Vatsakipumigreeni

 

Monesti ajatellaan, että migreenin ainoa kipuoire on päänsärky. Kipu voi kuitenkin tuntua vatsan alueella. Näin sanoo neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta.

Vatsamigreeni on migreenin variantti klassiselle päänsärkytaudille. Sama mekanismi, joka tuottaa päänsärkyoireen, voi sijaita myös muualla hermostossa. Jos se esiintyy vatsan alueen hermotuksessa, se tuottaa niin sanotun vatsamigreenioireen.

Vatsamigreenioire voi olla hyvin kivulias. Kipu voi olla koko vatsan alueella tai se voi paikantua ylä- tai alavatsalle. Se voi muistuttaa erehdyttävästi sappikivikohtausta tai umpilisäketulehdusta.

Vatsakipumigreeni voi panna vatsan sekaisin. Oireena on kivun sijaan ripuli, pahoinvointi tai oksentelu. Vatsamigreeni voi olla migreenikohtauksen itsenäinen oire, eli se saattaa ilmetä niin, ettei päänsärkyä ole lainkaan. Vatsakipu saattaa myös  tulla päänsäryn mukana, jolloin ihminen tuntee päänsärkykohtauksen aikana erilaisia vatsaoireita.

Vatsamigreeni voi olla kohtausmainen ja kestää migreenipäänsäryn tavoin päivästä useampaan päivään. Joskus se voi muuttua krooniseksi.

Vatsakipumigreeniä tunnetaan huonosti, mikä johtuu luultavasti siitä, että migreeniä tunnetaan muutenkin yllättävän huonosti. Se onkin päivystyspoliklinikalla usein diagnostinen haaste, eli sen syytä on vaikea saada selville. Vatsakipumigreeniä potevien oireet diagnosoidaan usein ärtyneen suolen oireeksi tai psykosomaattiseksi vaivaksi.

Voi olla, että monella lääkärillä on luulo, että potilaalla on oltava muitakin migreenin oireita, jotta vatsakipumigreenin diagnoosin voi asettaa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 28.1.2021, kuvat Pixabay

 

7 tapaa miten stressi oireilee kehossa

 

Minulla ei ole stressiä. Aikaisemmin työelämässä koin sitä joskus. Vatsa oli sekaisin, ja oli pääkipua. Unet eivät onneksi menneet. Muutenkin yleensä nukun hyvin kaikesta huolimatta. Surussa liikaakin. Lapsen kuolema on äärimmäinen tarumaperäinen stressihäiriö. Se ettei  minulla ollut työelämässä yleensä pahaa stressiä, perustui siihen, että suunnittelin päivän työt hyvin.

Stressistä puhutaan hyvin yleisluontoisesti arkielämän puhekielessä. Mitä tahansa ahdistusta ja elämäntuskaa saatetaan nimittää stressiksi. Stressin käsite voidaan myös määritellä lääketieteellisin perustein: stressi on sympaattisen hermojärjestelmän aktivaatiotila, joka valmistaa kehoa ja mieltä suoriutumaan vaativassa tilanteessa.

Seuraavaksi miten stressi oireilee kehossa.

1) Unettomuus ja heittelehtivät tunteet

Usein stressaantunut tulee lääkärin vastaanotolle väsymyksen ja unihäiriöiden takia. Unettomuudesta voi seurata kasautuvia ongelmia, kuten ärtyneisyyttä ja masennusta.

Jos tunteiden ailahtelu ja unettomuus jatkuu viikkoja, se kannattaa ottaa vakavasti.

2) Päänsärky

Monilla tulee stressissä päänsärkyä. Monesti taustalla on hartia- ja niskalihasten kireys. Stressissä lihasjänteys lisääntyy vaistomaisesti. Jos ihminen ei rentouta jännitystilaa tietoisesti, seuraa lihasjumeja.

3) Hengitysvaikeudet

Sympaattisen hermoston aktivaatio kiihdyttää hengitystä. Vartalon lihasjännitys voi altistaa hengenahdistukselle, samoin kuin paniikkikohtaukset, joita uupumus toisinaan aiheuttaa. Etenkin astmaatikon oireita stressi pahentaa.

