käsittelyssä käänne tapahtuu jo nelikymppisenä.

"Olemme kuin autoja. Jotkin osat kuluvat nopeammin", sanoo tutkimuksen tekijöihin kuuluva geneetikko Michael Snyder. Hänen mukaansa uudet tutkimukset käyvät yhteen aiempien kanssa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 31.7.2025, kuvat Pexels

Neljä tietoa hiuksista

1. " Ruokavalio näkyy hiuksissa"

Sillä on väliä, että mitä suuhunsa pistää, sillä proteiinin määrä ruokavaliossa vaikuttaa suoraan hiuksiin. "Proteiinia tarvitaan hiusten rakennusaineeksi. Hiukset ohenevat heti, jos syö liian vähän proteiinia", hiusalan lehtori Taneli Ylinen Stadin ammattiopistosta sanoo.

Ylinen kertoo, että hiukset kasvavat noin senttimetrin kuukaudessa ja uuden kasvavan hiuksen laatuun voi vaikuttaa syömällään proteiinin määrällä.

Proteiinivaje näkyy ensimmäiseksi hiuksissa ja kynsissä: muu elimistö ottaa aina ensin tarvitsemansa ravinnon, ja syödystä proteiinimäärästä riippuu, mitä hiuksille ja kynsille jää.

2. Hiusta ei kannata hoitaa liikaa

Melkein kaikki pesevät hiuksiaan liian usein ja käyttävät pesussa liikaa aineita. Esimerkiksi hoitoainetta kannattaa käyttää vain hiusten latvaan, sillä tyveen sitä ei tarvita.

Kun hiuksia pesee paljon, hiuspohja ei ehdi juurikaan rasvoittua vaan hiuspohja on pikemminkin kuiva. Silti hiukset saattavat näyttää rasvaisilta.

Hiuksen pintaan voi syntyä rasvainen kalvo ainakin kahdesta syystä. Joskus syy on liian hoitava hiustuote, jonka ainesosat eivät imeydy hyväkuntoisten hiusten tyveen, vaan jäävät hiusten pintaan ja jättävät siihen rasvaiselta näyttävän kalvon.

Toinen syy on omissa käsissä. Osa ihmisistä haroo otsahiuksia niin, että käsien hiki ja otsan rasva leviää hiuksiin.

3. Viilennä hiukset kihartamisen jälkeen

Hiukset imevät itseensä vettä, tällöin hius turpoaa ja muuttuu venyvämmäksi. Tätä käytetään hyväksi kampauksia tehdessä: kun hiuksia samaan aikaan kuivaa ja venyttää, niitä on helppo muotoilla.

Mitä nopeammin kosteus saadaan hiuksista pois, sen paremmin hius pysyy muodossaan.  Lämpö muotoilee hiuksissa olevia sidoksia uudestaan. Ne kiinnittyvät uudelleen jäähtyessään, joten jäähdyttämällä hiustenkuivaajan viileällä ilmalla, muotoillut hiukset pysyvät  paremmin muodossaan.

Kihartaessa kannattaa siis odottaa, että haihtuva höyry vähenee ja sitten vasta ottaa kiharrin pois hiuksista.

4. Hiukset imevät tehokkaasti öljyä

Hiukset ja karvat imevät tehokkaasti talia ja siinä olevaa öljyä. Ja myös esimerkiksi vesistöistä.

Nykyään Suomessakin tätä on käytetty hyväksi vesistöjen öljynpuhdistuksessa. Monissa kampaamoissa kerätään nykyään yli seitsemän sentin pituisia hiustupsuja, joista valmistetaan ölyn imetysmattoja.

Hiuksista tehdyt imetysmatot toimivat hyvin öljyntorjuntatöissä muiden menetelmien rinnalla.

Lähteet: Helsingin Sanomat referaatti 31.5.2025, kuvat Pexels

Elämää maalla 82.

 

Kurpitsa omasta  hyötykasvi-kukka maasta.

