Minä olen menneisyydessä solahtanut aivan tarpeeksi hyvin uuteen työhön ja työyhteisöön. Ehkä siksi että olen perusluonteeltani melko nopea ja aktiivinen. Nyt sitten pitkän sairausloman jälkeen varmasti jännitän ja stressaan töiden aloittamista. Sopeudunko enää työhön ja työporukkaan?
Uuteen työpaikkaan tai uuteen yhteisöön - esimerkiksi opiskelupaikkaan - meno on aina stressaavaa.
Ensimmäiset viikot ja esittäytymistilanteet on tärkeitä. Kannattaa opetella työporukan nimet ja kysyä tilanteista ja tavoitteista. Voi kysyä vaikka, että mikä on täällä aloittaneiden vaikein läksy oppia.
Työkavereiden ja esimiehen teoilla ja perehdyttämisellä on suuri vaikutus siihen, miten uusi työntekijä sopeutuu. Mutta päävastuu on kuitenkin itsellä. Eikä kaikissa työpaikoissa edes perehdytetä uutta työntekijää.
Kannattaa esimerkiksi lähteä syömään lounasta työporukan kanssa ja viettää tauot kahvihuoneessa.
Kahvihuoneeseen meno, kysymysten kysyminen sisältää aina emotionaalisen riskin kelpaavuudesta tai torjutuksi tulemisesta. Torjuttu olo voi johtaa tunnetason riskien välttelyyn.
Usein torjutuksi tulemisen kokemus on ylitulkintaa ja vain uuden työntekijän päässä. Ihmisellä voi olla tunne, että muut ei ota huomioon ja suhtautuvat jotenkin kalseasti.
Jos sopeutumaton olo jatkuu kuukausia, voi pikkuhiljaa alkaa miettiä, onko kyseessä aito ongelma.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Osa ihmisistä reagoi stressiin kehollaan: tulee selkäsärkyä, pääkipua, vatsavaivoja tai voi olla miltei koko ajan flunssa, koska vastustuskyky on alhaalla.
Etenkään fyysisiä oireita ei osaa aina tunnistaa sopeutumattomuudesta johtuviksi. Että vääränlainen työpaikka tekee ihmisen sairaaksi.
Jos työ ei ota sujuakseen ja töissä on paha olla kuukausia, eikä sopeudu, kannattaa toimia. Voi yrittää ottaa asioita puheeksi ja koetella omia sopeutumisen kokemuksen syitä todellisuuden kanssa.
Sopeutumisen ongelmien näkeminen on helppoa, niihin ratkaisun keksiminen on suhteellisen helppoa, mutta molemmat on vaikea toteuttaa, koska on itse osa ongelmaa.
Jos on kokeillut kaikki keinot, asia on hyvä ottaa esimiehen kanssa puheeksi. Voidaan selvitellä, onko kyse vääristä tulkinnoista tai käsityksistä, vai onko oikeasti niin, että ihminen on ei sopeudu työpaikkaan tai on pahimmassa tapauksessa suljettu tietoisesti työporukan ulkopuolelle.
Jos esimiehen kanssa puhuminen ei helpota oloa, kannattaa harkita, voisiko vaihtaa työpaikkaa. Väärässä ympäristössä ei kannata sairastuttaa itseään vaan vaihtaa paikkaan, jossa on hyvä olla.
Lähden lomareissulle, enkä postaa viikkoon. En ole mitenkään dramaattisesti hävinnyt. Vaan nauttimassa.
Mitä sinä teet sopeutuaksesi työpaikkaan tai uuteen haastavaan tilaisuuteen?
Lähteet: Helsingin Sanomat 2.6.2019, kuvat Pixabay
Perehdytys on avainsana, kun puhutaan uuteen työyhteisöön sopeutumisesta.
VastaaPoistaLähes kaikki kodin ulkopuoliset työpaikkani ovat olleet sen luontoisia (ei kovin vaativia), etten ole osannut niitä jännittää ja onnekseni työkaverini ovat osanneet perehdyttää uuden työntekijän "talon tavoille". Tosin kaikkien työpaikkojeni (lastenkoti) käytännöt eivät olleet minusta asiallisia. En sopeutunut ja lähdin pois.
Ihanaa lomaa sinulle Marja!