4) Sydäoireet

Stressissä helposti voi  kohota verenpaine. Pitkään jatkuessaan kova stressi saattaa vahingoittaa verisuonia ja altistaa näin muun muassa aivohalvaukselle.

Korkea syke on yksi stressireaktion välittömistä vaikutuksista. Kun illalla ja yöllä sydän tykyttää levossakin nopeasti, on hyvin mahdollista, että kyse on pitkittyneestä stressistä.

5) Mahahaava, ruokahaluttomuus tai sokeristen ja rasvaisten           ruokien himo.

Useiden ihmisten tärkein stressi-indikaattori on ärtyvä mahahaava. Stressaantunutta voi vaivata ruokahaluttomuus. Taistele tai pakene -tilassa elimistö pyrkii torjumaan uhkan ja pitää syömistä toissijaisena asiana. Usein myös hyvin väsyneenä ei jaksa kiinnittää huomiota ruokavalioon vaan syö nopeasti energiaa antavia sokereita ja rasvoja.

6) Suolistomikrobiston häiriintyminen

Stressillä on todennäköisesti jonkinlainen vaikutus suolistomikrobeihin. Tämä ei ole yllättävää, koska autonominen hermosto ja hormonit säätelevät ruoansulatuskanavan olosuhteita.

Tutkimukset stressin ja mikrobien vaikutuksesta toisiinsa  ovat vielä puutteellisia. Kuitenkin näyttää siltä, että pitkittyneessä stressissä ruoansulatus voi häiriintyä mitä moninaisimmilla tavoilla.

7) Seksuaalinen haluttomuus

Kun keho on hälytystilassa, lisääntymisvietti sysätään syrjään. Halukkuuden kannalta tärkeitä hormoneja ovat testosteroni ja muut androgeeniset hormonit. Stressi vähentää niiden määrää.

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.5.2021, kuvat omat

Masennus voi suojata mieltä

Tässä jutussa käsitellään vähän erilaistakin suhtautumista masennukseen ja sen syihin.Pärjäävä ja iloinen ihminenkin voi kärsiä masennuksesta. Masenuus on vakava sairaus, mutta myös normaali reaktio, joka voi suojella sietämättömiltä tunteilta.

Joka viides suomalainen masentuu jossakin elämänvaiheessa. Masennuksesta puhutaan nykyisin enemmän, sen oireet tunnistetaan aikaisempaa paremmin eikä masennuksesta tunneta niin helopsti häpeää. Mutta jotkut ajattelevat vieläkin, että masennus on tahdonvoima kysymys.

Masennus-sanaa käytetään arkikielessä huolimattomastikin. Kaikilla on joskus huonoja päiviä tai vaikeita jaksoja. Kaikki alakulo ei ole masennusta.

                                    Ei aina vain lamaannusta

Usein mielikuvissamme masentunut makaa vain lamaantuneena sohvalla, mutta masennus voi ilmetä myös ärtymyksenä tai fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, vatsavaivoina, unettomuutena, väsymyksenä.

Koska masennuksen syyt ovat monenlaisia ja ihmiset erilaisia, myös oireet vaihtelevat, esimerkiksi unettomuudesta liikanukkumiseen.

Työpaikan pärjäävä ilopilleri voi yhtä lailla kärsiä masennuksesta. Hänen oireensa on ylitsempata ja ponnistella ylenpalttisesti.

                                  Masennus ei synny itsestään

Masennuksen yhteydessä puhutaan usein serotoniinista, joka on aivojen välittäjäaine. Se vaikuttaa esimerkiksi mielialaan ja vireystilaan. On totta, että masentuneen serotoniinijärjestelmä ei toimi yhtä hyvin kuin muiden, mutta pelkästään se ei ole syy masennuksen puhkeamiseen.

Yli 80 prosentissa masennuksista taustalla on selvä laukaiseva tekijä tai pitkittynyt stressitilanne. Laukaisevina tekijöinä voi olla muun muassa läheisen tai työpaikan menetys, pitkään jatkunut työkuormimitus tai jokin elämänmuutos.

