Mielenrauhasta

 

Mielenrauha on yksi mielen hyvinvoinnin taidoista. Se tarkoittaa kykyä palautua rauhalliseen mielentilaan. Psyykkisiä tiloja on karkeasti kolme: innostunut, rauhallinen ja uhkamielentila.

Rauhallisessa tilassa on suhteellisen helppo kokea sisäistä rauhaa. Tällä tarkoitetaan hyväksyvää suhtautumista omiin kokemuksiin ja muihin ihmisiin.

Erilaiset sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet saattavat siirtää mielen uhkamielentilaan. Pysyvän mielenrauhan jatkuva etsintä ei ole kuitenkaan niin tärkeää. Ei ole edes mahdollista pysyä jatkuvasti seesteisyyden tilassa.

Mielensä rauhoittamista voi opetella. Se tarkoittaa kykyä säädellä tunteitaan ja liikkua tarvittaessa mielentilasta toiseen. Vaikkei voisi lopettaa kaikkea arkista kiirettä,  voi miettiä, millaisia ärsykkeitä voisi karsia päivästä. Jos mielentila on jatkuvasti rauhaton, kannattaa ensiksi tarkistaa, onko syönyt, nukkunut, liikkunut, viettänyt tarpeeksi aikaa ilman ruutuja, ja miten ihmissuhteet voivat.

Hyvä uutinen on se, että mieltä voi rauhoittaa vaikkapa lähtemällä ulos kävelylle. Tällöin voi olla helpompaa kiinnittää huomiota muuhun kuin mielessä myllertäviin asioihin: kauniisiin maisemiin, tuoksuihin ja linnunlauluun.

Pysähtyminen voi olla myös sitä, että tekee hetken käsitöitä kaikessa rauhassa ja valmistaa vaikka aterian ilman, että plaraa samalla puhelinta. Paneutuminen mieluisiin tekemisiin aktivoi kehollista rauhoittumisjärjestelmää.

"Omien tunteiden huomaaminen ja nimeäminen auttaa monia pääsemään paremmin tasapainoon ja vähentää niiden voimaa."

"Huomaa ja hyväksy

1. Pysähdy

Varaa itsellesi pieni hetki. Keskity huomaamaan, millaisia ajatuksia mielessäsi pyörii.

2. Nimeä ajatuksesi

Millaisia tunteita ajatuksiisi liittyy? Mikä tuntuu vaikealta? Mikä helpolta?

3. Nimeä tunteesi

Kuvaile olotilaasi mahdollisimman tarkasti ja pyri nimeämään erilaiset tunteesi.

4. Hyväksy tilanne

Kerro itsellesi, että tunteesi ovat täysin okei. Niistä ei tarvitse päästä eroon.

5. Tutki ajatuksiasi

Kysy itseltäsi, mihin oikeastaan uskot, kun tunnet näin.

6. Hoivaa itseäsi

Pohdi, mitä tarvitset haastavan tilanteen keskellä. Suo itsellesi se, mitä kaipaat."

"Mielenrauhan keikuttajat.

1. Ympäristö

Yhteiskunnassa on lähes jatkuvasti käynnissä kriisejä, uhkia ja muita vaikeita asioita, jotka häiritsevät monen mielenrauhaa. Myös läheisten tekemiset tai tekemättä jättämiset voivat kuormittaa ja lisätä levottomuuden tunnetta.

2. Tunteet

Aina mielenrauhan järkkyminen ei johdu ulkoisista olosuhteista. Myös omat tunteet ja muistot voivat keikuttaa olotilaa. Yksilöiden välillä on esimerkiksi synnynnäiseen temperamenttiin liittyviä eroja siinä, kuinka herkästi kukin reagoi tunteillaan." Muun muassa erityisherkät ovat helposti reagoivia.

"3. Tulkinnat

Joskus on rauhaton olo saa alkunsa tulkinnoista, joita on tehnyt olosuhteista, tilanteista ja muiden ihmisten käytöksestä. Opettele erottamaan tunteet ja tosiasiat ja lisäksi tunteet ja tulkinnat. Kysy itseltäsi, tiedätkö asian täydellä varmuudella."

Lähteet: Hyvä Terveys 5/2025, kuvat omat

Tyytyväisen elämän esteet

Monella voi olla ajatus, että elämä muuttuu paremmaksi sitten joskus. Psykoterapeutti Katja Myllyviitan mielestä kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunne edellyttää kahta asiaa: pysähtymistä ja yhteyden tuntemista muihin ihmisiin.

Järki etsii jatkuvasti sopivia selityksiä tyytymättömyydelle. Voidaan ajatella, että jos minä tuon asian vielä tekisin, niin tulisikohan minulle tyytyväinen olo.

Todellisuudessa levottomuus ja tyytymättömyys helpottaa vasta sitten, kun pysähtyy,  ja tutkii omaa riittämättömyyden tunnetta.

Tyytymättömyyden taustalla vaikuttaa kolme erilaista tunnejärjestelmää, jotka ovat kehittyneet evoluution myötä.

Uhkajärjestelmä auttaa välttämään vaaraa. Aktivaatiojärjestelmä kannustaa suoriutumista koko ajan paremmin ja esimerkiksi nousemaan sosiaalisessa hierarkiassa, mikä estää helposti olla tyytyväinen tässä ja nyt. Rauhoittumisjärjestelmä edellyttää pysähtymistä, mikä ei aina toteudu liikkeessä olemiseen kannustavassa yhteiskunnassa.

Kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä voi harjoitellakin. Yksi yleinen keino on kiitollisuuspäiväkirja, johon listataan joka ilta kolme päivän aikana tapahtunutta asiaa, joista tuntee kiitollisuutta. Tällä tavalla voi oppia hahmottamaan, mikä on itselle merkityksellistä ja pyrkiä tietoisesti sitä kohti.

Toisena keinona Myllyviita suosittelee omien tavoitteiden saavuttamiseen liittyvän aikajanan piirtämistä. Janan avulla voi hahmottaa, mitä tavoitteiden vuoksi on tehnyt kuluneen vuoden, viikon ja päivän aikana. Tämä kohtuullistaa aktivaatiojärjestelmää.

Itseltään voi kysyä, elänkö juuri itselleni mielekästä elämää tai olenko siirtänyt tärkeitä asioita liian kauan tulevaisuuteen. Tyytymättömyys voi kertoa esimerkiksi siitä, ettei elä omien arvojen mukaisesti vaan pyrkii saamaan hyväksyntää muilta. Hyvin usein negatiiviset tunteet kertovat myös jostakin. Niillä voi olla viesti, jota kannattaa kuunnella.

Lähteet: Helsingin Sanomat 1.8.2020, kuvat omat