Hyveeni ja paheeni - ihan vähän filosofiaa

Olen ollut jo viikon sairaalassa melko vakavan sairauden takia. En ole jaksanut kirjoittaa. Joten julkaisen syystä ja toisesta sivuun jääneitä juttuja. Kohta en ehkä enää jaksa niitäkään.

Tämä on yksi filosofian muoto, hyve-etiikka. Ja oli oppitunnin aiheena. Aluksi kerroin vähän teoriaa. Sitten oppilaat saivat pareittain tai pienissä ryhmissä pohtia hyveitään ja paheitaan.

Rupesin siinä sitten itsekin miettimään hyveitä ja paheitani. Niitä oli yllättävän vaikea keksiä. Tässä vähän jo höpsössä mielessäni. Suosittelen lukijaa kokeilemaan.

Niin. Minun hyveeni ovat (välttämättä itse ei olekaan paras sanomaan vaan läheiset ihmiset näkevät ne paremmin toiminnassani): suoruus, rehellisyys, jonkinlaatuinen - onko niitä mukamas monta erilaista? - ahkeruus.

Paheet tulivat helpommin mieleen: Enkö siis loppujen lopuksi arvosta itseäni? Paheita: kuohahteleva luonne, kärsimättömyys, hajamielisyys, siivoamisen inhoaminen, liiallinen spontaanius ja impulsiivisuus.

Kysyin sitten työpäivän jälkeen mieheltäni. Tuleeko hänelle mieleen edes yksi hyveeni. Hän sanoi: sanavalmius ja selkeys(?).

Hyve on vähän vanhahtavaa kieltä. Sillä yksinkertaisesti tarkoitetaan ihmisen hyviä luonteenpiirteitä. Paheilla toisinpäin. Antiikin kreikassa oli kardinaalihyveet:kohtuullisuus, oikeamielisyys, viisaus, rohkeus.

Hyveelliseksi kehitytään tekemällä hyviä tekoja. Vähitellen hyveet muuttuvat luonteenpiirteiksi.

Pahe on ei-toivottu ominaisuus. Pahoista ajatuksista tulee tekoja. Teoista tapoja. Tavoista luonne. Luonteesta kohtalo.

Antiikin aikana Sokrates ajatteli, että hyve on tietoa ja paha toiminta johtuu tietämättömyydestä. Hän oli viisas mies, mutta tässä asiassa hän erhtyy. Kyllä ihminen saattaa tehdä pahaa, vaikka tietää sen olevan pahaa.

Aristoteleelle erittäin tärkeä hyve oli kohtuullisuus. Kultainen keskitie.

Onko olemassa asioita, joita tavoittelemme niiden itsensä vuoksi. 
?Emme vain välineinä. Aristoteles ajatteli, että onnellisuus on tällainen asia.Hänen mukaansa ihmisellä on kykyjä, joiden kautta hän voi toteuttaa itseään. Hänen mukaansa - tietty kun oli filosofi - ajattelu ja pohdiskelu on tärkeintä

Tuleeko mieleesi helposti hyveitä ja paheita?

 Lähteet: kuvat omat

Kivan näköiseen tyyppiin on helpompi luottaa?

Olen huomannut tämän myös omassa elämässäni. Mutta mielestäni tämä ei ole  oikein. Kaikennäköisiin ihmisiin tulisi luottaa.

Frontiers of Pschologyssa julkaistiin tästä tutkimus. Taipumus arvioida luonnetta ulkoisin perustein on nähtävissä jo lapsena. Ilmiö on samaa harhaa, joka saa meidät  pitämään hyvännäköisiä ihmisiä 

myös menestyneempinä, sosiaalisempina.

Kauneus ei yksinään ansaitse luottamusta. Vaan ihmisen on helpompi luottaa johonkin tuntemattomaan, joka muistuttaa jo reiluksi todettua ihmistä.

Kyynisesti ajatellen vieraisiin ihmisiin ei kannattaaisi heti välttämättä luottaa. Mutta usein arjen elämässä ajatellaan, että toinen toimii kuten lupaa. Ja on sosiaalisen normin vastaista epäillä toisten ihmisten moraalia päin naamaa.

Luottavaisuus liitetään usein hyväuskoisuuteen ja hölmöyteen. Mutta yllättävä tutkimustulos oli se, että älykkäät luottavat muihin todennäköisemmin. Tutkijoiden mukaan älykkäät saattavat osata arvioida ihmistä paremmin.

Luotatko sinä helposti ihmisiin?

