Romanssi työpaikalla

Hesari kysyi verkossa lukijoiden kokemuksia työpaikkaromansseista. Vastauksia tuli 261. Tähän joukkoon mahtui niin nopeasti syntynyttä ja sammunutta hehkua kuin työkaveruudesta alkaneita avioliittoja. Seuraavaksi kyselyyn osallistuneiden tarinoita.

"Tiesin, etten ole ainoa miehen avioliiton ulkopuolinen säätö, ja ajattelin, että kyseessä olisi vain yksi yö. Yötä seurasi kaksi vuotta, joiden aikana olimme kollegoja ja ystäviä, jotka harrastivat toisinaan äärimmäisen hyvää seksiä." Nainen, 38 v

"Työpaikalleni tuli kesäharjoittelijaksi opiskelijapoika. Molemmat myös asuimme työnantajan omistamissa asunnoissa naapureina. Hyvin pian aloimme viihtyä toistemme seurassa. Yhteiseloa on jatkunut nyt 48 vuotta." Nainen, 73 v

Työpaikka on luonteva paikka tutustua ja ihastua. Samassa työpaikassa työskentelevillä on todennäköisesti paljon yhteistä: samantyyppinen koulutus, kiinnostus tiettyyn alaan ja yhtäläisyyksiä urapolussa.

Joka toinen suomalainen on ollut ihastunut työkaveriinsa. Heistä 14 prosenttia on mennyt ihastuksensa kanssa naimisiin.

Työpaikalla suhteella on aikaa kehittyä. Mitä enemmän vietetään aikaa yhdessä, sitä enemmän ehtii nähdä toisen hyviä puolia.

"Molemmat tietävät, mihin ryhtyvät, mitä hyviä ja huonoja puolia toisessa on. Vaivaannuttava deittailu- ja tutustumisvaihe, josta itse en ainakaan yhtäään nauti, jää pois." Nainen, 33 v

"Tapa tehdä työtä joka päivä yhdessä läpi työelämän onnistumisten ja epäonnistumisten kertoo paljon ihmisestä, mm. hänen tavastaan kohdella muita ja häneen stressinsietokyvystään. Siinä mielessä töissä oppii enemmän henkilöstä kuin cocktail lasin ääressä deittailulla." Mies, 46 v

Moni Hesarin kyselyyn vastanneista kertoi jännittäneensä, millaista olisi jatkaa samassa työssä, jos suhde päättyisi. Tämän takia jotkut ovat päätyneet vaihtamaan osastoa tai työpaikkaa. Moni miettii myös, miten työkaverit suhtautuisivat, ja pitää suhteen siksi salassa.

Yhteinen salaisuus voi lisätä hyvää jännitettä parin välillä. Parhaimmillaan salaisuus lisää polttoainetta nuotioon. Suhde säkenöi ja innostaa.

Joka viides työpaikkaromanssin kokenut kertoo kohdanneensa kateutta työpaikalla. Työromanssin asioita kannattaa jakaa työpaikan kahvihuoneessa vähemmän kuin siinä tapauksessa, että kumppani työskentelee jossakin muualla.

Osa verkkovastaajista toi esiin haasteita, joita työpaikkaromanssi esihenkilön ja alaisen välillä voi aiheuttaa.

"Työpaikalla suhde alkoi tuntua meistä tukalalta, kun olimme työntekijä-esimies-asetelmassa. Aika pian mies vaihtoi työpaikkaa, jotta tilanne olisi henkisesti meille helpompi." Nainen, 55 v

Lähteet: Helsingin Sanomat 5.12.2020, kuvat Pixabay

Mitä saa, kun ei juo?

 

Pääset eroon henkisestä koukusta

Tämä juttu perustuu paljolti riippuvuuksiin erikoistuneen psykoterapeutti Kristiina Niskasen ajatuksiin. Hän oli itse aikoinaan teho-osaston sairaanhoitaja, perheenäiti, maratoonari ja riippuvainen alkoholista.

Hän saattoi juoda kaksi päivää putkeen, teloa itseään humalassa ja saada porttikieltoja ravintoloihin. Hän sanoo: "Alkoholiriippuvuuteen liittyy kieltäminen. Omaa käytöstä puolustellaan, perustellaan ja sitä verrataan muihin. Jos kokee, että alkoholi tuo pieniäkin haittoja elämään, sen käyttöä kannattaa pohtia."

