Ulkopuolisuuden tunne

 

Ulkopuolisuuden tunne voi herätä vaikkapa työpaikalla tai muutossa uudelle paikkakunnalle. Mutta toisaalta myös sukujuhlissa voi tuntea itsensä outolinnuksi.

Ulkopuolisuuden tunne on tavallinen, kouluttaja psykoterapeutti Marjukka Laukkanen sanoo. Jokainen kokee ulkopuolisuuden tunnetta  joskus elämänsä varrella - myös porukan puhelias ja iloinen tyyppi, vaikka ei päälle päin uskoisi.

Tunne ulkopuolisuudesta on vain yksi tunne muiden joukossa. Se muuttuu raskaaksi, jos se on aina läsnä.

Joku on voinut jäädä ulkopuolelle aikuisena työpaikalla tai ulkopuolisuuden juurisyyt ovat jo varhaislapsuudessa. Näitä kokemuksia yhdistää se, ettei tarve tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään ole toteutunut. Ulkopuolisuuden tunteen mukana voi tulla muitakin vaikeita tunteita: yksinäisyyttä ja erilaisuutta, huonommuutta ja häpeää.

Outolinnuksi itsensä kokeva ei ole ehkä tullut nähdyksi ja hyväksytyksi vanhempiensa silmissä. Häntä on voitu arvostella tai hän on saanut kehuja vain onnistumisista. Siitä on syntynyt kelpaamattomuuden kokemus.

Ulkopuolisuuden tunne voi alkaa myös parisuhteessa tai perheen sisällä.Se, että joku perheenjäsen tuntee itsensä kummajaiseksi, voi tulla sisaruksille täytenä yllätyksenä.

"Se voi viestiä, että ehkä nyt on aika jatkaa omaa elämää eri tavalla tai erilaisten ihmisten kanssa, kuunnella paremmin itseä ja tarpeitaan. Saatat kääntää tossusi toiseen suuntaan tietystä yhteisöstä myös siksi, että oivallat, ettei sinun tarvitse miellytää enää ketään."

Ihminen voi itse myös ylläpitää joskus ajatuksillaan ulkopuolisuuden kokemustaan, vaikka muut eivät oikeasti jättäisi hajurakoa. Tämä voi johtaa helposti siihen, että tulkitsee toisten ilmeitä ja eleitä niin, että  näkee kaikkialla uhkia ja ikäviä puolia. Tämän vuoksi ulkopuolisuuden tunne kannattaa kohdata.

Huomaatko kokevasi ulkopuolisuuden tunnetta tietyissä tilanteissa tai seurassa? Mistä se voi johtua? Mitä se kertoo? Joidenkin porukan ulkopuolelle jättäytyminen voi olla myös suojamekanismi ja tapa välttää kipua.

"Jos on kokenut pettymyksiä tai ei ole tullut kohdatuksi, voi olla tietyllä tavalla järkevääkin suojella itseään."

Myös temperamentti ja luonteenpiirteet voivat altistaa ulkopuolisuuden kokemukselle. Ujoilla ei ehkä ole rohkeutta hypätä joukkoon mukaan.

Siinä missä toinen tarvitsee elämäänsä laajan ystäväpiirin, voi joku olla onnellinen vain yhdestä sydänystävästä.

"Tässä ajassa ehkä oletetaan, että pitäisi olla koko ajan saatavilla ja hirveän aktiivinen. Myös yksinolosta saa nauttia. Meillä on erilaiset tarpeet olla sosiaalisissa kontakteissa, ja olisi tärkeää, että ne toteutuisivat", Laukkanen sanoo.

Jos mietit, miksi olet erilainen, kokeile kääntää kysymys toisinpäin: Miksi et olisi erilainen?

Myös itsekriittisyys on tärkeää, itseään kohtaan on tärkeä olla myötätuntoinen ja nähdä hyvät puolensa ja arvokkuutensa.

"Vahva ulkopuolisuuden tunne voi olla joskus merkki esimerkiksi masennuksesta."

Sekin on hyvä muistaa, että ulkopuolisuuden tunne jatkuisi läpi elämän. Yhteenkuuluvuuden tunne voi tulla esimerkiksi harrastusporukasta.

Lähteet: Hyvä Terveys 6/2024, kuvat omat

Uskalla kertoa mielipiteesi

 

Minä olin melkoinen neitisuorasuu  ja yhä rouva suorasuu. Olen impulsiivinen ihminen ja saatan puhua ensin ja sitten vasta ajatella. Tämä on johtanut joskus vaikeuksiin työpaikalla ja kotona miehen kanssa. Mutta noin yleisesti tämä on ollut hyvä tapa. Olen saanut omat rajat, itsetunnon ja voiman.

Oman mielipiteen kertomisen vaikeuden taustalla voi olla monia syitä. Saattaa olla, että omien ajatusten ilmaiseminen on vaikeaa isossa porukassa tai esimiehen läsnäollessa.

Ihmisen käytöstä leimaa usein tarve kuulua joukkoon. Halutaan olla samanlaisia kuin muut, ja siksi mukaudutaan ja halutaan miellyttää, eikä haluta nostaa esiin eriäviä mielipiteitä.

Moni voi pelätä sitä, että pidetään hankalana tai turhasta valittajana. Tämän vuoksi voi tuntua helpommalta mukautua toisten näkemykseen kuin kohdata toisen kielteinen reaktio.

Työpaikan kommunikaatio-ongelmien taustalla väijyy konfliktien pelko. Sen vaikeudet saattavat peilautua usein myös yksityiselämään ja ihmissuhteisiin.

Jos omaa mielipidettään ei pysty kertomaan muille, se vaikuttaa ennen pitkää minäkuvaan ja itsensä arvostamiseen. Jos on aina toisten kanssa samaa mieltä, voi menettää tunteen asioiden merkityksellisyydestä. Se voi pidemmälle vietynä vaikuttaa työssä jaksamiseen ja stressinhallintaan.

Oman mielipiteen kertomisella on hyviä puolia.Kokemus oman mielipiteen esiin tuomisesta lisää itseluottamusta, ja samalla uskottavuus muiden silmissä lisääntyy.

Ihminen voi harjoitella aivan konkreettisia sanamuotoja tilanteisiin, joissa tuntee halun sanoa oma mielipiteensä. Hän voi sanoa toiselle, että onpa mielenkiintoinen näkemys, mutta haluaisin, että tämäkin näkökulma tulisi huomioiduksi.

Valmistautuminen auttaa usein jännitykseen. Kannattaisi kirjoittaa ylös asioita, jotka haluaa saada sanotuksi. Jos rohkeus mielipiteen kertomiseen katoaa etenkin isommassa porukassa, kannattaa puhua ensin pienemmän porukan kanssa.

Myös aina voi kiinnittää huomiota pohjustukseen. Aluksi voi sanoa esimerkiksi, että minulla on asia, josta voi olla hieman vaikea puhua.

Lähteet: Helsingin Sanomat 3.2.2022, kuvat omat