perjantai 21. syyskuuta 2018

Päivän vaatteet ja stressiä ja epäilyksiä



Olen todella miettinyt, pitäisikö minun ainakin osittain lopettaa vaateliehukkoitteni esittely. En ole reilussa vuodessakaan voittanut valokuvakammoani. On turhauttavaa katsella murjottavaa naamaani. Näin on varmasti monien lukijoidenkin mielestä. Vain seistä toljotan samoissa asennoissa, ilmeissä, paikoissa. Lisäksi kuvat on hyvin huonotasoisia.



Tytär sai minut joskus vähän hymyilemäänkin. Mutta nyt hän on kaukana Riiassa lääketiedettä opiskelemassa. Alati huolissaan olevan äidin helpotukseksi hän sanoo viihtyvänsä hyvin, ja jopa tykkää sikäläiseen kulttuuriin liittyvästä kovasta kurista.

Mies ottaa valokuvia tyylillä "niin kuin se olisi valtava vaiva". Hänen rasittunut ilmeensä tarttuu minuunkin.

No, joka tapauksessa valokuvien mekko on kirpparilta merkiltään Desigual. Vuosia vanhat kengät art-merkkiset.



Toisaalta vaatteenrytkyjä minulla riittäisi. Mutta elämäni on hyvin tasaista. Etteipä siitä ole kovin paljon kerrottavaa.

Tällä viikolla stressi on vyörynyt ylitseni. Kun on töissä samaan aikaan ylioppilaskirjoitukset ja koeviikko. Valvontaa ja vaativaa kokeiden tarkastamista. Kieli keskellä suuta. Aivot fiksusti solmussa. Ailahtelevainen ja impulsiivinen mieleni on kerrankin järjestyksessä. Ja miltei loisteliaan jämpti. Vai kuvittelenkohan vain?

Onneksi sienestys, blogin rustailu (olen koukussa), metsälenkit, lukeminen ja kuntosali hoitavat stressiäni.



Menneellä viikolla selvisi myös. Että kilpirauhasarvot ovat matalalla. Olen syönyt kilpirauhasen vajaatoimintaan liki kymmenen vuotta tyroksiinia. Nykyiset määrät ei siis riitä. Vaan lisää pillereitä kehiin. Vajaatoiminnallahan voin kätevästi selittää painonnousun. Vaikka ruokavalio ei ole muuttunut. Mutta aineenvaihdunta on jumissa, hidastunut.



Myös jatkuva palelemiseni ja muotoa muuttava väsymys selittyvät kilpirauhasen vajaatoiminnalla. Se on muuten ihmeen yleinen sairaus. Aika usein - ikävä kyllä - kun joku menee lääkärille kertomaan oireistaan. Hänet saatetaan leimata depressiopotilaaksi. Lihominen, jatkuva väsymys. Onneksi nykyisin otetaan hereämmin huomioon kilpirauhasen mahdollinen syy oireisiin. Potilas pääsee verikokeisiin, joista lääkäri näkee oireiden todellisen syyn. Kilpirauhanen tuottaa itse tyroksiinihormonia. Mutta jos arvot on matalalla, täytyy boostata tilannetta lisätyroksiinia syömällä.



Minä suhaan ja sähellän nytkin, vaikka kilpirauhasessa on vajaatoimintaa. Entäs sitten kun arvot nousee? En enää ehkä pysy kulahtaneissa nahoissani. Nyt on toisaalta tasapainoinen olo. Auvo. Ehkäpä minulle sopii kilpirauhasen vajaatoiminta. Aineenvaihdunnan heikkenemisestä ja palelusta huolimatta.



Kyllähän sitä lisätyroksiinia pitää ruveta napsimaan lisää. Lääkärin määräyskin. Ja olen aina kiltti ja otollinen potilas.

Onko sinulla tai lähipiirissäsi ollut kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Leppoisaa viikonloppua kaikille!





