Minkälainen rahankäyttäjä sinä olet?

 

Seuraavaksi erilaisia rahankäyttäjiä, jotka ovat kyllä tavallaan ääritapauksia. Tavallinen rahankäyttäjä, mikä minä olen, maksaa laskunsa, ostaa jotakin, kun se on tarpeellista ja voi jopa säästää.

Huoleton höveli

Hei, minä tarjoan! Eihän rahaa voi hautaan viedä. Höveli on suurpiirteinen ja oikeastaan hän ei pahemmin ajattele rahaa. Näin hän välttyy epävarmuuden tuntemuksilta.

Höveli jättää ison tipin, vaikka laskuja on maksamatta. "Höveli uskoo elämän kantavan, vaikka maksaa kuukauden lopussa vain osan luottokorttilaskusta", psykologi Maarit Lassander kuvailee.

Höveli on huoleton, mutta myös antelias. Varallisuuden sijaan hän kasvattaa sosiaalista pääomaa.

Nuukailija

Pihi parsii sukkansa kaksi kertaa ja viettää elokuvailtaa omalla sohvalla sen sijaan, että menisi elokuvatreffeille kaverin kanssa. Siinähän säästyy paljon rahaa saiturilla.

Säästäminen lisää turvallisuuden tunnetta ja luo aitoa turvallisuutta elämän kriiseissä.

"Nuukailija voi kuitenkin olla niin tottunut pihtailemaan, että säästämisestä tulee pakkomielle ja se menettää hyvät vaikutuksensa."

Elokuvalipun hinnallla saa kulttuurielämyksen ja myös arvokkaan kaverihetken.

Jahkailija

Tämä tyyppi miettii järkeviä ostoksia todella tarkkaan - ja kokee sitten helpotusta, kun päättää olla hankkimatta uutta syystakkia. Hän perustelee helposti itselleen, että vanhakin on aivan kelvollinen.

Jahkailu voi olla myös huolenpitoa läheisiä kohtaan: säästyneellä rahalla voi hankkia vielä jotakin tarpeellisempaa tai hemmotella muita. Rahan vartiointi voi tulla myös taakaksi.

"Jahkailija saattaa piilotella kuluttamistaan tai vähätellä, mitä on ostanut tai mitä ostoksesta maksanut."

Pröystäilijä

Visa vinkumaan, kun on pakko saada uusi laukku. Merkki sellainen. Pöytään pullo aitoa samppanjaa viinin sijasta!

Pohjaton lompakko toimii statussymbolina. Rahalla pröystäilevä yrittää saada näyttävällä kulutuksellaan menestystä, ihailua ja parempaa asemaa.

"Jos näkee rahan statussymbolina, voi olla taipumus elää yli varojen ja menettää taloutensa hallinta. Vaara kasvaa, jos haluaa näyttää ulkopuolisille, kuinka paljon rahaa omistaakaan", Lassander sanoo.

Lähteet: Hyvä Terveys 9/2024

"Seksistä puhuminen on entistä vaikeampaa"

 

Kyvyllä puhua seksistä avoimesti on merkittävä rooli parisuhteen onnellisuudessa. Vastoin kaikkia odotuksia se koetaan kuitenkin entistä vaikeammaksi, arvioi Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Osmo Kontula.

Yhteiskunnallisesti seksistä ja seksuaalisuudesta puhutaan nykyään enemmän ja avoimemmin. Tilanne on kuitenkin hyvin päinvastainen parisuhteiden tasolla.

Kaikki parit ovat erilaisia ja näissä asioissa on monia tasoja. Osalla puhuminen sujuu hyvin ja helposti, osalla taas vaikeasti.

Aiheena seksi ei ole muuttunut mitenkään tabuksi, vaan mahdollisuuksia puhua seksistä on parisuhteessa vähemmän kuin ennen.

Yksi aikaa vievä asia on sosiaalinen media ja ruuduilla käytetty aika. Vaativa työelämä ja stressi vaikuttavat myös. Ikääntyminenkin vaikuttaa. Aikaa ja energiaa keskusteluun seksistä on aiempaa vähemmän.

