"Stressittömien ihmisten salaisuus"

 

Onko sinulla työkaveri, joka ei vaikuta stressaavan mistään. Kun muut nääntyvät ison työpaineen alle ja oireilevat stressiään eri tavoin, stressaamaton näyttää aina aina vaan jaksavan. Hän ei menetä yöunia eikä pinnakaan vaikuta kiristyvän yhtään.

Mutta ei syytä kateuteen, koska kyse voi olla siitä, että ihminen näyttelee. 

"Usein ihminen, jolla turvallisuuden tunne ei ole kehittynyt hyväksi, oppii kätkemään tunteitaan ja tarvitsevuuttaan. Esimerkiksi stressistä voi tulla asia, mitä hän ei näytä päällepäin", psykologi ja psykoterapeutti Tarja Nummeliin kertoo.

Silloin ihminen ei välttämättä tunnistaa edes itse stressaavansa. Taustalla saattaa olla tilanne, jossa vanhempi ei ole pystynyt vastaamaan lapsen tunnetarpeisiin. Jos lapsi on vaikka kiukutellut, vanhempi on saattanut ohittaa tämän tunteen. Tämän takia lapsi on oppinut piilottamaan tunteensa ja tarvitsevuutensa, sanoo Nummelin, joka on kirjoittanut kirjan Hallitse stressiä.

On toinenkin syy, miksi ei ole syytä stressittömän kateuteen: stressi on normaali tila ja reaktio stressaaviin olosuhteisiin. Mutta pitkäaikainen stressi ei ole luonnollista. 

"Keho kestää tilapäistä stressiä, joka auttaa ihmistä ponnistelemaan ja löytämään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Jatkuvassa ylivireystilassa kehon hormonaalinen tasapaino menee sekaisin. Pikkuhiljaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita - kuten rytmihäiriöitä ja unettomuutta - alkaa sen takia tulla."

Nummelin mukaan on varsin yleistä, että ihminen, joka muiden silmissä on kestänyt hyvin stressiä, romahtaa lopulta.

"Esimerkiksi unettomuus saattaa saada ihmisen hakemaan apua. Taustalta voi sitten löytyä kehityksen kautta syntyneitä oppimisen malleja, miksi stressiä ei ole voinut näyttää."

Jotkut ihmiset eivät oikeasti stressaannu mistään. Heistäkään ei välttämättä ole syytä ottaa mallia, sillä kyse voi olla narsistisista piirteistä.

 

Jos kyseessä on narsistinen persoonallisuushäiriö, eivät edes muutos- neuvottelut ja työelämän tiukat paikat stressaa. "Narsistisessa persoonallisuushäiriössä lapsi ei ole saanut omista tarpeistaan lähtevää hoivaa, ja siksi hän on alkanut ylläpitää omaa arvokkuuden kokemustaan ulkoistamalla kaikki syyt. Hän ei pysty hyväksymään negatiivisia tunteita osaksi itseään."

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä johtaja ei stressaannu, koska epäonnistumiset ovat hänen mielestään aina jonkun muun syy.

Siinä missä narsisti on suojassa stressiltä, toiset persoonallisuushäiriöt voivat altistaa sille. Muun muassa epävakaassa persoonallisuushäiriössä elämä on hyvin stressintäyteistä, sillä siinä vireystila vaihtelee paljon ja ihmissuhteissa on paljon draamaa.

Kaikkien stressinsietokykyyn liittyy oma lapsuus. Perusturvallisuus vaikuttaa siihen, miten hyvin hän sietää stressiä.

"Tunne- ja stressinsäätelymallit rakentuvat jo ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana. Toisista meistä tulee turvallisesti kiintyneitä ja toisista taaas turvattomammin."

Turvallisesti kiintynyt todennäköisesti hyvä käsittelemään myös stressiä.

"Silloin ihmisellä on hyvä itsetunto ja kyky tunnistaa erilaisia tunteita kuten stressiä. Hän osaa myös sanoa ääneen, jos hän kokee jonkun tilanteen stressaavaksi eikä peittele sitä."

Kuinka paljon omaan stressinsietokykyyn voi vaikuttaa aikuisena? Paljonkin. Kyky tunnistaa stressi on olennaista stressinsietokykyä hioessa.

"Lisäksi on tärkeää pitää omista perustarpeista huolta: että saa riittävästi unta, syö terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja tapaa ystäviä."

Aivot tarvitsevat myös luppoaikaa palautuakseen. Joskus on myös tärkeää vain tuijotella ikkunasta ulos.

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.8.2024, kuvat omat