Miten saada itsensä liikkeelle?

Nyt kaamosaikaan minulla on ensi kertaa kaamosväsymys - tai en ole sitä aiemmin huomannut, kun on ollut niin kiire töiden kanssa. Aivan ensimmäisiä kertoja minun on pitänyt pakottaa itseni lenkille, vaikka siitä on tullut rutiini 40 vuoden aikana. Nyt sohva kutsuu. Löhöily, lukeminen ja mietiskely. Se on aika luonnollista tähän aikaan vuodesta, mutta motivaation sytyttämiseen on omat konstinsa.

 

1)Miksi sohvalla löhöäminen on niin paljon houkuttelevampaa kuin liikkuminen?

Evoluutiopsykologisesta näkökulmasta ihmiseen kuuluu tarve säästää energiaa. Esi-isämme olivat muinoin liikkumatta, kunnes oli pakko lähteä ruoan perään.

Ihminen pyrkii myös välittömään tarpeiden tyydytykseen. Siksi sohvalle suuntautuminen pitkän työpäivän jälkeen houkuttaa enemmän: siitä saa välitöntä nautintoa. Liikkuessa hyvä olo tulee  yleensä  vasta lenkin jälkeen. Sitä ennen on ponnisteltava. Näin ei ole tietenkään kaikilla.

  

2)Miksi liikkumista on vaikea aloittaa?

Liikkumisen taustalla voi olla monia psykologisia esteitä. Jos ei ole saanut lapsuudessaan vanhempien esimerkkiä liikunnasta, siihen ei ole tottunut. Myös ikävät ja nolot asiat aikoinaan koulun liikuntatunneilla voivat vaikuttaa siihen, että liikkuminen ei kiinnosta. Joillekin voi muodostua liikkumattomuuden identiteetti, ajatus siitä "ettenhän minä ole sellainen treenaaja".

3)Mitä motivaation löytäminen vaatii?

Itseohjautuvuusteorian mukaan motivaation löytämisessä on tärkeää itseohjautuvuus, autonomia, kokemus siitä, että on vapaa päättämään elämästään. Sisäinen itsestä lähtevä motivaatio on tärkeää.

Liikkumisen halu pysyy yllä paljon todennäköisemmin, kun se lähtee omasta päätöksestä eikä lääkärin käskystä.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalinen laji voi sitouttaa joitakin harrastamaan. Ryhmässä liikkuminen on hyvä aloittelijalle, koska muiden tuki auttaa jaksamaan ja valmentajan ohjeistuksella itsetunto omista taidoista kasvaa.

4) Entä jos kuntosali tai lenkkeily eivät kiinnosta yhtään?

On harhaa, että kaikkien pitäisi pitää kuntosalista tai lenkkeilystä. Jos liikuntalaji on itselle mieluinen syntyy innostus: minähän voin kehittyä tässä paremmaksi! Tästä syystä eri lajien testaaminen kannattaa.

Kun oma laji löytyy, motivaation ylläpitämisessä auttaa tavoitteiden pohtiminen ja niiden jakaminen osatavoitteisiin.

5)Miten estää se, ettei into lopahda?

Kannattaa miettiä etukäteen, mitkä voivat olla syitä innostuksen hiipumiselle. Kun esteet ovat selkeinä mielessä, niihin on helpompi varautua.

Ihmismielessä pyörii kognitiivinen kehä, jossa ajatukset, tunteet ja toiminta vaikuttavat toisiinsa. Jos esimerkiksi tuntuu siltä, ettei jaksa lähteä jumppaan, voi pysähtyä miettimään: annanko tunteen vaikuttaa toimintaan? Toiminnasta seuraavat myönteiset tunteet vaikuttavat myös ajatteluun. Jos treenin jälkeen on hyvä olo, seuraavana päivänä se houkuttaa enemmän.

Lähteet: Hyvä terveys 13/20, kuvat Pixabay

  

Seksitavat voivat selittää haluttomuutta

Tutkimusten mukaan joka toinen pariskunta kärsii haluttomuudesta. Erityitason seksuaaliterapeutti Marja Kilhlströmin mukaan aika usein kuitenkin löytyy ihminen, jolla on haluja. Halut ei vain kohdistu omaan kumppaniin vaan johonkin toiseen tai itsetyydytykseen.