Seksistä keskustelun luontevuuden rinnalla tutkimuksissa on mitattu myös sitä, onko parisuhteissa riittävästi kosketusta, suutelua ja muuta fyysistä intiimiä läheisyyttä. Niiden vaikutus parisuhdeonneen on kiistaton ja merkittävä.

Osmo Kontulalta kysytään usein, mistä helpoiten tietää, onko parisuhde onnellinen ja toimiva. Hän vastaa, että vastaamalla seuraavaan yksinkertaiseen kysymykseen: Kuinka usein suutelette?

Kun suutelette päivittäin, on suhteessa todennäköisesti onnellisuutta. Jos ette onnellisuutta on todennäköisesti vähemmän.

Koskettelun määrä ja parisuhteen onnellisuus liittyvät myös laajemmin rakkauteen ja sen ilmaisemiseen: ohimennen toisen koskettamiseen, muuhun ruumiilliseen kontaktiin ja toki myös suutelemiseen. Tällaisten asioiden näkyminen arjessa on merkki siitä, että suhteessa on onnellisuutta.

Kontula neuvoo: Heille, jotka nyt tunnistavat, ettei omassa suhteessa ole keskustelua tai fyysistä kontaktia, sen määrä on vähentynyt tai kokee muuten vaikeuksia yhteyden luomisessa ja ylläpidossa, suosittelen siis aktiivisuutta puhua omista ja yhteisistä tarpeista.

Kosketelkaa toisianne ja seuratkaa, miten se vaikuttaa suhteeseen. Kosketuksen lisääminen on kovin yksinkertainen keino piristää suhdetta ja myös seurata sen laatua.

Seksin ja parisuhteiden yleisin ongelma tätä nykyä on se, että seksiä on määrällisesti vähemmän kuin ennen. Seksin yleisyys on yhteydessä siihen, miten onnelliseksi suhde koetaan.

Usein seksin vähäisyyttä selitetään stressillä ja arjen kuluttavuudella ja sillä, ettei energiaa yksinkertaisesti riitä seksin ajatteluun.  Elämä on niin täynnä muita asioita, kuten edellä mainittua somea ja ruudulla käytettyä aikaa.

Minä en nyt noin viikkoon kirjoita ja julkaise uusia postauksia.

Lähteet: Helsingin Sanomat 24.8.2024, kuvat Pixabay

Iholla ongelmia

Ihoa hoitamalla huolehditaan koko kehon puolustuksesta. Kannattaa aloittaa kuivan ihon rasvaus, ja moneen kutinaan ja ihottumaankin löytyy sopiva kotikonsti.

Kun ihotautilääkäri tekee vastaanotollaan koko ihon tarkastuksen, heikoin kohta löytyy ylivoimaisesti "nimettömän" ja pikkuvarpaan välistä.

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Martta Jokinen sanoo: "Raippaasti yli puolella tutkittavista väli on hautunut valkoiseksi. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että ihoon syntyy haava, joka on portti bakteereille."

Jos on huono tuuri, varpaanvälin haavasta pääsee sisään ruusubakteeri. Myös virukset voivat pesiytyä rikkonaisiin kohtiin, muun muassa papilloomavirukset ja sieni-infektiot.

"Terve iho on osa ihmisen puolustusjärjestelmää, sen etulinjaa. Se on kuin suojamuuri elimistön ja ympäristön välillä."

Kuivuus on tulehduksen merkki

Tuttu konsti ihonhoitoon pätee: perusvoidetta 1-2 kertaa päivässä ainakin kuivilta tuntuviin kohtiin.

Lievä tulehdus saattaa parantua jo sillä, että kosteustasapainoa korjataan rasvaamalla runsaammin. Voiteista kannattaa valita sellainen, jossa on keramideja. Ne ovat rasvahappoja, jotka suojaavat ihoa. Pöpöt pysyvät ulkona ja kosteus sisällä.

