torstai 22. helmikuuta 2018

Stressissä voi olla ihme kyllä hyvääkin - ei uskoisi





Stressin alkuperäinen tehtävä on ollut saada meidät toimimaan esimerkiksi vaaran uhatessa. Yhteiskunnan kehittymisestä ei tulisi mitään ilman stressiä.


Pitkäaikainen stressi on pahasta. Se heikentää vastustuskykyä, unen laatua, ihmissuhteita, terveyttä kokonaisuudessaan. Uuvuttaa toimintakyvyttömäksi.


Mutta tärkeää olisi lievän stressin ja levon vuorottelu. Stressiä ei pidä täysin välttää. Vaan sitä voi käyttää taidolla kuin polttoainetta. Ihminen voi parhaiten aktiivisuuden ja levon tasapainossa. Mieli kaipaa haasteita.


Jatkuva toimettomuus ei ole mielelle hyväksi. Paradoksaalisesti tavoiteettomat ja liian vähän vaativat olosuhteet voivat luoda stressiä. Tämän varmaan tietää moni pitkäaikaistyötön.


Tieto stressin vaarallisuudesta on erittäin yleistä. Vinkit stressin poistamiseen mediassa ovat hyvin yleisiä. Stressillä pelottelemisesta on tehty myös paljon rahaa ja bisnestä.


Mutta suloinen tasapaino vauhdin voimassa ja rauhallisten hetkien vaihtelussa olisi parasta.

Oletko koskaan tuntenut, että siedettävä sressi on sinulle hyväksi?






Lähteet: Helsingin Sanomat 9.11.2017, kuvat Pexel, Pixabay

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Olenko jo tämän ikäinen?


Joo. Olen 52-vuotias.

Välillä havahdun siihen. Jo niin paljon. Elämää on vähemmän edessä kuin takana.

Silti aivoni surraavat välillä kuin parikymppisellä. Innostun, inspiroidun, kohkaan sinne tänne. Ulkoisesti ja ajatuksissani.

Ehkä oikean iän muistamisessa parhainta todistusaineistoa on jo 19- ja 17-vuotiaat tyttäreni. Jossakin välissä olen punnertanut heidät tähän maailmaan.


Alan olla siis jo möyheä akka. Mutta se ei ole vain klisee, että ikä on korvien välissä. En kertakaikkiaan tunne olevani 52-vuotias akan kutale.

En silti yritä olla ikuisesti nuori. Ikuinen teini. Pukeudun niin kuin aikuiset pukeutuvat. Napa ei näy. Naaman kohotusleikkaus, botox ja täyteaineet ei ole ollut vielä mielessä.

Mutta mistä sitä tietää, vaikka tulisivat myöhemmin mieleeni


Avioliitto on kestänyt 23 vuotta. Molemmat olemme miehen kanssa muuttuneet. Ja onneksi hyväksyneet toistemme muutokset.

Identiteetti eli pysyvämpi minäkäsitys voi matkan varrella muuttua esimerkiksi koettelevien tai iki-ihanien kokemusten myötä. Mutta en ole kokenut suurta identiteetti räjähdystä. Ei ole ollut myöskään neljänkympin tai viidenkympin kriisiä. Voihan kriisi tulla kuusikymppisenä.


Kuolema on enemmän läsnä. Näen ikään kuin sen reunat mutta keskustaa en. Suuri toiveeni on elää hyvin vanhaksi mummoksi. Silloin muun muassa hyväksyttäisiin paremmin kaikenlaiset oikut ja omituisuudet. Kaupankassalla etuileminen. Puhuminen suuremmalla äänellä. Nuorten kauhistelu. Mahdollinen kävelykepin heiluttelu.


Vanhuuden kehitystehtävänä on eheytyminen. Muistelussa kootaan itsestä kokonainen. Eheä.

Peiliin tuijottelu on vähentynyt iän myötä. Aamulla on pakko, kun meikkaan. Suuni ympärillä sulkeet. Kulmakarvojen välissä syvät rypyt. Kasvot valuvat vähitellen alaspäin. Mutta näin se menee.

Olen tätä toitottanut: Olen kehopositiivinen. Kannan selkä suorana painoni, ulkonäköni, vanhenemisen. Ikä on onneksi tuonut itsensä hyväksynnän ja armollisuuden.


Minusta on kehkeytynyt vähän rouva Suorasuu. Sanon suoraan, mitä ajattelen. Ikävä kyllä en ajattele sen seurauksia.