Saat hallinnan tunteen takaisin

Yksi alkoholiriippuvuuden kriteereistä on muista mielihyvän lähteistä luopuminen. Valitsisiko tietyn tapahtuman, jos siihen ei liittyisi alkoholia?

Yhteiskunta vaikuttaa uskomuksiin alkoholista. Uskomme, että alkoholi tuo mielihyvää ja sitä tarvitaan seurusteluun sosiaalisissa tilanteissa. Elokuvissakin lasillinen kuohuvaa liitetään iloisiin perhetapahtumiin.

Kristiina Heiskanen sanoo: "Tärkein asia, jonka sain jätettyäni alkoholin, oli hallinnan tunne. Päätin itse, milloin lähden illanistujaisista ja mitä ylipäätään teen. Rajojen laittaminen juomiselle voi auttaa laittamaan rajoja muihinkin asioihin."

Löydät aidon tavan rentoutua

Jos en juo, millä sitten palaudun ja rentoudun? Moni perustelee alkoholia sillä, että se auttaa palautumaan raskaasta työviikosta. Todellisuudessa alkoholi lisää stressiä ja siirtää asioita, jotka haluaisi unohtaa. Juomisen jälkeen huono olo palaa entistä vahvempana.

Syynä on aivokemia. Kun alkoholi stimuloi mielihyväkeskusta, aivot reagoivat siihen vähentämällä nautinnon tunnetta. Vähitellen se häviää kokonaan. Arkikielessä puhutaan kovasta toleranssista, mutta todellinen syy on aivojen viisaus.

Aivot pyrkivät suojelemaan itseään juuri sillä, ettei alkoholi enää palkitsekkaan toivotulla tavalla. Hyvää tasapainoa tuovat asiat, joilla mieli ja keho rauhoittuvat. Se voi olla liikuntaa tai mitä tahansa muuta tekemistä, josta nauttii.

Tunnistat paremmin tunteesi

Tutkimusten mukaan alkoholin aiheuttamat muutokset aivoissa voivat johtaa masennukseen. Niskanenkin sai aikoinaan masennusdiagnoosin.  "Olin masentunut ja ahdistunut, koska juominen aiheutti häpeää ja sai aikaan asioita, joista en ollut ylpeä. Todellinen syy masennukseeni jäi havaitsematta, kuten usein muillakin työssäkäyvillä alkoholiriippuvaisilla. Juominen peittyi diagnoosien alle."

Lopulta vanhemmat ohjasivat Niskasen hoitoon ja hän sai riippuvuuteen suunnattua psykoterapiaa, jossa hän ymmärsi, mitä tarvitsee päästäkseen juomisesta.

Juomisen loppuminen voi auttaa tunnistamaan ja säätelemään tunteita. "Yhtäkkiä alkaa nähdä, mitä unelmia itsellä on, ja on myös voimia tavoitella niitä. Alkoholista luopuminen on itsesabotaasin lopettamista jokaisella elämänalueella."

Monesti pelkäämme henkistä kipua, emmekä uskalla ottaa sitä vastaan. Olisi silti hyvä antaa kipeidenkin asioiden näyttää elämässä suuntaa.

Parannat vointiasi, et sabotoi sitä

Monet riippuvaiset urheilevat kovasti, ruokavalio säädetään viimeisen päälle ja he ovat todella hyvässä kunnossa. Mutta sitten koko paketti sabotoidaan alkoholilla.

Alkoholi poistuu elimistöstä 72-240 tunnissa. Alakulosta toipuminen voi kestää siten jopa kymmenen päivää. Alakulo johtuu siitä, että aivot yrittävät kumota juomisen tuottamaa keinotekoista mielihyvää vapauttamalla hermoston välittäjäaine dynorfiinia.

Alkoholin vaikutukset uneen voi huomata jo yhdestä lasillisesta. Aivot joutuvat koko ajan toipumaan, jotta ne saisivat alkoholin pois kehosta. Siksi krapulaan liittyy väsymys, vaikka olisi nukkunut kuinka paljon.

Alkoholi on aineenvaihdunnalle vieras aine. Elimistö menee hälytystilaan ja kerää siksi nestettä ja turvottaa. Aineenvaihdunta menee sekaisin alkoholista. Alkoholilla on myös yhteys 60 sairauteen, esimerkiksi se heikentää immuunijärjestelmää ja sydänlihasta ja hidastaa aivotoimintaa.