Atoopikko, ajoissa kortisonia

Joka viidennellä suomalaisella on atooppinen iho. Sille on tyypillistä oireiden aaltoilu. Lievä ihottuma pysyy hallinnassa pelkällä perusvoiteella. Voimakkaaseen tulehdukseen tarvitaan kuitenkin myös lääkevoiteita, kuten kortisoni- tai kalsineuriiniestäjävoiteita.

"Olisi tärkeää omaksua oman sairauden kanssa sellainen ajatus, että heti kun se aktivoituu, lääkehoito päälle."

Stressi näkyy iholla

"Taustalla on yleensä jo ihosairaus, jota stressi pahentaa. Esimerkiksi atooppinen ihottuma, jonka kanssa tasapainoillaan, ja sitten stressi keikauttaa sen sairauden puolelle."

Ihon kunnon huononemiseen voi vaikuttaa myös se, jos ihon hoitorutiinit ja muut terveelliset elintavat jäävät kiireen ja väsymyksen syystä rempalleen.

Kotihoitoa viikko, sitten lääkäriin

Kun aiemmin terve iho ärsyyntyy, kutisee tai ihottuma puskee pintaan, sitä kannattaa hoitaa ensin itse kotona noin viikon ajan.

Vartalolle tulleeseen ihottumaan voi testata hydrokortisonia. Sitä on turvallista käyttää ja sitä saa ilman reseptiä. "Aikuinen voi huoletta laittaa hydrokortisonia ärsyyntyneelle alueelle kahdesti päivässä viikon ajan. Kasvoille en kuitenkaan sitä suosittele. Jos hydrokortisoni auttaa, kyseessä oli todennäköisesti jokin tulehduksellinen ihosairaus, joka jo rauhoittui."

Paukamiin ja kutinaan voi kokeilla antihistamiinitabletteja, joita saa myös ilman reseptiä apteekista.

Sittenkin allergia?

Ihottuman yllättäessä mieleen voi tulla epäilys ruoka-aineallergiasta. Aikuisilla ruoka-aineallergiat eivät juuri koskaan oireile niin, että iho hilseilee, punottaa tai tuntuu karhealta.

"Ruoka-aineallergia aiheuttaa nokkosrokkotyyppistä oireilua eli kutisevia, jopa polttelevia ihosta kohoavia länttejä välittömästi ruuan syömisen jälkeen ja joka kerta."

Vaali ihon rasvavaippaa

Ihossa on itsessään suojaavia rasvahappoja, keramideja. Sitä kannattaa vaalia. Yksi niksi on säätää pesuveden lämpötila viileämmäksi.

"Kuuma vesi liuottaa ihon luontaisia öljyjä, ja harva hyötyy pitkistä kuumista suihkuista tai kylvyistä. Säädä vesi kädenlämpöiseksi ja vältä pitkiä suihkuja, etenkin jos iho on kuiva."

"Hiki ärsyttää ihoa. Jos päivittäin ei tule hikoiltua tai hiukset eivät rasvoitu, ei joka päivä ole välttämätöntä mennä suihkuun."

Kuivuutta voi ehkäistä vaihtamalla suihkugeeli apteekin pesevään nesteeseen tai kokeilla jopa rasvapesua: huuhtele iho vedellä, levitä kevyttä vesipitoista kosteusvoidetta kuten saippuaa ja huuhtele pois.

Mitä kannattaa syödä, että iho voi hyvin?

1)Pähkinät ja siemenet

Muun muassa saksanpähkinöistä ja auringonkukansiemenistä saa iholle tärkeitä E-vitamiinia, linolihappoa, kuparia ja proteiinia.

2)Vaihda rypsiöljyyn

Siinä on linolihappoa, joka estää ihon kuivumista, ylläpitää kosteustasapainoa ja suojaa ihoa.

3)Rauta

Raudan imeytyminen voi olla ongelma. Se kannattaa varmistaa niin, että vältät yhdellä aterialla maitotuotteita ja juot kahvin tai teen vasta, kun syömisestä on kulunut pari tuntia.

Raudanpuutos aiheuttaa ihon kalpeutta, kuivuutta ja hilseilyä. Rauta on mukana ihon uudistumisprosessissa auttamassa solujen jakautumisessa.