Ainakin kaksi piirrettäni on hyvin pysyviä: Olen onneton autokuski ja epäkäytännöllinen ihminen.

Miten koet ikäsi?



Lähteet: kuvat omat

tiistai 20. helmikuuta 2018

Vatsa pömpöttää



Ennen usein illalla vatsani pömpötti turvonneena aivan kuin olisin ollut kuudennella kuukaudella raskaana.

Itse sain avun liikunnasta. Pömpöttämiseen on monia syitä. Esittelen tässä jokusen.


Stressi
Stressihormonit kortisoli ja adrenaliini voivat vaikuttaa myös vatsan toimintaan.
Hoito: Liikunta vähentää stressiä ja parantaa vatsan toimintaa. Säännölliset vessassa käynnit pitäisi muistaa ja mennä heti vessaan, kun se iso hätä yllättää. Probiootit on yksi keino parantaa vatsan toimintaa. Tämä päti minuun. Juuri liikunta ja probiootit auttoivat.


Huono ruokarytmi
Jos ei muista syödä säännöllisesti ja ahmii sitten pari kertaa päivässä paljon ruokaa hirvittävään nälkään, suoliston toiminta menee sekaisin.
Hoito: Pitäisi syödä 3-4 tunnin välein pieniä aterioita, jotta kauhea nälkä ei yllättäisi. Myös kuitupitoinen ruoka ja noin kaksi litraa vettä päivässä on hyväksi.


Sopimaton ruoka-aine
Jos pömpötys alkaa heti ruuan jälkeen, sen aiheuttaa juuri syöty ruoka-aine.
Hoito: Mieti mitä söit, ja jätä jatkossa kyseinen ruoka-aine syömättä.


Ärtyvän suolen oireyhtymä
Tämä on suomalaisilla hyvin yleinen vaiva.
Hoito: Fodmap-ruokavalio yleensä auttaa. Kannattaa jättää ruokavaliosta pois esimerkiksi ruisleipä, palkokasvit. Olen kesäkuussa kirjoittanut fodmap-ruokavaliosta Apua vatsavaivoihin postauksessa tästä https://vimma50.blogspot.fi/2017/06/apua-vatsavaivoihin.html.


Laktoosi-intolerenssi ja keliakia
Kaikki varmasti tietää, mitä nämä vaivat ovat.
Hoito: Laktoosi-intoleranssin huomaa helposti itsekin maitotuotteista johtuvaksi. Jos epäilee keliakiaa, kannattaa mennä vielä lääkäriin varmistamaan diagnoosi. Ruuasta kannattaa jättää pois kaikki muut viljat paitsi kaura.


Sairaudet
Muun muassa maksan, munuaisten ja kilpirauhasen vajaatoiminta voivat aiheuttaa vatsan turvotusta.
Hoito: Heti lääkäriin, jos kotikonstit ei auta ja turvotukseen liittyy kovia kipuja.


Gynekologiset sairaudet
Endometrioosissa kohdun limakalvoa kasvaa väärään paikkaan esimerkiksi vatsaonteloon. PMS, vaihdevuodet tai ehkäisypillerit voivat  myös turvottaa vatsaa.
Hoito: Endometrioosi aiheuttaa myös lapsettomuutta. Ylimääräinen limakalvo poistetaan usein kirurgisesti. Muita gynekologisia vaivoja voi auttaa liikunta, säännöllinen elämänrytmi, hyvä uni.

Pömpöttääkö sinun vatsasi illalla?





Lähteet: Anna 1.2.2018, kuvat Pexel

maanantai 19. helmikuuta 2018

Meissä on voimaa naiset


Kannattaisi silloin tällöin pysähtyä pohtimaan, mikä on itselle tärkeää. Eikä vain suorittaa elämää. Olla muille mieliksi. Vaan kerätä rohkeutta olla oma ainutlaatuinen itsensä. Minulle lukeminen, kirjoittaminen, liikkuminen, tämän blogin pitäminen on minun ominta itseäni.


Nainen voisi ottaa omaa tilaa ja käyttää valtaa. Naiset joutuvat usein kantamaan vastuuta - etenkin kotielämässä. Silti he eivät uskalla ottaa valtaa, joka kuuluisi vastuun kantamiseen.


Voisi vaalia mielenrauhaa. Ei hermoilla oikeastaan ja loppujen lopuksi turhista asioista. Kiireen keskellä on välillä hyvä hengähtää.


Voisi yrittää olla ystävällinen. Kotonakin.