Kiitos kommentistasi Kirsti. Ikävää että lastenkodin tyyli oli epäasiallinen. Ehkä vähän julma? Nythän puhutaan paljon siitä, että jotkut perhekodit ja vastaavat ovat käyttäneet liian tiukkoja ja julmia kasvatustyylejä. Hyvä että niitä nyt tutkitaan. Sinä varmaan pitkän kasvatuskokemuksesi ansiosta ymmärrät tämän.
PoistaMinulla on näitä kokemuksia useita kymmeniä, niin paljon olen uusissa työpaikoissa elämän varrella aloittanut. Yhden käden sormilla voi kuitenkin laskea ne paikat, jolloin minut otettiin niin lämpimästi vastaan, että minun oli helppo aloittaa. Joissakin paikoissa huomasin, että lähimmät työntekijät todella itse panostivat siihen, että minulla oli tervetullut olo. Niistä on jäänyt kivat muistot, joita haluan vaalia.
VastaaPoistaHyvää lomaa sinulle, Marja, toivottavasti pärjäät ilman blogia :D.
Kiitos Eeva kommentistasi. Ikävää mutta yleistä on tuo, ettei perehdyttämistä ole kaikissa työpaikoissa. Minullakin on ollut lukuisia työpaikkoja, jos opiskelun aikaiset työpaikat laskee mukaan. Vain parissa ruokatehtaassa minut perehdytettiin perusteellisesti. Muissa jotenkin sinne päin, koska työpaikassa oli niin kiire.
PoistaHyvä perehdytys on kaiken A ja O, eikä sen tarpeellisuutta voi liikaa korostaa. Se antaa uudelle työntekijälle tervetulleen olon ja helpottaa työyhteisöön pääsyä (arjensuklaasuukkoja.blogi.net)
VastaaPoistaKiitos Suvi Maarit kommentistasi. Kunpa tuota perehdyttämistä olisi pakko olla kaikissa työpaikoissa. Monesti itse pitää huolehtia siitä, että sopeutuu uuteen työpaikkaan.
PoistaHyvä kirjoitus! Ihanaa lomamatkaa sinulle❤🌸🌹☀️☀️
VastaaPoistaKiitos Kristiina kommentistasi ja hyvän lomamatkan toivotuksista. Hyvää kesälomaa myös sinulle!
PoistaHei
VastaaPoistaMinullaa on tänävuonna ollut jo kaksi hylkäämistä työpaikassa. Sopimuksessa on ollut 3kk kokeulujakso molemmissa. Kummassakin työssä minut blogattiin pois. Kokemusta tältä alalta on 10 vuotta ja omasta mielestäni olen hyvä tässä ammatissa vaikka se ei ole ihanne ammatti minulle. OIkeastaan olen kuvataitelija ja kuvaaja, nyt hommailen teattereissa, tapahtumissa narikassa, lipunlukijana, asiakaspalvelussa. Teenköhän vaistomaisesti aina kun 3kk lähetyy, niin en oikein enään kommunikoi työyhteisön kanssa enään. Työ - ainakin omastamielestäni sujuu hyvin. Onkohan tämä työ kumminkin liian yksinkertaista minulle että vaistot vievän minut pois sieltä missä ei viihdy 100 prosettisesi.
Kiitos kommentistasi Unknown. Harmittavia nuo hylkäämiset. Monethan yritykset käyttävät hyväkseen tuota määräaikaisuutta. Ei sinussa varmasti ole ollut vikaa vaan yrityksen asenteessa. Minä ihailen kuvataiteilijoita ja valokuvaajia. Sinulla on ihana, luova ammatti!
VastaaPoistaHyvä perehdytys, ymmärtävä työyhteisö ja reipas asenne. Minä itse näistä asioista huolimatta olin erittäin tyytymätön työpaikkaani. Ensin ajattelin, että vika on minussa. En kuitenkaan niin usko. Työyhteisö oli jopa myrkyllinen. Nyt olen hetken aikaa kotona, sitten otan yhteyttä rekrytointipalveluun. Ehkä seuraavalla kerralla olisi parempi tuuri.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Anna. Oli surullista lukea, että työyhteisösi oli jopa myrkyllinen. Se ei ole Suomessa kovinkaan harvinaista! Toivon onnea seuraavaan työpaikkaan!
VastaaPoista