4)Proteiinit

Iho rakentuu proteiineista, kollageeni ja elastaani tekevät ihosta ehyen, lujan ja loustavan.

5)Höttöleivän tilalle täysjyvää

Valkoinen vehnä pahentaa aknea, kuivattaa ihoa ja vauhdittaa ihon ikääntymistä. Täysjyväleivässä on sen sijaan ihon pigmenttiä ylläpitävää kuparia, sinkkiä ja rautaa.

6)Paljon värejä lautaselle

Muun muassa paprika, lehtikaali, mustaherukka, tyrni sisältävät C-vitamiineja ja porkkana A-vitamiinia. Molemmat ovat ihovitamiineja.

A-vitamiini auttaa ihoa uudistumaan. C-vitamiini estää ihon vanhenemista, ohenemista ja edistää sen uudistumista. Se osallistuu kollageenin muodostumiseen.

Lähteet: Hyvä Terveys 14-2023, kuvat Pixabay

Levottomat jalat

   

Minulla oli molempien raskauksien aikana levottomat jalat. Se oli tuskallista. Ei ollut varsinaisesti kipua, vaan jalkoja piti liikutella kaiken öitä. Olin töissä ja koko ajan väsynyt. Se oli raskasta.

Levottomat jalat on neurologinen sairaus. Sen perimmäistä syytä ei tunneta.Sen arvioidaan liittyvän aivojen dopamiinijärjestelmän häiriöön. Dopamiini on välittäjäaine, joka osallistuu moniin aivojen keskeisiin toimintoihin, kuten liikkeiden säätelyyn, mielihyvään. Sen tuotanto vähenee vanhetessa.

Levottomien jalkojen riski lisääntyy 40 ikävuoden jälkeen, mutta oireita voi tulla aiemminkin muun muassa raskausaikana. Tällöin ne menevät yleensä ohi raskauden jälkeen.

Suuremmilla osalla sairastuneista jompikumpi vanhemmista kärsii vaivasta. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Levottomista jaloista kärsii 5-10 prosenttia suomalaista.

Levottomat jalat saattaa liittyä johonkin sairauteen, kuten diabetekseen, kilpirauhasen liika- tai vajaatoimintaan tai Parkinsonin tautiin. Jotkut mielialalääkkeet ja antihistamiinit saattavat voimistaa jalkojen levottomuutta.

Epämiellyttäviä tuntemuksia voi olla säärissä, pohkeissa, jalkaterissä ja joskus käsissäkin. Oireita esiintyy eniten iltaisin tai öisin nukkumaan mennessä.

Oireet saattavat haitata pahastikin unen saantia, ja uni voi muuttua rikkonaiseksi. Tämä lisää päiväväsymystä ja heikentää elämänlaatua.

Joskus raudan puute aiheuttaa raajojen levottomuutta, ja tilanne korjaantuu rautalisällä. Myös magnesium voi auttaa.

Levottomat jalat-oireyhtymää ei voi parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää erilaisilla  lääkkeillä. Hoitona käytetään erilaisia epilepsialääkkeitä, jotka vaikuttavat kipu- ja tuntoaistimuksiin. Parkinsonin taudin hoidossa käytetyt dopamiiniagonistit lievittävät oireita pieninäkin annoksina, mutta niiden käyttöön liittyy riski, että ajan kuluessa oireet alkavat voimistua ja ilmaantua aikaisemmin.

Lähteet: Kauneus&Terveys 11-2022, kuvat Pexels

"Stressittömien ihmisten salaisuus"

 

Onko sinulla työkaveri, joka ei vaikuta stressaavan mistään. Kun muut nääntyvät ison työpaineen alle ja oireilevat stressiään eri tavoin, stressaamaton näyttää aina aina vaan jaksavan. Hän ei menetä yöunia eikä pinnakaan vaikuta kiristyvän yhtään.

Mutta ei syytä kateuteen, koska kyse voi olla siitä, että ihminen näyttelee. 