Perheen kanssa pitäisi olla  kohtelias. Kenelläkään ei ole oikeutta kaataa huonoa oloaan toisen niskaan. Jos jollakin perheenjäsenellä on paha olla. Hän voisi puhua koko perheen kanssa.

Onko sinulla tarppeeksi omaa aikaa?




Lähteet: Voi hyvin 1/2018, kuvat omat

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Unettomuuteni


Saatan nukkua kolmekin kuukautta hyvin. Sitten tulee noin kahden  neljän viikon unettomuusjakso. Olen miettinyt pääni puhki, miksi näin on? Se ei ole edes aina yhteydessä stressiin tai mielialaan. Onko sen tarkoitus, että pohtisin elämääni?

Minulla on nimenomaan nukahtamisvaikeuksia. Kaikki on niin kuin neuvotaan: Huone tuuletettu, siisti, sänky ja petivaatteet mukavat. Olen rauhoittunut kaksi tuntia kirjaa lukemalla.

Saatan pyöriä sängyssä kolmekin tuntia. Tulee ajateltua omaa ja läheisten elämää. Välillä näen uhkakuvia. Ajatukset on synkkiä. Yöllä kaikki ylikorostuu. Sitten kun nukahdan, nukun kuin tukki. Mutta seuraavana päivänä olen hyvin väsynyt. Ja kaikki sujuu kuin sumussa.


Mutta kurjuuden vesistöt ovat rannattomia ja syviä.

Jotkut väittävät, että unettomuus on evoluution tulosta. Ihminen on pysynyt paremmin hengissä, kun on suojautunut vihollisilta ja villieläimiltä valvomalla. Minä en usko tuohon lainkaan. Evoluutiopsykologia ylipäätään yksinkertaistaa asioita liikaa. Entäs sitten päivällä? Oletko suojautunut? Kun kellut jossakin sumussa.

Kärsitkö sinä koskaan unettomuudesta?


Lähteet: omat


torstai 15. helmikuuta 2018

Päivän asu ja hyviä uutisia


Viikko on taas vilahtanut ohitse. Töissä oli tavallista enemmän vilskettä ja reipasta meininkiä, kun oli penkinpainajaiset. Penkkareissa opettajien täytyy kestää tietynlaista nöyryytystä. Heistä tehdään abivideo, joka on hauska ja liioittelee opettajan piirteitä.Minä olin muun muassa Suomen surkein kuski. Sama juttu ope-banderolleissa. Meteli, musiikki ja sotku kuuluu asiaan. Mutta sitten  kun abit on kuorma-auton lavalla ja auto kaartaa pois, tulee tippa linssiin: nyt he meidät jättivät. Oltiin sentään kolme vuotta yksissä. 







Sitten ne hyvät uutiset:Miehenikin rupesi kasvissyöjäksi. Ollaan oltu 23 vuotta yksissä ja minä koko sen ajan kasvissyöjä. Yhteensä 35 vuotta. Mies on aina rakastanut kaikenlaisia makkaroita. Hän oli nähnyt unen, jossa porsas sanoi hänelle: Herra älä syö minua. Se oli mieheni mukaan sielun viesti hänelle. Että pitää ryhtyä kasvissyöjäksi. (Me taidetaan olla vähän hullua sakkia.) Olin niin onnellinen hänen päätöksestään, että en hennonnut kertoa hänelle omaa käsitystäni unesta.



Mies ei lue blogiani, joten kerron vähän tässä. Vaikka kunnioitankin miestäni. Minun mielestäni sielu ei puhu unessa vaan ihmisen oma mieli. Kaikki unen hahmot edustaa unennäkijän eri luonteenpiirteitä. Siis unennäkijää itseään. Siis mieheni porsas oli yksi hänen oma puolensa. Enneunissa ei ole näin. Enempää en mieheni arvostuksen vuoksi tässä unta tulkitse. Mutta ihanaa. Nyt ollaan molemmat kasvissyöjiä. En ole edes yrittänyt miestäni ja lapsia käännyttää. Se on aivan oma asia, mitä syö.




                      Vanhempi tytär lukee pääsykokeisiin ja näitä lappuja on siellä sun täällä.

Toinen tyttäristä on myös kasvissyöjä.Toinen syö lihaa. Mutta nyt hän on perheen ainoa sekaruuan syöjä. Ja häntä varten en aio enää kokata myös lihaversiota päivän ruuista. Helpottaa huomattavasti kokkaamista.




               Pusero ei ole oikeasti niin nyppyinen kuin kuvassa näyttää. Kissankarvat lienee
               aitoja.



