Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia maidon kuluttajia. Viime vuosina kiinnostusta ovat herättäneet erityisesti trendikkäät hapanmaitotuotteet, kuten rahka ja jugurtti. Kuinka suurella varmuudella hapanmaitotuotteita voidaan pitää terveellisinä? Onko hapanmaitotuotteissa eroja?
Näyttö myönteisistä terveysvaikutuksista on lupaavaa. Väestötutkimuksissa on todettu neutraali tai käänteinen yhteys hapanmaitotuotteiden käytön ja sydän- ja verisuonisairauksien riskin välillä. On myös aika hyvää näyttöä siitä, että tyypin 2 diabeteksen riski on pienempi.
Vaikka tutkimustulokset ovat hyviä, ne eivät riitä osoittamaan aukottomasti, että vaikutus riskeihin johtuu todella hapanmaitotuotteista. Taustalla voi piillä vielä tuntemattomia muuttujia.
Hapanmaitotuotteiden terveyden edistäminen liittyy tavalla tai toisella niiden sisältämiin bakteereihin. Ainakin osa hapatebakteerista toimii probioottisesti eli edistää suoliston bakteeritasapainoa.
Probioottien hyödyntämistä vaikeuttaa se, että jokaisen suolistobakteeristo on omanlaisensa ja reagoi syötyihin mikrobeihin yksilöllisesti.
Hapatettuja tuotteita ei voi panna paremmuusjärjestykseen. Millä tahansa hapatetulla tuotteella voi olla terveysvaikutuksia. Hapanmaitotuotteiden lisäksi on hapatettu ruisleipä, hapankaali, kimchi ja monet muut hapatetut ruuat.
Kun puhutaan hapanmaitotuotteista, unohdetaan usein juustot. Myös juustoissa elää maitohappobakteereita. Kaikissa kypsytetyissä juustoissa on omanlaisensa mikrobisto.
Juustojen bakteerit riippuvat valmistustavasta. Kovissa juustoissa niitä on, mutta monet rasiaan pakatut tuorejuustot on jälkipastoroitu, joten niissä hapatebakteereita ei ole jäljellä lainkaan. Hapatuksessa juustoon syntyy K2-vitamiinia, josta ajatellaan olevan hyötyä sydänterveydelle.
Huonona puolena juusto sisältää kovaa rasvaa. Juusto ei kuitenkaan vaikuta veren kolesteroliin yhtä paljon kuin esimerkiksi voi.
Lähteet: Helsingin Sanomat 26.3.2020, kuvat Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!