8 kommenttia:

  1. Vyöhyketerapiakoulutuksessa opettajamme oli sitä mieltä että kilpirauhasvaivat ovat huimasti yleistyneet ja piti syynä sitä että saamme säteilyä enemmän nykyään. Eivät kaikki ole valokuvamalleiksi syntyneitä, yleensä ainakin minun huomioni osuu sinun mekkoihisi että voit kyllä mielestäni esitellä niitä jatkossakin. Tyttäreni on hyvin viluinen mutta hän on hyvin hoikka myös, tuli vaan tuo kilpirauhasjuttu mieleen,ehkä tuo viluisuus johtuu tuosta hoikkuudesta. Hyvää viikonvaihdetta Marja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pihakeiju, kommentistasi.Juu, minäkin olen saanut sen käsityksen, että kilpirauhasongelmat on lisääntyneet. Tai sitten diagnostiikka on parantunut. Tiedä häntä.Enpä tiedä. Ehkä jatkan rytkyjeni esittelyä. Jos vaan nuo ilmeeni muuttuisivat. Mutta valokuvakammo taitaa olla elinikäinen vika. Ihme että en ole siihen törmännyt psykologian opinnoissa enkä myöhemmin psykologisessa kirjallisuudessa. Jonkinlainen psyykkinen vaiva on sekin. Varmaankin tyttäresi vilu johtuu vain laihuudesta. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy nimenomaan aineenvaihdunnan hidastuminen ja sitä myöten lihominen. Kivaa perjantai iltaa sinulle!

      Poista
  2. Kiva mekko!
    Mun miehellä on kilpirauhasen vajaatoimintaa. Syönyt lääkkeitä jo 15 vuotta. Onneksi pitävät oireet aika hyvin poissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Outi, kommentistasi. Hyvä että miehelläsi on sama lääkeannostus riittänyt noin pitkään. Minun pitää nyt lisätä lääkitystä. Ehkä sekään ei auta. Lääkäri sanoi eilen, että kaikkien arvojen mukaan minun aivolisäke ei tuota tyroksiinia tarpeeksi. Se on hyvin laiskistunut. Se magneettikuvataan. Etsitään syytä. Ihmisellä on vain yksi terveys mutta monta sairautta. Leppoisaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Mekko on sinun ylläsi sievä. Minusta on kiva katsoa näitä vaatepostauksia. Ja eikös nuo vaatteet ole ikäänkuin pääroolissa? Olet turhan vaativa itseäsi kohtaan.
    Kurja juttu tuo kilpirauhasen vajaatoiminta. Onneksi se on hoidettavissa.
    On näköjään sellaisiakin sairauksia, joita ei meidän suvusta löydy.
    Oikein mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Juu, kyllä päivän vaatteet on pääroolissa perjantain postauksissa. Kiva että tykkäät niitä katsella. Minulle tämä blogin pitäminen on työstä rentoutumista. Saan kirjoittaa mitä haluan. Kun töissä on niin paljon pakkoja. Minä olen vaan kertakaikkisen kyllästynyt naamaani ja siihen, että perjantaipostauksista on tullut rutiini. Rutiinityöelämäähän haluan tällä blogillani rikkoa. Vastaisuudessa päätin tehdä näitä vaatepostauksia edelleen perjantaisin ja sen vastapainoksi välillä mitä sattuu huvittamaan. Kivaa viikonloppua sinulle. Huomenna pidän taas somettoman, digittömän päivän. Siis sunnuntaina.

      Poista
  4. Hei sanon ihan rehellisesti, että minua aina jotenkin naurattaa totinen ilmeesi ja että katson aina vaatekuvasi hyvällä mielellä! Sulla on niin kiva tyyli, kun on väriä ja kuoseja ja vaatteet istuu hyvin, ja oikein innostun itsekin valitsemaan sitten päälleni jotain hauskempaa kuin samaa mustaa. Eli poseerausilmeesi on aivan ok, et sinä vihaiselta näytä, ja mie tykkään, kun on oma ittensa kuvissa ihan oikeasti, välillä oikein väsyn katsomaan bloggaajilta niitä samoja "yllättyneen ihastuneita" vakioposeerausilmeitä ja -asentoja, joissa ollaan varpaillaan tai toinen kinttu edempänä.

    Vielä sanon, että minusta kiinnostava nähdä sulla esimerkiksi niitä vanhempia desigualin ym. mekkoja. Kyllä vain ovat olleet tosi kauniita jo silloin, ja harmittaa, että olen kyseisen vaatemerkin bongannut vasta reilu vuosi sitten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anonyymi, kommentistasi. Vastaukseni tulee valitettavasti tosi myöhässä, kun taas häsläsin. Kiva jos jota kuta naurattaa tuo totinen ilmeeni. Minä pelkään, että se tarttuu katsojiin. Valokuvakammo aiheuttaa sen, etten osaa ns. poseerata kuvissa. No, se on vain yksi elämänalue. Eikä niin tärkeäkään arkielämässä. Desigual on minusta ihanan värikäs merkki. Ja myös jollakin tavalla ajaton.Mukavaa syksyn jatkoa sinulle!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!