Pariskunnat voivat jumittua epätyydyttävään seksiin, koska he eivät uskalla puhua omista haluistaan. Jos ei ole 20 vuoteen kertonut, että kumppanin antama suuseksi ei ole toiselle sitä , mitä hän kaipaisi

Haluttomuudessa voi olla kyse myös seksuaalisuuteen liittyvistä arvoista ja normeista, jotka on omaksuttu lapsuudessa.Esimerkiksi  naiset eivät usein pidä omaa nautintoa tärkeänä, eivätkä siksi koe voivansa pyytää kumppanilta enemmän, vaikka heidän nautintonsa jää puolitiehen.

Haluttomuutta saattaa aiheuttaa myös  tapa,  jolla seksiä harrastetaan. Se voi olla aina yhdyntäkeskeistä, vaikka kumppani kaipaisi suu- tai käsiseksiä, kumi ja nahka-asuja ja muuta stmulointia.

On tärkeää tutkia, mitä kaikkea on jäänyt puhumatta ja oivaltamatta: Onko toisen seksuaalinen itsetutkiskelu  kesken, eikä hän vielä itsekään tiedä, mitä haluaa? Eikö suhteen vuorovaikutus toimi? Kokeeko jompi kumpi arvostuksen puutetta? Onko taustalla trauma?Millaisia haluja ja fantasioita parilla on, kohtaavatko mieltymykset?

Jos kyse on halujen eriparisuudesta, kannattaa miettiä, mikä riittää itselle ja mikä toiselle.

Tässäkin kaikki alkaa puhumisesta, omien tarpeiden ja toiveiden nimeämisestä. Pari saattaa sopia, että toinen saa käydä harrastamassa seksiä toisen kanssa tai he voivat kokeilla kolmen kimppaa.

Seksistä puhuminen kannattaa, sillä elämä voi muuttua isosti, kun löytää oman seksuaalisuuden.

Lähteet:Helsingin Sanomat 3.9. 2020

Laihdutukseni loppuu

Rentukat kukkii.

Olen  laihtunut 5 kuukaudessa 13 kg. Tavoitepainoni oli 68 kg, ja nyt olen reilusti saavuttanut sen, painan itse asiassa 67,5 kiloa. Laihduin kahden viikon aikana  yli 2 kg ja vyötärön ympärys on kaventunut 10 senttiä.

Paino jumitti monta viikkoa 70 kilossa, ja ajattelin, että se on ehkä minulle terveellinen paino. Olen miettinyt sitä, että kun aloin taas reippaasti laihtua ketogeenisen ruokavalion kokeilun jälkeen, olisiko keto ollut jokin tärsky aineenvaihdunnalle. Ehkäpä. Olihan se hemmetin rankkaa ja väsyttävää, kun energian lähteeksi muuttui rasva, ja nesteitä lähti kahden kilon verran kehosta. 

Toisaalta olen tehnyt niin paljon ulko- ja puutarhatöitä lenkin lisäksi, että sekin on voinut laihduttaa. No, jee, joka tapauksessa olen nyt tavoitepainossani!

Kasvimaa käännetty, työnjohtajana Kille-kissi.

Lupiinilla on mahtava juurakko.

Kukkaunelmia.

Pontevat auringonkukan taimet. On ihana seurata siementen itämistä.

On tämä laihdutus vaatinut melkoista ankaruutta ja tavoitekeskeisyyttä. Ehkä itsekuriakin. Olen luonteeltani aika kärsimätön, joten itsekin ihmettelen, että jaksoin keskittyä laihduttamiseen jopa viisi kuukautta, mutta ehkä se johtui siitä, että tuloksia tuli nopeasti. Jos ei olisi tullut, tuskin olisin laihduttanut näinkään pitkään. Mutta henkisesti minua on skarpannut mindfulness, mielikuvaharjoittelu ja meditaatio. Mindfulnessissa voi esimerkiksi tarkkailla nälkää ja antaa sen sitten irrota pois, mennä ohi omia menojaan. Mielikuvaharjoittelussa olen syönyt ne herkut, joita olen himoinnut ja päässyt niistä irti. Tai nähnyt konkreettisesti rasvan tirisevän pois. Meditaatio rauhoittaa levotonta mieltä. Laihdutus on korvien välissä.

Liperi eli  lipstikka, oivallinen keittomauste.

Osa yrteistä istutettuna lähinnä vanhoihin kattiloihin ja pottiin.