Lähteet: Kauneus&Terveys 1/2021, kuvat omat

Olen nyt ilman alkoholia

 

Tämä on äkkipäätä syntynyt lyhyt vetäisypostaus. Blogger ei suostunut julkaisemaan toista tekstiä. Hoh, hoijaa tämä uusi Blogger. Kyllästyttää. Anteeksi jo etukäteen yksi ruma sana. Niitä vain tulee.

Minä en ole juonut alkoholia puoleen vuoteen. Olin myös juomatta, kun laihdutin viime vuonna  tammikuusta kesäkuuhun, viisi kuukautta. Jos olisin juonut tuolloin, alkoholi olisi sotkenut aineenvaihduntani. Ja tietysti siinä on kaloreitakin.

Miksi tämä kokeilu olla juomatta? Minulla jo 1-2 lasillista viiniä pilaa yöunta ja saattaa aiheuttaa pääkivun. Siksi nyt ei edes kohtuujuomista. Haluan myös tarkkailla itseäni, josko kokisin enemmän mielenrauhaa ja mielenkirkkautta. Haluan myös rentoutua jollakin muulla tavalla kuin alkoholilla. Aidosti rentoutua. Aidosti kokea myös erilaisia tunteita iltaisin.

Alkoholi ei ollut minulle kenties ongelma. Join reippaasti alle riskirajan, naisilla 5-6 annosta päivässä tai 12-16 annosta viikossa. Vähitellen tavakseni kuitenkin tuli juoda punaviinilasillinen illalla. Kun juhlittiin, join enemmän, noin viinipullollisen. Seuraavana päivänä oli krapula. Ja vähän morkkis. Vaikka sille ei ollut mitään syytä. Oli vain väsähtänyt mutta levoton olo.

Ihmettelen sitä, miten paljon nuorena kestikään alkoholia ja miten humalahakuista juominen oli melkein joka perjantai. Saatoin juoda viinipullollisen pohjiksi ja sitten pubeissa ja yökerhoissa lisää. Silloin oli monesti syytä morkkikseen. Tuli toljailtua. Tuli höpötettyä. Tuli sanottua. Tuli kerran kustua poliisilaitoksen katolle. Olipas jännittävää, koska oltiin koko systeemiä vastaan... Tuli melkein simahdettua. Mentyä nukkumaan meikit kasvoilla. Aina sama ystävän kanssa. Minun myöhäiskeski-ikäisen keho ei todellakaan kestä samoja alkoholimääriä kuin nuorena. Niin se vain on.

Minua ei häiritse muitten juominen. Kotona joulun aikaan mies ja tytär tissuttelivat. Toisinaan ystävien seurassa muut juovat. Olen kertonut heille juomattomuudestani, eikä se häiritse heitäkään. Osaan kyllä juhlia ilman alkoholia. Vapautua. Olla hilpeä. Antaa mennä.  Vai osaanko?

Mitä alkoholin tilalle? Välttämättä ei tarvitsisi mitään. Mutta olen huomannut, että toisinaan iltaisin minulla tekee mieli karkkia tai jäätelöä. Syön niitä aivan rauhassa, mutta en suureen painon nousemiseen asti, koska en halua pilata laihduttamiseni tuloksia. Laihduttaminen oli aika rankkaa ja nopeaa. Pikadieetti. Aivan nykyisen ajattelutavan vastaista, vaikka söin terveellisesti.

Miten kauan tämä alkoholittomuuskokeiluni kestää? Ehkä vuoden, ehkä pidempään. Tämä ei ole tipaton tammikuu, jossa tuulettaisin mieltä ja maksaa kuukauden. Ehei.

Minä olen helposti uusista asioista innostuva ihminen. Olen edelleen innostunut tästä alkoholittomuudesta. Hyvin paljon.

Suhteeni alkoholiin on myös ambivalentti, koska äitini oli alkoholisti. Samoin miltei kaikki hänen sisaruksensa ja isänsä. Alkoholismi on addiktiosairaus ja usein perinnöllinen. En halua toistaa äidin addiktiota. En halua alkoholista ongelmaa. Kun on aivan tarpeeksi muitakin ongelmia. Esimerkiksi nyt tämä työelämästä pois heittäytyminen ja kotona olo vaatii melko uutena juttuna tunnetyöskentelyä.

Yksi tuleva postaukseni kertoo teoriassa, mitä saa alkoholin tilalle, kun luopuu siitä. Olen saanutkin jo. Ja ainahan minun pitää sitä teoriaa vääntää. 