Olen vähän väsynyt, kun kirjoitan tätä. Nykyisin melko vaatelias eläkeläinen Kille-kissa piti valveilla aamu neljästä asti. Hän maukui aluksi ruokaa, jota oli kyllä lautasella, samoin kuivaruokaa. Mutta ei Sheebaa, eikä muikkuja. Hän oli aivan tyrmistynyt "huonosta ruuasta". Tätä ennen hänellä oli Gourmet-kausi. Siis ruokaa on muutettava hänen halunsa mukaan aina noin parin viikon välein. Voi sinua Kille ja vaativa makusi -  mihin aikaan tahansa. Mutta pitäähän sinua hemmotella, kun olet jo 17-vuotias.

Meillä alkoi vatsatauti maanantaina. Ei se kauan kestänyt. Olin jo keskiviikkona varsin hyvässä kunnossa ja lähdin ystävän kanssa kahville. Ja aina saman kaavan mukaan ensiksi valitimme ikääntyvän ihmisen vaivoista. Sitten keskustelimme elämästä yleensä. Venäjän droonit ja ilmatilaloukkaukset vähän ahdistavat. Miksi Venäjä tahallaan haastaa ja kiusaa Nato maita?

Kylälle on tulossa uusi kahvila, jota pitää kolme nuorta naista - joten tarjontakin nuorenee. Missään kahvilassa ei ole ollut aikaisemmin kahvikoneen lattea, espressoa ja cappuccinoa. Paikallisessa lehdessä oli jo toisen kerran iso juttu tästä. Toivotaan, että nuorisokin alkaisi käydä kahvilassa, kun se on nyt tredikkäämpi. Toivon, että siellä olisi myös smoothieita. Täytyy heti avajaisten jäkeen vierailla siellä. Suuri kahvi-ihminen kun olen.

Hapanjuurileivonta on jatkunut. Menneellä viikolla leivoin vaaleaa leipää, jossa oli luonnonmukaisia  jauhoja: ruis-, vehnä- ja spelttijauhoja.

Nyt valmistelen saaristolaisleipää, koska mies tykkää siitä paljon. Juuri on aamuruokinnan jälkeen kohoamassaa. Taikina vain sekoitetaan. Sitten kolme neljä tuntia kohotusta, minkä jälkeen taikina kaadetaan vuokiin puoliväliin ja annetaan kohota, kunnes taikina on kohonnut koko vuoan kokoiseksi. Tämä on paljon helpompaa kuin muiden leipien leipominen taitteluineen... Saaristolaisleivän siirappi ja maltaat antavat sille ominaismakunsa.

Hapanjuurileipuriksi pitää harjoitella ainakin vuosi. Ohjeet ovat monimutkaiset. Toivoa on. Leipomukset ovat yleensä onnistuneet. Aluksi pitäisi mitata ainekset vaakaa apuna käyttäen. Grammoilleen. Tässä voi sitten kehittyä käsituntumaan. Minä mittaan vielä kaikki ainekset kuuliaisesti.

Viljat onjo puitu. Viljan jauhotusrakennus hurisee. Sänkipellot ovat vähän surullinen näkymä. Mutta kohta myös kynnetään ja se vasta on rumaa. Paksuja viiltoja maassa. Melkein aina itkettää.

Mies osti vanhan auton viikolla. Epäilen, että siihen tulee jotakin kremppaa aika nopeasti. Mutta suokoon hänelle intohimonsa. Onhan minullakin niitä: esimerkiksi kukat ja nyt hapanjuurileivonta. Myös blogista erillinen kirjoitustyö ja lukeminen.

Eräs ihminen palautteessaan kysyi, että mikä on meidän pitkän 30 vuoden hyvän aivioliiton salaisuus. Sanoisin, että suurin asia on kommunikaatio. Voidaan puhua mistä vain - myös pahoista ja vaikeista asioista.

Samoin vällyjen  heiluttaminen on tärkeää. Halauksemme ja miehen kainalossa lepäämisen jälkeen usein vain kaikki johtaa vällyjen heiluttamiseen. Meillä molemmilla on melko vahva libido.