Lähde: Helsingin Sanomat 22.2.2018, kuvat omat.

Painajainen

Minulla on omituinen, silloin tällöin toistuva painajainen: Minun on vain luettava ja luettava tylsää ja sekavaa kirjaa. Luen niin oikeasti kuin unessa voi.

Painajaisissa me käsitellään vaikeita kokemuksiamme ja traumojamme. Mieli työskentelee niiden kanssa. Ja auttaa meitä pääsemään niistä. Joskus painajaisen nähtyään ymmärtää selvästi, mitä se halusi kertoa minun tämänhetkisestä tilanteestani.

Noin puolet aikuisista näkee ainakin yhden painajaisen kuukaudessa. Paljon painajaisia näkee noin 5 prosenttia aikuisista. Unitutkija Nils Sandmanin mukaan ne voivat kertoa psyykkisestä rasituksesta. Naiset näkevät enemmän painajaisia kuin miehet.

Sukupuolten välinen ero häviää siinä kuudenkympin tietämissä. Iäkkäämmät ihmiset näkevät painajaisia enemmän kuin nuoret. Sota näkyy painajaisissa vielä vuosikymmenien jälkeenkin.

Talven synkkyys näkyy painajaisten määrässä. Kaamosmasennuksesta kärsivät ihmiset näkevät enemmän painajaisia. Unettomuuden ja masennuksen vaivaamat ihmiset näkevät hekin enemmän painajaisia. Sandmanin mukaan ne kertovat psyykkisestä kuormituksesta.

Neuropsykologi Antti Revonsuulla on uhkasimulaattori teoria painajaisista. Painajaiset liittyvät evoluutioon. Aivot käyvät yöllä mahdollisia vaaroja ja uhkia läpi. Valveilla ihminen on sitten valmis reagoimaan niihin. Painajaisista on ollut hyötyä selviytymiselle ja on yhä.

Minkälaisia painajaisia sinä näet?

Lähteet: Helsingin sanomat 2.11.2017, kuvat Pexel

Seksuaalisen väkivallan ja häirinnän vaikutukset ovat pitkäaikaisia

Minä olen kokenut seksuaalista häirintää nuoruudessani ja vielä nyt keski-iässä. Muutama vuosi sitten sattui kaksi samantapaista kokemusta. Mies alkoi seurata minua ruokakaupassa. Tuuppi itsensä hyvin lähelle taakseni kassajonossa. Seurasi parkkipaikalle ja alkoi ehdotella. Tuli tosi ahdistunut olo. Olen kirjoittanut tästä ja #metoo kampanjasta lokakuussa postauksen.https://vimma50.blogspot.fi/2017/10/seksuaalista-hairintaa-metoo.html

Seksuaalisen väkivallan seuraukset on vaikeat ja pitkäaikaiset. Siis väkivallan ei häirinnän. Väkivallasta jää trauma, jos uhri ei käsittele ja hoida kokemustaan asiantuntijan kanssa. Hoitamattomat traumat voi siirtyä seuraavalle sukupolvelle kuten sotatraumat. Suomalaiset miehet saattoivat saada tosi pahoja traumoja talvi- ja jatkosodassa. Kaikkien mieli ei niitä kestänytkään.

Siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle voivat kertoa seuraavat asiat.Seksuaalista väkivaltaa kokenut äiti voi olla äärimmäisen ylihuolehtivainen lapsestaan. Ja pelkää koko ajan, että lapselle tapahtuu jotakin pahaa. Kun lapsi tulee saman ikäiseksi, kun äidille tehtiin väkivaltaa, äidin trauma aktivoituu. Se voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta.

Jos kokemukset ovat käsittelemättä. Pahaan oloon voidaan hakea apua päihteistä. Päihde- ja mielenterveysongelmien taustalla saattaa olla - hyvin useinkin - seksuaalisen väkivallan kokemuksia.

#Metoo-kampanja sai onneksi Suomessakin runsaan keskustelun aikaiseksi eri medioissa. Seksuaalisesta häirinnästä ei olla enää hiljaa. Olin lokakuussa todella innostunut tästä kampanjasta. Ja olen edelleen.

Seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret voivat oirehtia monella tavalla. Ihmissuhdevaikeudet. Seksuaalisuuden kieltäminen tai seksin rajattomuus. Masennus. Päihdeongelmat. Itsetuhoinen käytös. Vireystilan nopea vaihtuminen.