 

Mistä ahneus johtuu?

Ahneutena pidetään yleensä rahan, tavaran, maineen ja vallan kyltymätöntä tavoittelua. Mistä sitten ahneus johtuu? Tähän vastaa psykoterapeutti Katri Suvanto.

Ahnaan haluamisen taustalla on usein kokemus jonkin puuttumisesta, vaille jäämisestä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi puutteellisia oloja lapsuudessa.

Suvanto sanoo: "Jos materiaalisen niukkuuden lisäksi lapsuutta ovat leimanneet tunnekylmät ihmissuhteet, kokemus on jäänyt kuin mustaksi aukoksi, jota ihminen yrittää koko elämänsä ajan täyttää eri tavoilla. On kuin hän hakisi jatkuvaa hyvitystä elämältä, joka antoi niin niukat lähtökohdat."

Ahne voi olla myös ihminen, joka on lapsuudessa saanut jo kaiken mahdollisen. Ihminen on kasvanut runsauteen, mutta ehkä myös pelkoon, että runsaus katoaa, ellei koko ajan hanki lisää.

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa  voi kasvaa ahneudeksi, haluksi olla jatkuvasti esillä ja pyrkimykseen saada yhä enemmän seuraajia ja tykkäyksiä. Huomion saamiseen voidaan uhrata iso osa kallisarvoista yksityisyyttä.

Monesti ahneuden taustalla on jonkinasteinen tunnetyhjyys, ja silloin tuota kokemusta pyrkii ahneesti lievittämään kaikin mahdollisin keinoin. Thjyyden taustalle voi liittyä tunteita, joita ei edes kunnolla tunnista tai osaa sanoittaa. Tähän voi liittyä pelottavia tuntemuksia ulkopuolisuudesta, yksinäisyydestä, erillisyydestä ja turvattomuudesta.

Tavaran, aseman, vallan, runsaiden kontaktien ja näkyvyyden kiihkeän tavoittelemisen syvimpänä taustana voi olla myös kuolemanpelko, jota ihminen haluaa paeta melkeinpä hinnalla millä hyvänsä.

Ahneuteen voi liittyä myös jatkuva uuden kumppanin tavoittelu, koska elämyksille ahne vaihtaa paria heti, kun alkuihastus ja symbioosi on ohi. Arkirakkaus ei riitä.

Ahneutta on vaikea hillitä, koska se vie mukanaan, ruokkii itseään ja tekee sokeaksi. Itsekkyys ja jyrkkyys kasvavat. Vain oma etu merkitsee jotakin.

Lähteet: Voi hyvin 10/2020, kuvat omat

Hunajaisia aikoja

 

Testasin yhteistyössä Ruohonjuuren kanssa Manuka-hunajatuotteita. Ruohonjuuri on ollut jo vuodesta 1982 eettisen ja ekologisen kaupan edelläkävijä.

Ruohonjuuri perustettiin  vuonna 1982 samalla sen yritysfilosofiaksi muotoutui seuraava:"Ruohonjuuren toiminta nojautuu kestävän kehityksen periaatteisiin, joiden mukaan meillä ei ole oikeutta evätä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tehdä niitä asioita, joita meillä on oikeus ja mahdollisuus tehdä tänään."

Luomu Manuka-hunaja 100%, TA25+, 250g, 69,95€

Miksi tämä hunaja on niin kallista?

Manuka-hunajaa tuotetaan vain Uudessa-Seelannissa, koska  siellä kasvaa Manuka-pensaita, joiden kukinnoista mehiläiset ahkeroivat hunajaa. Manuka-hunajaa alettiin tutkia jo 1960-luvulla. Huomattiin, että osa Manuka-hunajista toimi tehokkaammin kuin toiset Manuka-hunajalaadut. Tätä ihmeteltiin ja haluttiin löytää tapa erotella lääkinnällisesti tehokkaimmin toimiva Manuka-hunaja.

Hunajan lääkinnällinen vahvuus määritellään tuottajista riippumattomissa laboratorioissa ja sertifioidaan asteikolla TA 5+-30+. Näin varmistetaan, että jokaisella asteikolla on sama laatutaso. Mitä korkeampi luku on sitä vahvempi on lääkinnällinen vaikutus. Esimerkiksi 10+ on vähintään 10 kertaa voimakkaampi kuin Manukahunaja 0. Hunajaa, joka on korkeimmilla asteikoilla, saadaan kerättyä vähemmän vuodessa. Tästä johtuen hunaja voi olla kallista. Tämän Ruohonjuuren hunajan TA-arvo on +25 eli se on hyvin korkea.