Ja on muitakin tekijöitä. Joskus tapellaan kunnolla, mutta sovitaan nopeasti. "Minusta tuntuu tekniikka" on hyvä. Esimerkiksi en sano miehelle suoraan töksäyttyen tai vihamielisesti, että sinun  olisi aika viedä kompostiin kompostijäte. Sanon minusta tuntuu, että olisi sinun vuorosi viedä kompostijätteet. "Minusta tuntuu" on erittäin hyvä tekniikka.On paljon muitakin, mutta se on lähinnä yksilöistä riippuvaa.

Kille-kissa rentoutui kesällä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Jalostettu valmisruoka voi heikentää aivoja

 

Jalostettu valmisruoka ruoka näyttää vaikuttavan aivoihin ja johtavan ylensyöntiin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus löysi yhteyden prosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä. Löytö viittaa siihen, että paljon prosessoitua ruokaa syövien aivojen rakenne muuttuu niillä alueilla, jotka säätelevät syömiseen liittyvää käyttäytymistä, kuten hypotalamuksessa, mantelitumakkeessa ja tyvitumakkeissa", sanoo tutkija Arsene Kanyamibwa.

"Tämä mahdollisesti johtaa  ylensyönnin kierteeseen. Yhteyden vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä pitkäaikaisia kokeellisia tutkimuksia."

Runsas prosessoidun ruoan syönti on jo aiemmissa tutkimuksissa liitetty moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan.

Aivojen muutokset voivat selittyä myös prosessoitujen ruokien ainesosilla ja lisäaineilla, kuten emulgointiaineilla. Kaikki prosessoitu ruoka ei ole kuitenkaan epäterveellistä.

"Erityisesti kasviperäiset ruoat, kuten pakastekasvikset, ovat suositeltavia. Ongelmallisia ovat tuotteet, jotka sisältävät paljon kemiallisesti muokattuja ainesosia ja lisäaineita, kuten prosessoidut lihatuotteet."

Tutkimus on julkaistu Metabolic and Disease-tiedelehdessä. Siinä hyödynnettiin englantilaista biopankkia. Aineistona oli 30 000 keski-ikäistä brittiläistä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.6.2025, kuvat Pexels

Parempi stressi

 

Miten kasaantuneesta stressistä pääsisi lomalla parhaiten eroon? Ei ehkä kannattaisi yrittää ainakaan väkisin, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori Laura Sokka.

"Jos oikein jahtaa sitä, että häätää stressin pois, saattaa saada vain yhden stressin aiheen lisää."

Stressistä puhutaan liian mustavalkoisesti. Sokka toivoo, että suomalaiset oppisivat stressaamaan vähän viisaammin. Mitä tämä tarkoittaa?

Idea on tiivistetysti tämä: stressin keston ja määrän sijaan keskeisenä nähtäisiin erityisesti se, miten stressiin suhtautuu. Tämä ohjaa sitä, millaisia todellisia vaikutuksia stressillä on.

Sokka puhuu Yhdysvaltalaisesta väestötutkimuksesta. Sen mukaan korkea stressi lisäsi ennenaikaisen kuoleman riskiä nimenomaan niillä, jotka uskoivat stressin aiheuttavan haittaa terveydelle.

"Kun huomio kiinnittyy stressin uhkiin ja pelkoihin, niitä alkaa ennakoida ja nähdä yhä enemmän. Silloin luo itse ongelmaa, jota yrittää ratkaista."

Näkökulman muuttamisessa voi käyttää psykologian tutkijan Alia Crumin menetelmää: ensin tunnistetaan, mikä konkreettinen asia juuri nyt stressaa.

Koska stressin aiheuttajaa ei pääse pakoon, seuraavaksi kannattaisi rukata ajatusmalliaan: hyväksyä stressi ja ottaa se vastaan.

Sokan mielestä stressaamme vain asioista, joista välitämme. Sokka neuvoo täydentämään lauseen. "Olen stressaantunut (stressin aihe), koska välitän (mistä)?"