Psykologi ja psykoterapeutti Nina Pyykkösen mukaan olisi tärkeää keskittyä nykyistä paremmin siihen, miksi ihminen masentuu. Miksi elämä pakottaa pysähtymään juuri nyt? Masennus ei tule sattumanvaraisesti. Se tulee silloin, kun sitä tarvitaan. Pyykkönen sanoo joskus asiakkailleen, että onnekkaita ovat he, jotka kuuntelevat masennuksensa viestiä. On kauheaa olla masentunut, mutta se on mahdollisuus tulla omaksi itsekseen.

                                 Luonnollinen reaktio

Nina Pyykkösen mielestä on ongelmallista, että masennuksesta puhutaan sairautena, jonka voi hoitaa lääkkeillä pois. Diagnoosiin keskittyminen antaa hänestä ymmärtää, että masennus on itse ongelma eikä seurausta jostakin.

Jos ihminen on aivan toimintakyvytön, lääkkeet auttavat häntä pääsemään terapiaan ja pitämään huolta itsestään. Lääkkeet eivät saisi kuitenkaan olla lopullinen ratkaisu. Jos masennus vain hoidetaan oireina pois, sen syy jää kohtaamatta.

Pyykkösen mielestä masennus on luonnollinen selviytymiskeino: jos elämässä tapahtuu liikaa kuormittavia asioita, masennus ikään kuin kääntää tunteet pois päältä.

Masentunut ihminen ei yleensä vain itke. Paremminkin hän kokee, että kaikki tuntuu merkityksettömältä. Vaikka masennus on kokemuksena kauhea, sen tarkoitus on suojella meitä.

Nina Pyykkösen vastaanotolle tulee usein nelikymppisiä ihmisiä, jotka miettivät, miksi masentuvat, kun elämässä on kaikki hyvin: parisuhde, lapset ja hyvä työ. Pyykkösen mukaan on usein kysymys perinteisestä keski-iän kriisistä. Kaikki elämän ensimmäisen puolikkaan tärkeät asiat voivat voivat äkkiä tuntua aivan merkityksettömiltä.

Psykoterapiassa ihminen alkaa tutkia omia arvojaan ja sitä, onko elänyt itsensä näköistä elämää vai toteuttanut muiden toiveita. Kun asioita pääsee käsittelemään, on mahdollisuus tulla enemmän omaksi itsekseen, ja masennuskin usein väistyy.

Lähteet: Kauneus&terveys 5/2020, kuvat omat

                                    

Krapula lievittyy aminohapolla

Minulle tulee helposti krapula, kolmekin annosta alkoholia pilaa seuraavan päivän. Olen ahdistunut ja peloissani päänsärkyisenä. Joten nyt taidan rientää luontaistuotekauppaan ostamaan 1-kysteiini aminohappoja.

Krapulaan saattaa saada helpotusta luontaistuotekaupoista myytävästä aminohaposta osoittaa vuonna 2018 tehty kliininen tutkimus. Tutkimuksen mukaan aminohappo 1-kysteiini helpottaa krapulan oireita, esimerkiksi päänsärkyä, pahoinvointia, stressiä ja ahdistusta.

Aminohapon teho perustuu siihen, että se reagoi kehossa asetaldehydin kanssa. Asetaldihydi on myrkyllinen aineenvaihduntatuote, jota ihmisen elimistö tuottaa käsitellessään alkoholia.

Asetaldehydi saa aikaan humalassa euforian tunnetta, mutta aiheuttaa myös suuren määrän krapulan oireista.  

Tutkimus tehtiin syyskuussa 2018 Hotelli Rantapuistossa Vuosaaressa. Tutkimukseen  osallistui yhteensä 30 tutkittavaa kuudessa tutkimusjaksossa.   

Heistä jokaisen tuli juoda 1,5 grammaa jokaista painokiloaan kohti. 70-kiloiselle määrä vastaa yhdeksän annosta alkoholia.

   

Jokaisen tutkittavalla oli suunnitelma osallistua kolmesti tutkimukseen. Kerran niin että he saivat 600 mg 1-kysteiiniä. Toisen kerran he saivat 1200 mg ja kolmannella he saivat lumelääkettä. Koehenkilöt eivät itse tienneet, mitä he saivat kullakin kerralla.

