Minulla on omituinen, silloin tällöin toistuva painajainen: Minun on vain luettava ja luettava tylsää ja sekavaa kirjaa. Luen niin oikeasti kuin unessa voi.
Painajaisissa me käsitellään vaikeita kokemuksiamme ja traumojamme. Mieli työskentelee niiden kanssa. Ja auttaa meitä pääsemään niistä. Joskus painajaisen nähtyään ymmärtää selvästi, mitä se halusi kertoa minun tämänhetkisestä tilanteestani.
Noin puolet aikuisista näkee ainakin yhden painajaisen kuukaudessa. Paljon painajaisia näkee noin 5 prosenttia aikuisista. Unitutkija Nils Sandmanin mukaan ne voivat kertoa psyykkisestä rasituksesta. Naiset näkevät enemmän painajaisia kuin miehet.
Sukupuolten välinen ero häviää siinä kuudenkympin tietämissä. Iäkkäämmät ihmiset näkevät painajaisia enemmän kuin nuoret. Sota näkyy painajaisissa vielä vuosikymmenien jälkeenkin.
Talven synkkyys näkyy painajaisten määrässä. Kaamosmasennuksesta kärsivät ihmiset näkevät enemmän painajaisia. Unettomuuden ja masennuksen vaivaamat ihmiset näkevät hekin enemmän painajaisia. Sandmanin mukaan ne kertovat psyykkisestä kuormituksesta.
Neuropsykologi Antti Revonsuulla on uhkasimulaattori teoria painajaisista. Painajaiset liittyvät evoluutioon. Aivot käyvät yöllä mahdollisia vaaroja ja uhkia läpi. Valveilla ihminen on sitten valmis reagoimaan niihin. Painajaisista on ollut hyötyä selviytymiselle ja on yhä.
Minkälaisia painajaisia sinä näet?
Lähteet: Helsingin sanomat 2.11.2017, kuvat Pexel