Onneksi Helsingissä Tyttöjen talo on tarjonnut jo kymmenen vuotta apua seksuaalista väkivaltaa kokeneille tytöille. Se on valitettavasti vain Helsingissä. Toimintaa suunnitellaan laajentumaan myös muihinkin kaupunkeihin. Nuoret naiset saa keskusteluapua ja vertaistukea.

Oletko kokenut seksuaalista häirintää?

Lähteet: Helsingin Sanomat 20.2.2018, kuvat omat

Viisi rakastamisen taitoa

Enpä tiedä hallitsenko nuo rakastamisen taidot. Kuitenkin avioliittomme on kestänyt 23 vuotta. Välillä on kitkuteltu. Välillä hullaannuttu. Ja kaikkea siltä väliltä.

Parisuhdekouluttaja Marianne Stolbown on vastikään kirjoittanut kirjan Rakastamisen taito. Siinä hän nimen mukaisesti nostaa esiin viisi rakastamisen taitoa.

Ensimmäinen:Pitäisi oppia tunnistamaan opitut roolit. Ne voivat vuosien kuluttua alkaa tuntumaan ahtailta. Eivätkä salli muutosta, joka välttämättä kuuluu ihmisen elämään. Edessä voi olla identiteettikriisi, joka saattaa johtaa eroon.

Toinen:Pitäisi olla mahdollisimman avoin tarpeistaan ja itsestään jo suhteen alussa.

Kolmas:Puolisosta ja itsestään voi vuosien kuluessa paljastua uusia puolia. Toisesta paljastuvat - heikotkin - pitäisi ymmärtää ja hyväksyä.

Neljäs:Kumppania ei saa koskaan lyödä heikkoon paikkaan. Sellaiseen jonka hän on juuri ja juuri uskaltanut paljastaa.

Viides: Kumppanuuteen on haluttava sitoutua. On oltava motivaatiota ja syvä sisäinen kaipaus.

                     Viiniköynnös Mäntyharjulla.

Stolbown neuvoo ennen vakavaa suhdetta ja sitoutumista heittäytymään moniin suhteisiin ja seikkailuihin. Mutta minun mielestäni on aika paljon ihmisiä, jotka eivät haluakkaan remuta olan takaa. Vaan ovat sitoutuvaisia jo melko varhain.

Mitä mieltä sinä olet näistä rakastamisen taidoista?

Lähteet: Helsingin Sanomat 15.2.2018, kuvat omat

Päivän vaatteet ja pieniä ajatuksia

                      Tyttären ehdotus tai oikeastaan käsky:"Nyt otetaan Hesari kuvausrekvisiitaksi. Kun sä

               sitä niin paljon luet."

Lomalaiskuus ja -hervottomuus iski minuun täysillä talvilomaviikolla. Olisin voinut lukea enemmän tietokirjoja. Mutta luiskahdin romaanien kiehtoviin maailmoihin muun muassa Auster 4321, Ehrightonin kaksi romaania Uhohdettu valssi ja Valvojaiset. Mainioita ja inspiroivia kirjoja kaikki. Panivat akan taas vähän miettimään sisältöä ja kirjoittamistyyliä.

Myös siksi että kirjoitan tällä hetkellä romaani käsikirjoitusta. Aina kun saan aikani riivityksi työstä, harrastuksista ja blogista. En uhraa sille uniaikaani. Minun on nukuttava 7-9 tuntia. Ollakseni jotensakin toimintakykyinen. Siis lähinnä viikonloppuisin. Ouh ja nouh. Haluaisin kirjoittaa sitä eteenpäin niin kovasti! Olen kirjoittanut jo kaksi romaani käsikirjoitusta. Toinen sai suopean kohtelun. Mutta ei siitä loppujen lopuksi kustannussopimusta syntynyt. Tämä nykyinen käsikirjoitus vaan tuntuu niin oikealta.

Lomalla voi aivan hyvin välillä vain olla tietämättä ja sukeltaa mielikuvitukseen.Romaanien maailmaan. Tunnelmiin. Tunteisiin. Vaikutelmiin. Romaanin pienoismaailmaan. Ja helkutti - olihan se loma - miksi en olisi nauttinut?

Akan kutale levittäytyi taas valokuvattavaksi. Jännittämään. Tytär tapansa mukaan kuvasi rutitiukkojen ohjeiden mukaan. Välillä onnistui. Välillä ei. Mekko on pakkaseen sopiva neulemekko. Kun panee kahdet sukkahousut päällekkäin. Merkiltään Khujo. Aika monta vuotta sitten ostettu. Pidän sitä silloin ja tällöin talvella.En ole kovin tykästynyt siihen, koska se on löysä ja telttamainen. 

