Näillä ohjeilla viikonloppu ilman työstressiä

 

Työhön liittyvät asiat ovat yleisiä, koska työn parissa vietetään niin paljon aikaa, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija ja psykologi Liisa Puskala sanoo.

"Olennaista on, onko ajatusten sävy  huolestunut vai neutraali - sellainen, että ai niin, viime viikolla tapahtui tällaista. Huolta ja uhkaa aiheuttavat ajatukset, kuten olenko muistanut hoitaa tämän tai selviänkö ensi viikosta, aktivoivat väärällä tavalla ja häiritsevät palautumista." Seuraavat vinkit sopivat toimistotyöläisille:

1. "Tee viikkotarkistus"

Ennen vapaalle jäämistä kannattaisi tarkistaa, mitä seuraava viikko tuo tullessaan ja mitä kuluvalla viikolla pitää vielä  tehdä.

Apuna voi käyttää kalenteria, muistilappuja ja to do-listoja. Ne helpottavat ajattelutyötä ja pitävät huolta siitä, että kaikki tarpeellinen tulee tehtyä. 

"Kalenterin ja listojen taitava käyttö vapauttaa kaistaa lepäämiseen. Vapaalla ei tarvitse havahtua miettimään, muistiko tehdä jotain."

2) "Mieti, mitä olet saanut aikaan"

Tarkistuksen jälkeen on aika kiittää itseään tehdystä työstä. Puskala suosittelee miettimään, mitä kaikkea on viime viikon aikana saanut aikaan, miten on pitänyt itsestään huolta ja miten juuri nyt jaksaa.

3) "Sulje työvälineet"

Tavaroiden pakkaaminen ja työlaitteiden sulkeminen helpottaa siirtymään vapaalle.

Puskala neuvoo ajattelemaan, mitkä kaikki asiat puhelimessa tai tietokoneessa muistuttavat työstä. Työhön liittyvät sovellukset voi raivata eri näkymään, jotta ne eivät hyppää esiin heti, kun laitteen avaa.

Tärkeää on, että työyhteisössä ymmärretään palautumisen merkitys ja sitoudutaan esimerkiksi siihen, ettei lähetetä perjantai-iltaisin tai viikonloppuisin viestejä, joissa odotetaan asioiden suorittamista maananataiaamuksi.

4. "Vaihda paikkaa"

Puskala kannustaa päättämään työviikon johonkin työstä irrottavaan tapaan. Jos tapa toistuu samana joka viikko, keho ja mieli oppivat tunnistamaan, että nyt on lupa rauhoittua.

Perjantairutiini voi olla vaikkapa saunavuoro, kirjastoreissu tai illallisen kokkamaan vaikkapa ajan kanssa.

"Jos on etätöissä kotona, voi vaihtaa vaatteet tai käydä vaikka kävelyllä ja päättää, ettei jatka enää sen jälkeen."

Puskalan oma rutiini on ollut kokkaaminen pitkän kaavan mukaan samalla, kun hän kuuntelee podcastia.

5. "Tee viikonloppusuunnitelma"

Lopuksi Puskala suosittelee tekemään viikonloppusuunnitelman eli miettimään, mihin haluaa vapaa-aikansa käyttää.

"Kannustan suunnittelemaan tilanteita, joissa voi uppoutua keskusteluun. Ihmiset unohtavat helposti, miten elvyttävää laadukas aika muiden ihmisten kanssa on."

Suunnitelmien tekeminen on helpompaa, kun on jo etkäteen pohtinut, mitä laadukas elämä itselleen tarkoittaa ja mihin haluaa käyttää aikansa työpäivien ulkopuolella.

Lähteet: Helsingin Sanomat 31.8.2024, kuvat Pixabay

Mitä sitten jos ei sopeudu työpaikkaan?

Minä olen menneisyydessä solahtanut aivan tarpeeksi hyvin uuteen työhön ja työyhteisöön. Ehkä siksi että olen perusluonteeltani  melko nopea ja aktiivinen. Nyt sitten pitkän sairausloman jälkeen varmasti jännitän ja stressaan töiden aloittamista. Sopeudunko enää työhön ja työporukkaan? 

Uuteen työpaikkaan tai uuteen yhteisöön - esimerkiksi opiskelupaikkaan - meno on aina stressaavaa.

Ensimmäiset viikot ja esittäytymistilanteet on tärkeitä. Kannattaa opetella työporukan nimet ja kysyä tilanteista ja tavoitteista. Voi kysyä vaikka, että mikä on täällä aloittaneiden vaikein läksy oppia.

Työkavereiden ja esimiehen teoilla ja perehdyttämisellä on suuri vaikutus siihen, miten uusi työntekijä sopeutuu. Mutta päävastuu on kuitenkin itsellä. Eikä kaikissa työpaikoissa edes perehdytetä uutta työntekijää.

Kannattaa esimerkiksi lähteä syömään lounasta työporukan kanssa ja viettää tauot kahvihuoneessa.

Kahvihuoneeseen meno, kysymysten kysyminen sisältää aina emotionaalisen riskin kelpaavuudesta tai torjutuksi tulemisesta. Torjuttu olo voi johtaa tunnetason riskien välttelyyn.

Usein torjutuksi tulemisen kokemus on ylitulkintaa ja vain uuden työntekijän päässä. Ihmisellä voi olla tunne, että muut ei ota huomioon ja suhtautuvat jotenkin kalseasti.

Jos sopeutumaton olo jatkuu kuukausia, voi pikkuhiljaa alkaa miettiä, onko kyseessä aito ongelma.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Osa ihmisistä reagoi stressiin kehollaan: tulee selkäsärkyä, pääkipua, vatsavaivoja tai voi olla miltei koko ajan flunssa, koska vastustuskyky on alhaalla.

Etenkään fyysisiä oireita ei osaa aina tunnistaa sopeutumattomuudesta johtuviksi. Että vääränlainen työpaikka tekee ihmisen sairaaksi.

Jos työ ei ota sujuakseen ja töissä on paha olla kuukausia, eikä sopeudu, kannattaa toimia. Voi yrittää ottaa asioita puheeksi ja koetella omia sopeutumisen kokemuksen syitä todellisuuden kanssa.

Sopeutumisen ongelmien näkeminen on helppoa, niihin ratkaisun keksiminen on suhteellisen helppoa, mutta molemmat on vaikea toteuttaa, koska on itse osa ongelmaa.

Jos on kokeillut kaikki keinot, asia on hyvä ottaa esimiehen kanssa puheeksi. Voidaan selvitellä, onko kyse vääristä tulkinnoista tai käsityksistä, vai onko oikeasti niin, että ihminen on ei sopeudu työpaikkaan tai on pahimmassa tapauksessa suljettu tietoisesti työporukan ulkopuolelle.

Jos esimiehen kanssa puhuminen ei helpota oloa, kannattaa harkita, voisiko vaihtaa työpaikkaa. Väärässä ympäristössä ei kannata sairastuttaa itseään vaan vaihtaa paikkaan, jossa on hyvä olla.

Lähden lomareissulle, enkä postaa viikkoon. En ole mitenkään dramaattisesti hävinnyt. Vaan nauttimassa.

Mitä sinä teet sopeutuaksesi työpaikkaan tai uuteen haastavaan tilaisuuteen?

Lähteet: Helsingin Sanomat 2.6.2019, kuvat Pixabay