Sonnetorin huippulaatuinen, raaka, pastöroimaton Manuka-hunaja on maultaan täyteläinen. Se sisältää sokereita, proteiineja, aminohappoja, vitamiineja ja flavonoideja.

Ruohonjuuressa myydään vain Manuka-hunajia, joiden aktiivisuusluokitus on yli TA 8+. Sen alle luokitelluista on vain hyvin vähän hyötyä. Muista siis tarkistaa aina aktiivisuusluokitus.

Manuka-hunaja on Uudesta-Seelannista ja sitä on käyttänyt alkuperäiskansa maorit sen lääkinnällisten ominaisuuksien takia.

Kaikilla hunajilla on antibakteerisia vaikutuksia, mutta ainoastaan Manuka-hunaja on luokiteltu lääkinnälliseksi hunajaksi. Kuvan Makuna-hunajaa myydään yliopiston apteekin verkkokaupassa monenlaiseen vaivaan.

Mihin vaivoihin Manuka-hunajaa voidaan käyttää?

• flunssat ja tulehdukset
• antibakteerinen vaikutus
• antifungaalinen vaikutus, sieniä tuhoava
• antiviraalinen vaikutus, viruksia tuhoava
• antiseptinen vaikutus, puhdistava ja tulehduksia ehkäisevä vaikutus
• tehokas suolisto- ja vatsatulehduksiin
• haavojen hoito

Annostus:

- ennaltaehkäisyyn riittää 1 tlk päivässä

- kun tauti on päällä annosta voi lisätä 4-6 tlk päivässä

- ulkoisesti levitetään haavoille ja palovammoille

Teimme miehen kanssa testin tavallisen suomalaisen hunajan ja Manuka-hunajan välillä. Manuka-hunaja voitti, koska se ei ollut niin tyrmäävän makeaa vaan täyteläistä, herkullista,  aromikasta, toffeemaistakin. Lisäksi sen väri oli erilainen kuin tavallisen kukkaishunajan, ei keltaista vaan paahteisen kaunista kullanruskeaa. 

Kokeilin  Manuka-hunajan tehoa myös suupielen halkeamaani. Olen yrittänyt saada halkeaman pois  B-vitamiinikuurilla, kortisonivoiteella ja Bepanthenilla. Ei ole auttanut. Monesti suupielen halkeamat  liittyvät minulla flunssaan tai alikuntoon. Nyt ei sellaista ole. Tämä ei ole mikään maksettu mainos, mutta Manukahunajalla halkeama parani viikossa. Laiton hunajaa suupieleen kaksi kertaa päivässä. 

Manuka- eteerinen öljy, 10 ml, 55,99€

Tuoksua ja tunnelmaa!

Öljy on valmistettu Uuden-Seelannin Manuka-pensaasta ilman raikastamiseen.  Manuka-pensaasta saatavaa eteeristä öljyä voidaan polttaa tuoksulyhdyssä tai tuoksukivellä.  Sen tuoksu on tunnettu puhdistavuudestaan.

Öljy on peräisin kasvin puhtaimmista uutteista, eikä se sisällä keinotekoisia lisäaineita.

Miten käyttää eteerisiä öljyjä?

Tuoksulyhty ja ilmanraikastaja: Käytä eteerisiä öljyjä hyvän ilmapiirin luomiseksi ja huoneilman raikastajaksi esimerkiksi ilmankosteuttajassa. Voit myös lisätä muutaman tipan suihkepullon veteen ja sumuttaa hyvää tuoksua huoneeseen. Voit myös pirskotella vähän öljyä matoille tai petivaatteisin. 

Käytin Manuka-eteeristä öljyä tuoksulyhdyssä, ja tuoksuttelin sitä pitkään. Tuoksu on omalaatuinen ja raikas, vaikeasti määriteltäväkin mutta  miellyttävä.  Siinä on  salvian, muskottipähkinän, vienon aniksen, krysanteemin ja neilikan kukkien tuoksua. Kokonaisuutena tuoksu on piristävä.

Suihku tai kylpy: Lisää mieltymyksesi mukaan 5-10 tippaa öljyä kermaan tai neutraaliin suihkusaippuaan. Kylpyaika on noin 20 minuuttia.