Tämän jälkeen stressi käytetään hyödyksi. Jos hahmottaa, mikä itselle on merkityksellistä, voi oppia jotain uutta itsestään ja tehdä helpommin omien arvojensa mukaisia valintoja ja keskittyä olennaiseen. Lisäksi saa myös energiaa ratkoa ongelmia.

Stressiin voi suhtautua liikkeellepanevana voimana, joka saa tekemään parempia valintoja. Ne saattavat auttaa loman aikana.

"Stressi voi ohjata vaikkapa vaahtokylpyyn, ystävien pariin tai luontoon. Kun kuulostelee, mitä itse tarvitsee, palautuminen tulee luonnostaan eikä suoritteena."

"Ihminen stressaa viisaammin, jos suhtautuu vaikeisiin tunteisiin tasapainoisesti ja sallivasti. Voimme tietoisesti valita ajatella, että stressin on tarkoitus auttaa. Näin myönteiset vaikutukset ovat todennäköisempiä." 

Vaikka stressin aiheet ei elämästä poistu, huoli stressistä usein vähenee. Tämä taas voi vähentää ahdistusta ja masennusta, parantaa unta ja keskittymiskykyä sekä sysätä fysiologisen palautumisen liikkeelle.

Jos on jo hyvin kuormittunut, voimat eivät välttämättä riitä ajattelutapojen ravisteluun, silloin lomalla voi kokeilla perinteisempiä palautumiskeinoja.

Usein auttaa sekin, jos pystyy huoletta jättämään työviestit lukematta ja ohjaamaan ajatukset muualle. "Moni tarvitsee mielekästä tekemistä, joka kaappaa huomion ja johon on kiva uppoutua."

Vertailua toisiin kannattaa välttää. Vaikkka lomareissu toimii joillekin hyvänä töistä irrottautumisen välineenä, toisille matkaan lähtö voi olla suuri henkinen ponnistus ja tuottaa lisästressiä, vaikka reissu itsessään olisi mukava.

Ylipäätään lomaan pakataan herkästi liikaa odotuksia ja puuhaa. Jos tuntee paljon painetta siitä, miten pitäisi lomailla, on syytä pysähtyä ja harjoittaa itsetutkiskelua: mitä itse tuntee tarvitsevansa juuri nyt ja mikä aidosti rentouttaa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 28.6.2025, kuvat omat.

Elämää maalla 81.

 Tämä kurpitsa on kasvanut kukka-hyötykasvipenkissä.

Täällä on satanut miltei koko viikon. Ei ole tarvinnut tehdä halkohommia. Olen saanut lorvailla sisällä. Ja mitäs sitten olen tehnyt? Tietty kaksi kertaa hapanjuurileipää, käynyt kuntosalilla,  tehnyt tavallisia kotihommia, ruuanlaittoa jne. ja lukenut. Sade on jotenkin tunnelmallista ja kaunista.

Siivousta olen onnistuneesti vältellyt. Inhoan imurointia, moppaamista ja pölyjen pyyhkimistä. Pois se minusta. Ehkä sitten lauantaina. Niin olen suunnitellut, mutta suunnitelmaakin on helppo väistellä. Yritän keksiä jotakin mukamas tärkeämpää.

Syksy on siirtymävaihe talveen, josta en niin kauheasti pidä. Alkaa halkojen kantaminen ja talon lämmittäminen. Se ei ole mitenkään tunnelmallista, jos joutuu joka päivä tekemään sitä. Lenkkikelit voivat olla liukkaat ja metsätiet ja polut lumen vallassa. Tulisipa lauha talvi.

Tietty joku voi sanoa, että hiihdä. En todellakaan. Sain siitä tarpeeksi alakoulussa, kun piti hiihtää kouluun ja liikuntatunnillakin hiihdettiin. Hiki pipossa.

