Mykkäkoulu

Me emme miehen kanssa pidä mykkäkoulua. Ensiksi riidellään ja sitten minä kadun hurjaa käytöstäni, kun olen huutanut. Me puhumme riidasta. Sen syistä ja teemme rauhan. Mitään ei jää hampaan koloon. Tajusin tällä viikolla, että ollaan oltu naimisissa 30 vuotta, kun aikaisemmin luulin, että 28 vuotta.

Suomalaiset oppivat mykkäkoulun usein jo lapsuudessaan. Puhumattomuus on ihmissuhteissa surullisen yleistä, sanoo psykologi Leea Stenvall.

Hiljaisen pinnan alla voi usein poreilla. Mykkäkoulun käytös voi olla joko aitoa avuttomuutta tai suhdetta tarkoituksella moukaroivaa vallankäyttöä.

Stenvallin mukaan suomalainen tapakulttuuri usein kannustaa vaikenemaan, piilottamaan vaikeat tunteet ja vellomaan niiden parissa yksin.

Tärkeää on, miksi ja miten ihminen hiljenee. Joskus tarvitaan yksinkertaisesti aikalisä, ikään kuin molempia osapuolia suojaava tauko.

Tällöin ihminen ei pyri loukkaamaan tai sivaltamaan vaan kokoamaan ajatuksensa ennen kuin palauttaa yhteyden. Tilanne on aivan eri, jos vaikenijan tavoite on kontrolloida vastapuolta. Tällöin hiljaisuus toimii rankaisuna, ja sillä ohjaillaan läheinen taipumaan johonkin.

"Se on hylkäävää ja katkaisee yhteyden aina uudestaan. Lopulta kyse on henkisestä väkivallasta."

Painostava hiljaisuus rapauttaa ihmissuhteita, ja aikuisina meillä on vastuu tunnistaa haitalliset tavat reagoida. Kun ne tunnistetaan, niitä on syytä havainnoida. Ja kiinnostua havainnoistaan.

Tai sitten valitaan hiljaisuus, koska tiedetään itse olevan tulivuori, räjähtävänsä, jos erehtyy puhumaan.

Jos toisen puhumattomuus vaivaa, Stenvallilla on hihassaan yksi vinkki: konflikti ei ole paras hetki kääntää keskustelua toisen puutteisiin. Tällöin todennäköisesti soppa vain sakenee.

Kannattaisi valita pikemminkin aika, jolloin kummankin vireystila on kohdillaan ja mieli rentona.

Jokaisen suhteeseen kuuluu riitoja, pettymyksiä, mykkäkouluakin. "Ne ovat elämää. Mutta hyvässä suhteessa säilyy pyrkimys korjata asia, palauttaa yhteys."

Lähteet:  Helsingin Sanomat 14.3.2026

Saako töissä riidellä?

Me ihmiset synnymme omanlaisina. Jokaisella on erilainen kokemusmaailma, mieli ja tausta. Siksi jokainen myös ajattelee eri tavalla asioista.

Työpaikalla pitää pystyä ottamaan erimielisyydet esille. Ikävä kyllä vastaväitteet tulkitaan yleensä hankaluudeksi. Vaikka ei pitäisi.

Ajatus koko ajan jatkuvasta samanmielisyydestä on melkein luonnoton.

Eriävän mielipiteen esittäminen on mahdollista silloin. Kun työpaikan perusasiat on kunnossa ja johtaminen hyvää.

Eriävälle mielipiteelle kannattaa olla tarkoin punnitut perustelut. Eri mieltä ei pidä olla vain siksi, että tykkää vastustaa. Yleensä vähän kaikkea. Tärkeää olisi toisten kuuntelu puolin ja toisin.

Mistä erottaa riitatilanteen, joka ei ole pelkkää erimielisyyttä? Siitä että korotetaan ääntä, nimitellään, haukutaan.

Riitatilanteessa kannattaa ottaa aikalisä. Ja rauhoittua. Sitten voidaan miettiä. Päästäänkö tilanteesta ohi omin voimin. Vai tarvitaanko ulkopuolista apua.

Melko usein töissä aiheuttaa pahaa mieltä se. Että pomon toiminta tuntuu itsestään epäoikeudenmukaiselta. Liian usein ajatellaan. Että kaikkien pitäisi ajatella samoin kuin esimies. Johtajat saattavat puolivahingossa sortua määräilyyn. Silloin johtamistapa aiheuttaa ristiriitoja. Ihmistä pitäisi lähestyä ihmisenä. Ei vain työntekijänä. Vaikka töissä ollaankin.

Monilla suomalaisilla työpaikoilla pelätään olla eri mieltä. Sitä arastellaan kuitenkin aivan turhaan. Oman mielipiteen kertominen on tärkeää koko työyhteisön kannalta. Mielipteiden kertominen on sovittelua ja keskustelua, joka antaa kokonaiskuvan.

On jopa riski, ettei koskaan olla eri mieltä. Jos samanmielisyys on aina tärkein toimintatapa. Ei uskalleta ottaa esiin epäkohtia. Asioista on hyväkin olla eri mieltä. Jotta ne kehittyvät eteenpäin. Kiistelyn ja erimielisyyden välttely voi lisätä epävarmuutta työpaikalla.

Seuraavaksi viisi vinkkiä erimielisyyksien esiin ottamista työpaikalla.

1) Esitä mielipiteesi kunnolla perustellen.

2) Kuuntele muiden mielipiteitä ja tule tarvittaessa vastaan.

3) Älä sorru henkilökohtaisuuksiin vaan pysy asiassa.

4) Muista, että erilaiset mielipiteet on rikkaus.

5)Jos todellinen riitely alkaa. Rauhoitu. Ja ota aikalisä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 2.9.2018, kuvat omat