Nyt korona-aikaan laihdutus on ollut melko vaikeaa, kun olisi tehnyt mieli herkutella, saada syömisestä lohtua tähän pelottavaan ja arvaamattomaan tilanteeseen.  Nautinto olisi ollut tavallaan paikallaan. Mutta olen muuntanut sen lenkkeilyksi.  Lenkin jälkeiseen  "euforiaan". Laihdutus on myös haastavaa myöhäiskeski-iässä ja vaihdevuosissa, koska aineenvaihdunta hidastuu. Kilot kertyvät etenkin   vyötärölle.

Olen pätkäpaastonnut koko laihduttamisen ajan 14-16 tuntia vuorokaudessa, syönyt paljon puolukkaa, koska se auttaa tutkitusti  painonhallinnassa ja olen syönyt pätkäpaaston jälkeen kolme kertaa päivässä. Eikä ole ollut nälkä kuin joskus myöhään illalla vähän. Jatkan edelleen pätkäpaastoa. Saa elimistö levätä paaston ajan.

Ensimmäinen nokkoskeitto ennustelee kesää.

Lounas.

Miten tästä eteenpäin? En syö edelleenkään höttöhiilareita, valkoista pastaa, riisiä, en ehkä perunaakaan. Kun en ole syönyt niitä, ruoka on itse asiassa piristänyt, ei väsyttänyt. Tämä rajoitus sopii minun kala-kasvissyöjän elimistölleni. Yhden kerran viikossa on nyt herkkupäivä. Herkuttelin kyllä kolme kertaa laihdutuskuurinkin aikana. Ruokavaliossani on klassisesti 80% terveellistä ja 20% herkkuja. Todennäköisesti syön suurinta herkkuani salmiakkia.

Borssikeitto.

Iltapala.

Syön ravintotiheitä papuja, parsa-, ruusu- ja valkokaalia. Kesäkuun alussa kauppoihin tulee sesonkiherkku kotimainen varhaiskaali. Oikein odotan sitä, että pääsee sillä herkuttelemaan. Kuten kevään ensimmäisillä parsoilla herkuttelimme. Muutenkin kesällä on tarjolla kotimaisia sesonkiherkkuja, esimerkiksi porkkanoita, sipuleita, mansikoita ja vadelmia. Lisäksi saan kasvimaalta tuoreita luomuvihanneksia.

Olen mielistynyt dalgona-kahviin.

Kaurapuuroa marjoilla ei voita aamiaiseksi mikään.

Chiiavanukas ja marjoja.

Laihdutuksen loppurutistus oli sinänsä helppo, koska mieskin alkoi yhdessä vaiheessa laihduttamaan terveydellisistä syistä. Se oli toisaalta huvittavaa, koska hän oli väheksynyt laihdutustani ja ihmetellyt, etten syö höttöhiilareita. Jankannut, ettei sinussa ole mitään laihdutettavaa. Ja mites kävi? Nyt mies puree nälkäänsä kaalia ja porkkanaa välipaloina. Hih!

Korvasienessä. Hyvä korvasienikevät.

Ja nyt tulee kesä. Aurinko hoitaa talven pimeän tunteita. Kasvien lehtivihreärummut paukuttaa. Maisema muuttuu uhkeaksi ja täydeksi. Niin paljon vihreää!!!

Ujo Siiri-kissi.

Tytär sanoi, että myöhäiskeski-ikäisen pitää valita kasvot tai vartalo. Niin että, kun laihduttaa, kasvot alkavat roikkua, kun rasvat häviää. Olen totisesti tämän huomannut. Kapeat kasvoni ovat entisestään kaventuneet ja roikkuvat, siksi tämä kuva naisellisessa turhamaisuudessa on suodatettu. Ehkä kasvot vielä jotenkin muuntautuvat ikäiseni kasvoiksi. Tiedä häntä.  

Naaman lisäksi 42 kokoni vaatteet roikkuvat. Olen ollut kaksi vuotta uusia vaatteita ostamatta - ilmastosyistä - enkä nytkään osta. Olen nyt kokoa 38-40.  Minulla on myös jonkin verran tämän koon  vaatteita, ei ehkä trendikkäitä, mutta ne saavat riittää. Painoin pitkään lasten synnytysten jälkeen 66 kiloa. Sitä ennen painoin 59 kiloa. Kuitenkaan en ole koskaan jojolaihduttanut, koska olen laihduttanut vain synnytysten jälkeen ja toisen kerran hoitamattoman kilpirauhasen vajaatoiminnan myötä tulleita kiloja.

Vanha potta ja herkänkaunis neilikka.