Vartaloöljy: Lisää mieltymyksen mukaan muutamia tippoja ruokalusikalliseen neutraalia ihonhoitoöljyä. Helli hieroen mieltäsi ja kehoasi.

Kasvojen kauneushöyrytys ja höyryhengitys: Lisää 2-3 tippaa eteeristä öljyä 1-2 litraan kuumaa vettä, ja pidä kasvot pyyhkeen alla 2-3 minuuttia. Varo silmiä.

Öljyparfyymi: Käytä parfyymin tapaan ranteeseesi tai korvan taustaasi. Tee tällöin laimennus esimerkiksi arganöljyyn   (10-12 tippaa eteeristä öljyä 10 ml:aan perusöljyä). Eteeristä öljyä voi käyttää myös sellaisenaan muutaman pisaran vaatteille, ei silkille. Värilliset öljyt voivat jättää väritahroja. Tällaisia ovat muun muassa mandariini ja patsuli.

Manuka honey drops-pastillit, 22g, 19,99€

Maukkaat ja terveyttä puhkuvat Manuka-pastillit rikastavat ravintoasi. Manuka on terveellinen herkku, ja nyt entistä kätevämmässä pastilli-muodossa.

Manuka-hunajan hyödyt: Manukasta saat kehoosi uudistavaa luonnonvoimaa ja monia tärkeitä kivennäis- ja vitamiiniaineita. 

Antibakteerinen Manuka-hunaja omaa pitkät perinteet luonnonlääkinnässä. Se on karhean kurkun lievittäjä, kätevä haavojen hoitoon ja hyvä tukipilari aktiivisessa elämässä.

Manukapastillit ovat herkullisia. Niissä on hunajaisen yrtillinen maku.

  

Miten saada itsensä liikkeelle?

Nyt kaamosaikaan minulla on ensi kertaa kaamosväsymys - tai en ole sitä aiemmin huomannut, kun on ollut niin kiire töiden kanssa. Aivan ensimmäisiä kertoja minun on pitänyt pakottaa itseni lenkille, vaikka siitä on tullut rutiini 40 vuoden aikana. Nyt sohva kutsuu. Löhöily, lukeminen ja mietiskely. Se on aika luonnollista tähän aikaan vuodesta, mutta motivaation sytyttämiseen on omat konstinsa.

 

1)Miksi sohvalla löhöäminen on niin paljon houkuttelevampaa kuin liikkuminen?

Evoluutiopsykologisesta näkökulmasta ihmiseen kuuluu tarve säästää energiaa. Esi-isämme olivat muinoin liikkumatta, kunnes oli pakko lähteä ruoan perään.

Ihminen pyrkii myös välittömään tarpeiden tyydytykseen. Siksi sohvalle suuntautuminen pitkän työpäivän jälkeen houkuttaa enemmän: siitä saa välitöntä nautintoa. Liikkuessa hyvä olo tulee  yleensä  vasta lenkin jälkeen. Sitä ennen on ponnisteltava. Näin ei ole tietenkään kaikilla.

  

2)Miksi liikkumista on vaikea aloittaa?

Liikkumisen taustalla voi olla monia psykologisia esteitä. Jos ei ole saanut lapsuudessaan vanhempien esimerkkiä liikunnasta, siihen ei ole tottunut. Myös ikävät ja nolot asiat aikoinaan koulun liikuntatunneilla voivat vaikuttaa siihen, että liikkuminen ei kiinnosta. Joillekin voi muodostua liikkumattomuuden identiteetti, ajatus siitä "ettenhän minä ole sellainen treenaaja".

3)Mitä motivaation löytäminen vaatii?

Itseohjautuvuusteorian mukaan motivaation löytämisessä on tärkeää itseohjautuvuus, autonomia, kokemus siitä, että on vapaa päättämään elämästään. Sisäinen itsestä lähtevä motivaatio on tärkeää.

Liikkumisen halu pysyy yllä paljon todennäköisemmin, kun se lähtee omasta päätöksestä eikä lääkärin käskystä.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalinen laji voi sitouttaa joitakin harrastamaan. Ryhmässä liikkuminen on hyvä aloittelijalle, koska muiden tuki auttaa jaksamaan ja valmentajan ohjeistuksella itsetunto omista taidoista kasvaa.

4) Entä jos kuntosali tai lenkkeily eivät kiinnosta yhtään?