"Usein ihminen, jolla turvallisuuden tunne ei ole kehittynyt hyväksi, oppii kätkemään tunteitaan ja tarvitsevuuttaan. Esimerkiksi stressistä voi tulla asia, mitä hän ei näytä päällepäin", psykologi ja psykoterapeutti Tarja Nummeliin kertoo.

Silloin ihminen ei välttämättä tunnistaa edes itse stressaavansa. Taustalla saattaa olla tilanne, jossa vanhempi ei ole pystynyt vastaamaan lapsen tunnetarpeisiin. Jos lapsi on vaikka kiukutellut, vanhempi on saattanut ohittaa tämän tunteen. Tämän takia lapsi on oppinut piilottamaan tunteensa ja tarvitsevuutensa, sanoo Nummelin, joka on kirjoittanut kirjan Hallitse stressiä.

On toinenkin syy, miksi ei ole syytä stressittömän kateuteen: stressi on normaali tila ja reaktio stressaaviin olosuhteisiin. Mutta pitkäaikainen stressi ei ole luonnollista. 

"Keho kestää tilapäistä stressiä, joka auttaa ihmistä ponnistelemaan ja löytämään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Jatkuvassa ylivireystilassa kehon hormonaalinen tasapaino menee sekaisin. Pikkuhiljaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita - kuten rytmihäiriöitä ja unettomuutta - alkaa sen takia tulla."

Nummelin mukaan on varsin yleistä, että ihminen, joka muiden silmissä on kestänyt hyvin stressiä, romahtaa lopulta.

"Esimerkiksi unettomuus saattaa saada ihmisen hakemaan apua. Taustalta voi sitten löytyä kehityksen kautta syntyneitä oppimisen malleja, miksi stressiä ei ole voinut näyttää."

Jotkut ihmiset eivät oikeasti stressaannu mistään. Heistäkään ei välttämättä ole syytä ottaa mallia, sillä kyse voi olla narsistisista piirteistä.

 

Jos kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö, eivät edes muutos- neuvottelut ja työelämän tiukat paikat stressaa. "Narsistisessa persoonallisuushäiriössä lapsi ei ole saanut omista tarpeistaan lähtevää hoivaa, ja siksi hän on alkanut ylläpitää omaa arvokkuuden kokemustaan ulkoistamalla kaikki syyt. Hän ei pysty hyväksymään negatiivisia tunteita osaksi itseään."

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä johtaja ei stressaannu, koska epäonnistumiset ovat hänen mielestään aina jonkun muu syy.

Siinä missä narsisti on suojassa stressiltä, toiset persoonallisuus häiriöt voivat altistaa sille. Muun muassa epävakaassa persoonallisuushäiriössä elämä on hyvin stressintäyteistä, sillä siinä vireystila vaihtelee paljon ja ihmissuhteissa on paljon draamaa.

Kaikkien stressinsietokykyyn liittyy oma lapsuus. Perusturvallisuus vaikuttaa siihen, miten hyvin hän sietää stressiä.

"Tunne- ja sressinsäätelymallit rakentuvat jo ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana. Toisista meistä tulee turvallisesti kiintyneitä ja toisista taaas turvattomammin."

Turvallisesti kiintynyt todennäköisesti hyvä käsittelemään myös stressiä.

"Silloin ihmisellä on hyvä itsetunto ja kyky tunnistaa erilaisia tunteita kuten stressiä. Hän osaa myös sanoa ääneen, jos hän kokee jonkun tilanteen stressaavaksi eikä peittele sitä."

Kuinka paljon omaan sressinsietokykyyn voi vaikuttaa aikuisena? Paljonkin. Kyky tunnistaa stressi on olennaista stressinsietokykyä hioessa.

"Lisäksi on tärkeää pitää omista perustarpeista huolta: että saa riittävästi unta, syö terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja tapaa ystäviä."

Aivot tarvitsevat myös luppoaikaa palautuakseen. Joskus on myös tärkeää vain tuijotella ikkunasta ulos.

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.8.2024, kuvat omat