Nautin pitkistä lenkeistä. Paitsi en tiistain, keskiviikon ja torstain kylmyydestä. Olin isäntä talossa, koska mies meni viikon kestävälle työkeikalle. Mutta ei se loppujen lopuksi minun työmäärään vaikuttanut. Paitsi pari kertaa  aamuyöstä oli lähdettävä hakemaan halkoja ja sytytettävä uunit, kun oli niin hemmetin kylmä.En ollut mieheni tapaan varannut halkoja yöksi sisälle. Huolettamuutta kai. "Kyllä kaikki järjestyy"-ajattelua. Minulle välillä niin ominaista. Tästä huseraamisesta unikin karkasi.

Keikuttiin tytön kanssa Mikkelissä ja Heinolassa shoppailemassa. En tiedä, mikä minuun on mennyt - toivottavasti ei mikään vakava sairaus - mutta en oikein osaa shoppailla tällä hetkellä. Olenko tullut nirppanokaksi vai järkiini? Siinä vasta visainen ja tärkeä kysymys. Noh, ei sentään mikään tärkeä globaali ongelma. Vaan silkkaa naisen ailahtelevaisuutta.

Erittäin hyvää  perjantaita ja mukavaa viikonloppua kaikille! Juhlitaan vaikka sitä, että on jo maaliskuu!

Lähteet:omat, kuvat omat

Rento syöminen

Itse olen kehopositiivinen. Hyväksyn painoni ja ulkonäköni. Syön rennosti. Ruoka on nautinto. Kilot ovat viime vuosien aikaan pysyneet melko samoina.

Patrik Borg on suosittu ravitsemusasiantuntija. Hän toivoo, että ihmiset lopettaisivat turhan säästämisen ja kikkailun ruuan kanssa. Borg pitää blogia Pöperöproffa. Hänen suosituimmat postauksensa käsittelevät muun muassa järkevää painonhallintaa, verensokerin sahaamista, säästöliekkiä, sokeririippuvuutta. Hänen mukaansa sokeri ei aiheuta addiktiota. Borg on kirjoittanut vuonna 2005 suositun kirjan Rentoa painonhallintaa.

"En ymmärrä, miksi en laihdu, vaikka olen yrittänyt syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Makeanhimo vaan tuntuu lähtevän käsistä."Melko moni aloittaa Borgin mielestä ravitsemusasiantuntijan kanssa keskustelun tällaisella ongelmalla. Syöminen on solmussa. Päässä tykyttävät ahdistavat kysymykset ateriasta kuukaudesta, vuodesta toiseen.

Vallalla on liian liioiteltuja ja typistettyjä asioita syömisestä ja painonhallinnasta. Borg ajattelee, että syömällä hyvin laihtuu. Ei siis syömällä vähän vaan hyvin.

Kun ateriarytmi on kunnossa. Ruoka monipuolista. Kasviksia riittävästi. Mieliteot vähenevät itsestään. Ja painokin vähitellen. Hyvä peruspohja ei murene satunnaisesta herkuttelusta. Koska mieli on jo sallinut sen valmiiksi.

Borg huomasi tutkimustyössään, että kiinnostavimmat painonhallintaa koskevat ajatukset löytyivät psykologiasta ja käyttäytymistieteistä.

Jos syöminen tempoilee. Taustalla on usein jännitteinen ruokasuhde. Puristavat ajatukset. Stressi. Unettomuus. Uupumus. Ensin pitää ymmärtää oma tarinansa. Miksi minulle kävi näin? Moni kaipaa rauhaa syömisen kanssa.

Terveys on osa hyvinvointia. Mutta vain osa.Myös stressaamattomuus, ruuan maku, sosiaaliset suhteet, elämykset, harrastukset ja monet muut asiat liittyvät siihen.

Borg suosittelee kunnon aamiaista ja hyvää lounasta. Illemmalla ei sitten yllätä kauhea nälkä. Ahmimisen jälkeen ruokakooma.

Rennon syömisen ajatus lähtee siitä, että keskitytään ruokailussa enemmän hyvään kuin huonoon. Tutkimukset osoittavat, että tämä toimii kieltoja paremmin.

Oletko sovussa syömisesi kanssa?

Lähteet: Hyvä terveys 2/2017, kuvat Pexel, Pixabay