Koehenkilöiden ryhmä pieneni kokeen aikana. Osa alkoi voida pahoin ennen kuin he joivat koemääränsä. Toiset taasen vielä karkasivat hotellin ravintolaan juhlimaan.

Yllättävää kyllä lopullisessa tutkimuksessa jouduttiin poistamaan kaikki naiset, koska kuukautiskierron hormonaaliset vaihtelut vaikuttavat asetaldehydin ja aminohappojen tasapainoon. Tämä ei tarkoita, ettei 1-kyseteiini vaikuttaisi naisilla krapulaan. Naisilla kokonaisuus on kuitenkin mutkikkaampi kuin miesten kohdalla.

Lopullisessa analyysissä  tulokset olivat yhteneväisiä. 1-kysteiini todella helpottaa krapulan oireita. Vaikutus on myös suurempi, kun aminohappoa nautitaan enemmän.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.8.2020, kuvat Pixabay

Terveystrendi mutta todellinen puutostila: varastorauta

Nykyisin puhutaan paljon varastoraudasta eli ferritiinivarastosta.  Minä olin ihmetellyt vuosikausia erilaisia neurologisia vaivoja esimerkiksi kovia päänsärkyjä, puutumisia, levottomia jalkoja, raskausajan aurallista migreeniä - jopa lihasnykäyksiä - ja silloin tällöin tulevaa ahdistusta.

Nyt ollessani psykiatrisessa sairaalassa juttelin hoitajan kanssa vaivoistani ja hän sanoi, että varastoraudasta kannattaisi tehdä verikoe. Pyysin sitä lääkäriltä ja sain puhua pitkään, että hän suostui määräämään verikokeen. Näin kai on yleensä muutenkin ,että on vaikea saada määräystä verikokeeseen, koska varastorautaa vähätellään trendi-ilmiönä. Verikokeen tulos oli selvä: varastoraudan puute.

Suomessa rautavaraston viitearvot ovat 13-150 ug/l. Kansainvälisessä luokituksessa alaraja on 30 ug/l. Minun arvoni oli 9 eli selvä varastoraudan puute. Sain jo samana päivänä  ensimmäiset rautatabletit.

Varastoraudan puute aiheuttaa monenlaisia oireita. Joillakin ihmisillä oireet voivat olla vaikeitakin ja joillakin ei ole oireita lainkaan.

Oireiden fysiologinen syy on kuitenkin selvä: raudasta riippuvaisia valkuaisaineita on noin 200. Ne vaikuttavat energia-aineenvaihduntaan, hermoimpulssien kulkuun, aivojen ja hermojen toimintaan.

Fyysisiä oireita ovat muun muassa poikkeava väsymys, päänsärky, lihas- ja nivelkivut, levottomat jalat. Psyykkisiä oireita ovat keskittymiskyvyn puute, masennus, ahdistus ja muistihäiriöt. Minulla on useita edellä mainittuja oireita.

Varastoraudan puutetta esiintyy 10 prosentilla naisista ja 4 prosentilla miehistä. Mikään hemoglobiiniarvo ei sulje pois varastoraudan puutetta. Hemoglobiiniarvo ei ole yhteydessä varastorautaan.

Pelkkä ravinto ei korvaa varastoraudan puutetta. Raudan imeytyminen on yksilöllistä. 6-10 kuukauden rautakuuri tuo yleensä tuloksia. Suonen sisäistä rautahoitoa annetaan vain yhdelle prosentille ihmisistä. Hoidon on määrä nostaa varastoraudan arvon 100 mikrogrammaan.

Ihminen voi olla raudanpuutteinen, vaikka varastorauta-arvo olisi viitearvojen yläpuolella. Tämä selittyy ferritiinin ominaisuudesta vaihdella eri elämäntilanteissa. Muun muassa tulehdukset voivat nostaa varastorauta-arvoja, joten arvojen tulkinta on monimutkaista salapoliisityötä.