On harhaa, että kaikkien pitäisi pitää kuntosalista tai lenkkeilystä. Jos liikuntalaji on itselle mieluinen syntyy innostus: minähän voin kehittyä tässä paremmaksi! Tästä syystä eri lajien testaaminen kannattaa.

Kun oma laji löytyy, motivaation ylläpitämisessä auttaa tavoitteiden pohtiminen ja niiden jakaminen osatavoitteisiin.

5)Miten estää se, ettei into lopahda?

Kannattaa miettiä etukäteen, mitkä voivat olla syitä innostuksen hiipumiselle. Kun esteet ovat selkeinä mielessä, niihin on helpompi varautua.

Ihmismielessä pyörii kognitiivinen kehä, jossa ajatukset, tunteet ja toiminta vaikuttavat toisiinsa. Jos esimerkiksi tuntuu siltä, ettei jaksa lähteä jumppaan, voi pysähtyä miettimään: annanko tunteen vaikuttaa toimintaan? Toiminnasta seuraavat myönteiset tunteet vaikuttavat myös ajatteluun. Jos treenin jälkeen on hyvä olo, seuraavana päivänä se houkuttaa enemmän.

Lähteet: Hyvä terveys 13/20, kuvat Pixabay

  

Olen erityisherkkä

 

Minä olen erityisherkkä. Olen tuntenut sen aina nahoissani. Testitkin kertovat siitä. Oli aikoinaan tavallaan helpotus ymmärtää, mikä minua vaivaa, miksi minulla on voimakas ja väillä hyvin jännitteinen sisäinen elämä; miksi väsyn helposti, kun olen tavannut ihmisiä, ollut pitkään sosiaalisissa tilanteissa, äänten vyöryssä. Mutta on tässä erityisherkkyydessä hyviäkin puolia, esimerkiksi kyky tuntea syvästi ja lukea helposti muita ihmisiä.

Teininä sykkeeni kiihtyi helposti, sydän läpätteli ja tulkitsin sen huonoksi hermostuneisuudeksi. Myöhemmin ymmärsin sen vain kohonneeksi vireystilaksi, mikä on aivan hyvä tila, kun sitä pystyy itse säätelemään. Monikaan ei tule erityisherkkyyttä ajatellessaan ottaneeksi huomioon erityisherkän herkkyyttä myös ruumiillisille tuntemuksille. Erityisherkkyyttä pidetään usein vain jotenkin henkisenä tai ainakin sosiaalisena ilmiönä.

Teininä olin punkkari, joka oli vallitsevaa järjestelmää vastaan, opettajia ja koulua vastaan. Anarkisti. Hankala murrosikäinen tyttö. Lukioikäisenä olin taasen hämy, hippi, joka halusi paeta pahaa maailmaa ekstaattisiin kokemuksiin, psykedeeliseen musiikkiin, taiteeseen ja matkusteluun. Kaikki itämaisuus kiehtoi, ja ostimme ystävien kanssa vaatteita ja suitsukkeita Intian basaarista. Kuljimme Kiinan tossuissa tai avojaloin. Osallistuimme Rauhan-marsseille. Joimme punaviiniä ja unelmoimme. 

Lukioikäisenä kiinnostuin myös ekologisista ja eettisistä kysymyksistä ja osallistuin Koijärvi-liikkeeseen. Aloin kasvissyöjäksi. Nämä piirteet ovat säilyneet. Kenties olen myös sisimmässäni aina vain ikuinen punkkari ja hippi. Minun varmasti pitäisi kirjoittaa nuoruudestani oma postauksensa.

Erityisherkkyys käsitteen loi amerikkalainen psykoterapeutti Elaine N. Aron. Hänen mukaansa viidennes ihmisistä on erityisherkkiä. Toisaalta ei ole selvää rajaa  normaalin herkkyyden ja erityisherkkyyden välillä.

Osa lääkäreistä ja psykologeista pitää erityisherkkyyttä enemmänkin kokemuksellisena ja self-help-osastoon kuuluvana käsitteenä. Sitä ei pidetä tieteellisenä käsitteenä, eikä sille ole diagnoosia.

Herkkyys on pahimmillaan rasite ja parhaimmillaan rikkaus. Kun erityisherkkä ymmärtää ja hoitaa helposti kuormittuvaa hermostoaan ja tarkkoja tuntosarvia, elämä helpottuu ja rakentuu vahvemmaksi.