Päivän asu on hame ALANRED "autenttisen italialainen"  Tarjan muotipuodista ja pusero Onlyn. Molemmat vuosia vanhoja. Ehkä jo kymmenen vuotta.

Kuvien laatu on tavallistakin huonompi. Minun uninen pärstä on todella epäselvä. Kuvat otettiin tyttäreni toimesta varhain aamulla.  Tyttären napakasta päätöksestä. Kumpikin silti vielä puolittain unessa.

Ja kuvat on kuvattu taas tuon pönttöuunin edessä. Rauhallisin tausta meidän sekavassa huushollissa.


Liikutuin siis myönteisesti ja haikeasti penkkareissa. Mutta eipä paljon myönteisesti liikuttanut. Kun onnistuin ajamaan ojaan. Onneksi se tapahtui jotenkin pehmeästi. Miltei tyylikkäästi (?). Vaikka viime talven vakavan ojaanajon jälkeen vannoin, että ei ikinä enää. Ajan talven liukkailla hitaasti.



Täysin nautamaisen kärsivällisesti. Mutta se pääsi jotenkin unohtumaan. Olin kai mietteissäni. Jotka ei kummoisia ole. Onneksi ystävällinen autoilija otti minut kyytiin ja pääsin töihin. Mies tietty joutui järjestämään auton pois ojasta - mutta on onneksi tottunut näihin minun autokuvioihin vuosien kuluessa.

Torstaina ATK-ohjaajani opetti minulle instagrammin ja kuvakaappauksen käyttöä. Ymmärsin jotakin. Niin, jotakin. Pitää harjoitella molempia kaaaaaaauan aikaa.


                     Hameen kuvioita. Hame on oikeasti ruskeanmusta. Valokuvani elävät täysin
                     omaa elämäänsä.



Hyvää viikonloppua kaikille!


Lähteet: omat

Tuoko terveysruoka sittenkään terveyttä


Taas minun pieni maailmani meni heikun keikun, kun luin Hesarista ravinnon turvallisuuden professori Maria Heinosen käsityksiä ruuan terveellisyydestä.

Mitä tai ketä enää uskoa? Ehkä pitää syödä ruokaa, joka tekee hyvän olon ja pitää jotenkin terveen kirjoissa. Minun pitäisi käyttää omaa päätäni, jos siellä vielä jotakin käytettävää on.(Epäilen.)


Maria Heinosta kismittää kovasti nykyinen trendi ruuan aitouden ja puhtauden tärkeydestä.Hänen mukaansa mediassa ja muualla annetaan täysin humppaohjeita. Tyyliin: vältä tuotteita, joissa on yli viisi ainesosaa; lue e-koodit tarkasti...

Heinoselle lisäaineettomuus ei ole ollenkaan tärkeää ruuassa. E-koodien tihrustamisen sijasta ihmisten pitäisi seurata sokerin, suolan ja kovan rasvan käyttöään.


Moni lisäaine, kaksi kolmasosa, esiintyy myös luonnossa ja ihmisen elimistössä. Muun muassa paljon arvosteltua glutamaattia löytyy tomaatista ja parsakaalista.


Hän syö myös einesruokia ja valmisruokia. Luomua Heinonen ei syö. Hän ei ole löytänyt näyttöä siitä, että luomu olisi terveellisyyden kannalta normaalia ruokaa parempaa.Ruoka ei ehkäise, hoida tai paranna sairauksia. Lisäaineet eivät tee ruuasta hyvää tai huonoa. E-koodit on tarkasti laadittu.


EFSA eli Euroopan elintarviketeollisuuden viranomainen on käynyt läpi vuodesta 2008 lähtien 2700 elintarvikkeissa käytettyä terveysväittämää. Vain muutama sata on todeksi todettu.

Silti myydään tuotteita, joiden terveysväittämillä ei ole mitään katetta. Esimerkiksi hopeavesi viimeisimpänä villityksenä on osoittautunut jopa vaaralliseksi. Luonnonmukaisuus ei ole turvallisuuden tai terveellisyyden tae.


Nyt kun keskustellaan paljon ruuasta, Heinosen sanomiset ovat nostaneet kritiikkiä. Eikä ihme. Hän on melko ehdoton käsityksissään. Häntä on nimitelty jopa ruokateollisuuden kätyriksi.

Heinosen mielipiteet saa minut mietteliääksi.

Ehkäpä jonkinlainen kultainen keskitie olisi näissä ruokajutuissa paras.

Syötkö sinä luomua?



Lähteet: Helsingin Sanomat 1.2.2018, kuvat Pexel. Pixabay