Raudanpuutteelle ei löydetä aina selvää syytä. Esimerkiksi synnytykset, runsaat kuukautiset, verenluovutukset, helikobakteeri, tulehdukselliset suolistosairaudet voivat aiheuttaa varastoraudan puutoksen. Itselläni on selkeä syy eli runsaat kuukautiset. Kolmasosalle ihmisistä ei löydetä selkeää syytä.

Oletko koskaan ajatellut, että sinulla voisi olla varastoraudan puutos?

Lähteet: Apu3/2019, kuvat Pixabay

Kevätväsymys

Omat kokemukset

Minulla ei ole kevätväsymystä. Vaan huhtikuuahdistus. Siitä ei ole vielä huolta, kun lumi on yhä maassa. Mutta sitten kun maa on paljas. Alkaa ahdistus. Sen takia juoksen kuin päätön kana tilanteesta, asiasta toiseen. Purkaakseni ahdistusta. Kun lumi on poissa, kaikki näyttää niin likaiselta ja kuolleelta. Roskat liehuvat ojissa kuin hulluiksi tulleet linnut. Ruskea ruoho makaa likistyneenä maata vasten. Maa on maho, marto ja turta.

En yhtään ihmettele, että T.S Eliot kirjoitti runossaan: "Huhtikuu on kuukausista julmin". Taisi olla viime huhtikuussa, kun aloitin blogin pitämisen. Kirjoitin osan tuosta runosta yhteen postaukseen. Uskomatonta ajan riento. Olen kirjoittanut tätä blogia nyt vuoden. Kirjoitan varmaankin taas T.S Eliotin runon, kun mieleni pimeät päivät nakuttavat, paukuttavat kuin vasara päässäni.  Lurittelen tässä taas omiani asian vierestä. Siis asiaan.

Mistä kevätväsymys johtuu?

Kevätväsymys on todellinen asia. Ja useimmiten se johtuu siitä, että tulee valvottua pidempään. Kun on valoisat illat. Silti aamulla on herättävä tavalliseen aikaan. Unta ei aina saa siksi tarpeeksi. Yksi harhaluulo on se, että kevätväsymys johtuu vitamiinien puutteesta. Se ei ole totta.

Lisääntynyt valo rasittaa enemmän ilta- kuin aamuvirkkuja. Iltavirkuilla luonnollinen väsymys tulee vasta puolenyön maissa. Iltojen valoisuus lykkää väsymystä entisestään. Nimenomaan iltavirkkujen kannattaisi kiinnittää huomiota riittävään unensaantiin keväällä.

Monet terveysongelmat ovat iltavirkuilla yleisempiä kuin aamuvirkuilla. Tutkimusten mukaan muun muassa verenpainetauti, aikuisiän diabetes, masennus, selkäsairaudet, alkoholiongelmat. Missään tutkimuksessa ei kuitenkaan kunnolla kerrota, kuinka yleisiä. Luulisin, että siis melko varmaan aika harvinaisia.

Voimakas valo

Kevään voimakas valo - jonka voimakkuus on 50 000 luksia, syystalvella vain 400 luksia - voi aiheuttaa päänsärkyä. Runsas valo välittyy silmien kautta hypotalamus nimiseen aivojen osaan ja aiheuttaa kipua. Mikä tuntuu päänsärkynä. Jos on näin. Kannattaa käyttää aurinkolaseja.

Kevätväsymys ei ole merkki masennuksesta

Kevät yleensä piristää ihmisiä. Luonnon herääminen. Suloisen kesän odotus. Silti Suomessa tehdään eniten itsemurhia touko-kesäkuussa. Itsemurhan tehneistä kolme neljäs osaa on masentuneita.

Miten ehkäistä kevätväsymystä?

Kesäaikaan siirtyminen tuo monille ongelmia. Uni muuttuu liian vähäiseksi, katkonaiseksi, huonoksi. Tämä voi kestää reilun viikonkin tai enemmän.

Kevätväsymystä voi ehkäistä parhaiten nukkumalla riittävästi. Jos uni ei tule. Voi yrittää helppiä nukahtamista melatoniinilla. Ulkoilu ja liikkuminen - kuten monissa asioissa - voivat pitää väsymystä loitolla.

Kärsitkö sinä kevätväsymyksestä?

Lähteet: Apu Terveys 3/2018, kuvat omat