Herkällä ihmisellä on ikään kuin ohuet rajat itsensä ja muiden välillä. Melkein kaikki tulee rajojen läpi. Herkkä kuormittuu helposti, jos on melua, paljon asioita ja ihmisiä tai keskeytyksiä. Vähemmän herkällä on enemmän suojakuorta ja panssaria.

Monesti ujous ja introverttius liitetään herkkyyteen, mutta herkkiä on monenlaisia. On hyvin varovaisia herkkiä ja hyvin elämyshakuisia herkkiä. Myös ekstrovertti voi olla herkkä.Herkälle kuormitusherkkyys on perusasia, jonka kanssa pitää tulla toimeen.

Herkän kannattaisi tutustua kunnolla omaan herkkyyteensä ja kehittää itsetuntemustaan ja identiteettiä.

Jotta herkkyys voimavarana pääsisi käyttöön, muutaman perusasian on hyvä olla kunnossa. Herkän kannattaa panostaa itsensä huolenpitoon: uneen, ravintoon ja liikuntaan. Usein herkän keho on tosi herkkä, joten ei ole sama, mitä syö. Kehon latautuneisuutta voi purkaa liikuntaan. Hyvä uni palauttaa.

Osa herkistä voi arvostaa enemmän henkisiä harrastuksia kuin fyysisyyttä ja siksi laiminlyö kehoaan. Lisäksi herkkä pitää usein huolta muista ja sitten vasta itsestään.

Ympäristöllä on suuri merkitys erityisherkälle. Hän voi olla tosi tehokas, mutta fyysinen ympäristö, työilmapiiri ja -käytännöt vaikuttavat helposti häneen. Etätyöt, hiljaiset huoneet avokonttorissa, selkeä työnjako ja hyvä työilmapiiri helpottavat hermoston kuormittumistaakkaa. Osassa työpaikkoja nämä asiat osataan jo ottaa huomioon. Tietoisuus näistä voisi vielä laajentua, sillä ne asiat, jotka sopivat erityisherkälle, sopivat kaikille. Ne ovat aivoergonomisia.

Herkillä on paljon annettavaa työelämälle. He osaavat tarkastella asioita monesta näkökulmasta. Herkkyys edistää tilannetajua ja tuo oivalluksia ja ymmärrystä niin ihmissuhteisiin kuin asioiden kehittämiseen.

Monet erityisherkät ovat taiteellisia ja luovia. Jos jollakin on luova tapa tehdä töitä, häntä voidaan pitää häirikkönä. Ihmetellään, miten voit tehdä noin. Mutta siitä voi syntyä jotakin aivan uutta.

Osa herkistä voi olla analyyttisia ja kriittisiä. Tästä huolimatta heillä voi olla todella vahvat tunteet ja he käyttävät intuitiivisuutta työssään.

Herkkä, jolla on hyvä itsetuntemus, ei jää välttämättä työhön, jota ei koe omakseen, vaan päätyy vaihtamaan työtä tai kehittämään itseään kohti sitä, mihin hänellä on valmiuksia.  

Parisuhteen solmiminen voi tuntua erityisherkästä tavallista vaikeammalta. Sen edellytys on, että molemmat arvostavat toisiaan ja ymmärtävät herkkyyttä, tai antavat sille ainakin tilaa.

Herkät saattavat olla tosi hyviä ennakoimaan ja sovittelemaan riitoja. Tosin herkän ihmisen vahvuudet voivat myös kääntyä haasteiksi, jos toinen käyttää niitä hyväkseen.

Mutta sitten kun herkkä kokee suhteessa turvallisuutta, esimerkiksi seksistä voi tulla yksi elämän isoja asioita - voimakas, herkkävaistoinen, aistillinen kokemus.

Herkillä on myös taipumus pohtia elämäntarkoitusta. Välillä niin intensiivisesti, että heillä tuntuu olevan koko maailman taakka harteillaan. Monilla henkisyys ja hengellisyys lisääntyvät iän myötä. Osa pohtii jo hyvin nuorina elämään ja kuolemaan liittyviä asioita, oikeudenmukaisuutta, maailmankatsomuksellisia kysymyksiä.

Parhaimmillaan herkkyys voi olla upea elämää rikastuttava asia ja olennainen ymmärryksen väline.

Täällä voit tehdä Heli Heiskasen herkkyystestin.

Lähteet: Voi hyvin 8/12, kuvat omat