17-vuotias Kille-kissamme on sitkeä eläkeläinen ja vanhus. Hän on pyydystänyt tällä viikolla kaksi hiirtä. Molemmat hän oli asetellut ulko-oven taakse. Ikään kuin lahjaksi minulle ja miehelle. Kille syö paljon hyvällä ruokahalulla. Vain kalleimmat ruuat ja muikut maistuvat. Meillä on pakasteessa paljon lahjaksi saatuja muikkuja. Voi, kun Kille eläisi pitkään! Hänen taivasmatkan jälkeen hankimme ehkä sekarotuisen koiran ja kaksi kissaa.

Minua niin korpeaa tuossa facessa olevat runsaat mainokset laihdutuspillereistä - täysin harhaanjohtavaa. Ei kukaan varmasti reseptivapailla pillereillä laihdu. Mitä ovat kalkkitabletteja tai muuta vastaavaa. Raivostuttaa tällainen ihmisten huijaus. Joku voi ostaa kalliilla rahalla epätoivon partaalla.

Ikääntymisajatukset ovat kaikonneet. Ehkä olen ajatellut niitä tarpeeksi, työstänyt. Nyt ikääntyminen ei vaivaa, vaan on loksahtanut jotenkin paikoilleen. Niin se vaan on ihmisen elämänkaari: varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, nuoruus, nuori aikuisuus, aikuisuus, keski-ikä, ikääntyminen ja vanhuus. Mitä varten sitä vastaan pullikoimaan. Ainoa ehto on, että nyt ikääntyessäni saan olla terveenä. On ollut jo kremppaa: aivoverenkierron häiriö, virtsaumpi ja kakkostyypin diabetes. Ihminen vanhenee eniten 42- ja 60-vuotiaana. Näin on käynyt minulle. Naamastakin sen huomaa.

Monet ikääntyvät sisällöntuottajat valittelevat siitä, että nykykulttuuri käyttää mainoksissa eniten nuoria tai keski-ikäisiä malleja. Nuoret ovat kauniita ja jotenkin pinnallisenoloisia. Ikääntyvät mallit kauniita ja sielukkaita. Mutta ikääntyvät ja vanhat naiset ovat mainoksissa miltei aina hoikkia ja terveenoloisia. Ja näinhän ei todellisuudessa ole. On ehkä ehtinyt tulla jotakin kremppaa. Ja julma markkinatalous jyllää - rahat pois. Näin ei huolen häivää.

Anoppini on 82-vuotias. Tällä viikolla hän joutui sairaalaan keuhkokuumeen takia ja tutkimuksissa oli löydetty myös verenmyrkytys. Hän on vahva nainen ja rakas minulle. Varmasti hän selviää.

Apellani on Alzheimer ja se etenee vääjäämättömästi. On hyviä päiviä ja huonoja päiviä. Mutta hän on ihmeen skarppi, mikä on helpotus. Koska vanhempani kuolivat niin varhain - isä 46-vuotiaana itsemurhaan ja äiti 60-vuotiaana viinaan - olen jotenkin pitänyt mieheni vanhempia myös ominani.

Olen ajatellut kristinuskoani. Uskon Jumalaan pitkällisen ajan  ja surutyön takia 21-vuotiaan tyttäreni kuoleman jälkeen. Aluksi vihasin Jumalaa, jos sitä nyt oli olemassa. Mutta lohdukseni sitten myöhemmin "keksin" Jumalan.

Monet papitkaan eivät usko Jeesuksen neitseestä syntymiseen. Mutta sellainen mies kuin Jeesus on ollut. Muun muassa antiikin historioitsijat Suetonius ja Tacitus kertovat myös hänestä ja mainitsevat hänet kansankiihottajana. Joten ristiin naulitsemisella on syynsä. Jeesuksen kuoleman jälkeen hänet haudattiin luolaan, ja sisäänkäynnille vieritettiin raskas kivi. Jeesus hävisi haudasta. Tästä on syytetty opetuslapsien varastaneen Jeesuksen ruumiin. Oli niin tai näin. Jeesus oli alkuaan juutalainen, jota persut ja uussnatsit eivät ymmärrä.

Hyvää viikonloppua kaikille!