torstai 13. syyskuuta 2018

Saako töissä riidellä?



Me ihmiset synnymme omanlaisina. Jokaisella on erilainen kokemusmaailma, mieli ja tausta. Siksi jokainen myös ajattelee eri tavalla asioista.

Työpaikalla pitää pystyä ottamaan erimielisyydet esille. Ikävä kyllä vastaväitteet tulkitaan yleensä hankaluudeksi. Vaikka ei pitäisi.

Ajatus koko ajan jatkuvasta samanmielisyydestä on melkein luonnoton.



Eriävän mielipiteen esittäminen on mahdollista silloin. Kun työpaikan perusasiat on kunnossa ja johtaminen hyvää.

Eriävälle mielipiteelle kannattaa olla tarkoin punnitut perustelut. Eri mieltä ei pidä olla vain siksi, että tykkää vastustaa. Yleensä vähän kaikkea. Tärkeää olisi toisten kuuntelu puolin ja toisin.

Mistä erottaa riitatilanteen, joka ei ole pelkkää erimielisyyttä? Siitä että korotetaan ääntä, nimitellään, haukutaan.



Riitatilanteessa kannattaa ottaa aikalisä. Ja rauhoittua. Sitten voidaan miettiä. Päästäänkö tilanteesta ohi omin voimin. Vai tarvitaanko ulkopuolista apua.

Melko usein töissä aiheuttaa pahaa mieltä se. Että pomon toiminta tuntuu itsestään epäoikeudenmukaiselta. Liian usein ajatellaan. Että kaikkien pitäisi ajatella samoin kuin esimies. Johtajat saattavat puolivahingossa sortua määräilyyn. Silloin johtamistapa aiheuttaa ristiriitoja. Ihmistä pitäisi lähestyä ihmisenä. Ei vain työntekijänä. Vaikka töissä ollaankin.



Monilla suomalaisilla työpaikoilla pelätään olla eri mieltä. Sitä arastellaan kuitenkin aivan turhaan. Oman mielipiteen kertominen on tärkeää koko työyhteisön kannalta. Mielipteiden kertominen on sovittelua ja keskustelua, joka antaa kokonaiskuvan.

On jopa riski, ettei koskaan olla eri mieltä. Jos samanmielisyys on aina tärkein toimintatapa. Ei uskalleta ottaa esiin epäkohtia. Asioista on hyväkin olla eri mieltä. Jotta ne kehittyvät eteenpäin. Kiistelyn ja erimielisyyden välttely voi lisätä epävarmuutta työpaikalla.



Seuraavaksi viisi vinkkiä erimielisyyksien esiin ottamista työpaikalla.

1) Esitä mielipiteesi kunnolla perustellen.

2) Kuuntele muiden mielipiteitä ja tule tarvittaessa vastaan.

3) Älä sorru henkilökohtaisuuksiin vaan pysy asiassa.

4) Muista, että erilaiset mielipiteet on rikkaus.

5)Jos todellinen riitely alkaa. Rauhoitu. Ja ota aikalisä.





Lähteet: Helsingin Sanomat 2.9.2018, kuvat omat

7 kommenttia:

  1. Minä luulen että nuo riitelyasiat työpaikalla ovat enemmän henkilö- kuin asiakysymyksiä, koska riitelijät ovat aina niitä yksiä ja samoja ihmisiä joille mikään ei tunnu kelpaavan. Jännä juttu, koska taas yhteisessä palaverissa ollaan sitten hiljaa eikä sanota vaikka olisi tilaisuus. Kuuluu kai suomalaiseen luonteeseen. Tämän olen huomannut koska minulla on sellainen työnkuva, jossa helposti tullaan juttelemaan. Onneksi työpaikkani pomot ovat leppoisia, mutta ehkä kuitenkin liian leppoisia koska eivät ota aina kaikkea vakavasti vaan katsovat asioita läpi sormien.
    Olen aikoinani ollut työpaikassa, jossa työnantaja kirjoitti asioita punakynällä lappuun henkilökunnan pukuhuoneen peiliin.
    Mukavaa päivää Marja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuulikki, kommentistasi. Olet aivan oikeassa, että melkein kaikissa työpaikoissa on ankeita valittajia. Tuo on hyvä havainto ja olen sen huomannut itsekin: kokouksissa ja palavereissa narisijat ovat suu supussa. Ja heti tilaisuuden jälkeen aletaan valittaa taas. Kokoukset kai koetaan niin virallisiksi, että niissä normisuomalainen ei nosta kissaa pöydälle. Aika karu tyyppi oli varmaan tuo punakynällä kirjoittava pomo. Mukavaa torstai päivää sinulle!

      Poista
  2. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos vain asioista olisi eri näkemyksiä, eikä alettaisi kritisoida myös asioiden esille ottajia. Minun käsitykseni mukaan (töykokemus viime vuosituhannelta), moni sanoo asioista esimiesten selän takana. Edessäpäin vain myötäillään pomoja. Näin ei mikään koskaan mene eteenpäin, vaan työpaikan ilmapiiri ja kulttuuri pysyvät samana (ehkä huonona) vuodesta toiseen. Jos joku uskaltaa avata suunsa, hänet leimataan riidanhaastajaksi. Jälleen kerran nappiin osunut kirjoitus.
    Parasta mahdollista tätä päivää Marja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi.Niin olisi helpompi, jos asiat otettaisiin asioina. Pomoa on monilla niin turhan kiva arvostella takana päin. Suorastaan mehevästi juoruilla. Jos ei ole mahdollisuutta avoimeen ja rehelliseen keskusteluun esimerkiksi työpaikan ongelmakohdista, mikään ei tosiaan muutu. Ilmapiiri voi olla ummehtunut. Kivaa torstai päivää sinulle!

      Poista
  3. Näinhän se tuntuu olevan että takanapäin arvostellaan mutta yhteisissä palavereissa meneekin sitten suu suppuun. Kyllähän pitäis uskaltaa se mielipide sanoa jos on aihetta,täytyy myöntää että itsekkin olen tähän syyllistynyt joskus kun haluaa pitää työilmapiirin hyvänä. Parina kesänä olen saanut olla työkaverina yhden mukavan ihmisen kanssa joka on uskaltanut laittaa pelin poikki yhden "pomottelevan" ihmisen kanssa niin ihailtavalla tyylillä ettei jäänyt mitään ongelmia työnantajan eikä työntekijöiden suhteen paitsi tämä pomottelija ymmärsi ettei hän ehkä sovellu alalle ollenkaan. Päivänjatkoja Marja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Vastasin sinulle jo kerran. Mutta eipä sitä vastausta täällä näy. Digimaailmaa. Hyvä että saitte järkiintymään tämän pomottavan työkaverin. Kyllähän me suomalaiset virallisissa tilanteissa olemme jäykkiä. Eikä sieltä suusta vain tule ne asiat, mistä haluaisi puhua. Nuoret aikuiset ovat erilaisia kuin me vanhemmat. He haluavat viihtyä työssään. Ja ovat valmiita tuulettamaan työpaikan ilmapiiriä raikkaammaksi. Mukavaa torstai iltaa sinulle!

      Poista
  4. Kiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Hienoa että saitte tämän pomottavan työntekijän ruotuun. Sellaisia tahtoo olla työyhteisöissä. Minusta työilmapiiri pysyy hyvänä, jos mieltä painavista ongelmista voi keskustella vapaasti mutta järkevästi. Silloin työyhteisö hengittää vapaasti ja työtuloksetkin on parempia. Nuoret aikuiset osaavat tämän työyhteisössään. Tuntevat arvonsa eivätkä häpeile. Kivaa tostai päivää sinulle!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!