Pienistä, suurista paheista

 

Meidän  vanha ompelukone

Minulla on melko paljon pieniä, suuria paheita. Pähkinöitä suositellaan syötävän puoli kourallista päivässä. Minä syön reilun kourallisen. Olen hulluna saksanpähkinöihin.

Ja sitten salmiakki. Voin syödä kolme rasiallista Apteekin salmiakkkia. Suklaasta en piittaa niin paljon paitsi leivonnaisissa.

Jos joskus tulee juhlittua paljon, minulle tulee kolmen päivän krapula. Ensimmäisenä päivänä nukun melkein koko päivän. Seuraavana päivänä vapisen ja pää on kipeä, enkä haluaisi nousta sängystä. Kolmantena päivänä vapisen edelleen ja olen hyvin ahdistunut.

En tiedä onko tämä pahe. Mutta jos minulla on hyvä kirja, luen sitä sohvan nurkassa koko päivän ja loppuun.

Jokapäiväinen herkuttelu, somessa luuraaminen.  Useilla on jokin pieni tapa, joka vähän hävettää. Miten päästä  paheista - ja milloin se on tarpeen.

Miten erottaa harmiton ja pahe, josta pitäisi päästä eroon?

Somessa notkuminen passivoi fyysisesti, mutta voi olla yksinäiselle tärkeä tapa pitää yhteyttä muihin.

Kun tuntee tavasta häpeää tai syyllisyyttä, sitä todennäköisemmin, kannattaa yrittää päästä eroon.

Moni palkitsee itsensä herkuilla tai viinilasisella, jos on saanut jotakin aikaiseksi.

Pätevätkö samat neuvot tupakoinnin lopettamiseen ja somen vähentämiseen?

Riippuvuus voi syntyä tiettyyn aineeseen tai tekemiseen, kuten shoppailuun.

Jotkut tarvitsee tupakoinnin lopettamiseen nikotiinikorvaushoitoa, mutta se ei yksin riitä. Siksi tarvitaan myös tapojen muuttamista ja siihen pätevät samat neuvot kuin somettamisen tai nettishoppailun väentämiseen.

"Mikä on ensimmäinen askel paheesta eroon pääsemiseksi?"

Mieti milloin tapa on alkanut ja mihin tarpeeseen se vastaa. Jos hoksaa roikkuvansa somessa siksi , että on tottunut töiden jälken rentoutuvan siten. 

"Onko kaikilla paheilla sama juurisyy"

Suurilla osilla tekemisestämme on joku tarkoitus. Se voi olla vaikka stressin lievittäminen.

Hemmottelun taustalla on monesti jokin tunne-elämän tarve.

Tavat syntyvät pitkän ajan kuluessa, jos työelämässä on ollut usein stressaavaa on tottunut lohduttautumaan oluella tai sohvalla löhöilyllä. Tämä tapa voi jatkua eläkepäivilläkin.

"Miten pahaa tapaa voi vähentää?"

Pahaa tapaa voi häiritä. Puhelinta liikaa käyttävän kannattaa jättää kännykkä vaikka eteisen pöydälle, jos sen joutuu hakemaan muutaman askeleen päästä, siihen ei ehkä aina tartukkaan.

Useat tavat ovat automaattisia: otan puhelimen käteen, kun istun nojatuoliin. Otan karkkia ja alan katsoa elokuvaa.

"Voiko tavan korvata paremmalla?"

Voi kyllä , kuppi hyvää kahvia oluen tai viinilasin sijaan. Jos syöt iltaisin herkkuja, kuori ja pilko lautaselle hedelmiä.

Somen voisi korvata lukemalla tai käsitöillä.

"Auttaako suunnitelmallisuus?"

Huonojen paheiden välttelyä tukevan suunnitelman voi tehdä valmiiksi koko viikolle.

Voisit kirjoittaa kalenteriin, että maanantaina et tuijota suoratoistopalveluja vaan menet kirjastoon. Somettamisen sijasta soitat vanhalle kaverillesi. Keskiviikkona teet iltaherkuksi hedelmäsalaattia.

Uuden tavan oppiminen on melko yksinkertaista: samaa asiaa toistetaan, kunnes siitä tulee automaattinen tapa.

"Miten itseään voisi motivoida?"

"Itselle merkityksellinen motiivi on tärkeä. Miksi tämä muutos on niin tärkeä, että olet valmis näkemään sen eteen vaivaa? Mitä hyvä arki ja elämä sinulle merkitsee."

Usea yrittää lopettaa tupakoinnin ja sovalla löhöilyn, jotta pysyisi terveenä. Kannattaa tehdä suunnitelmia ja luoda mielikuvia, joissa teet vanhana mutta reippaana jotain itselle kivaa asiaa.

Lähteet: ET 13/2026, kuvat omat

Avioero yllättäen

Noin puolet suomalaisista pääyy eroon.Etenkin 50-59 vuotiaat   ja myös 60-69 vuotiaat eroavat entistä enemmän.

Erossa menettää parisuhteen, myös yhteisen tulevaisuuden. On luovuttava haasteista kuten yhdessä matkustamisesta ja lapsen lapsista nauttimisesta.

"Pahimpia ovat yllätyserot. Jos niihin vielä liittyy uskottomuutta. Järkytys  suru  ja viha voivat lamaannnuttaa  täysin" , sanoo pari- ja perhepsykoterapeutti  Nina Kauppinen.

Kun maailma pirstoutuu, voi tuntua siltä, ettei pääse edes sängystä ylös.Ikävissä ja murskaavissa tunteissa saa aluksi rypeä: se on niiden kohtaamista ja käsittelyä.

"Kynnys erota eläkeikäisenä oli aiemmin todella korkea. Asenne avioliittoon on ollut sellainen, että yhdessä ollaan loppuun asti, koska on naimisiin menty. Taloudellisestikin eroaminen oli vaikeampaa kuin nykyään."

Nykyään kuusikymppiset ovat hyväkuntoisia ja elävät täysillä. Talous on usein kunnossa ja valinnanvaraa on, ihastuminen sen suhteen, miten haluavat loppuikänsä viettää.

Eron kanssa samoihin aikoihin osuu monesti jokin muu kriisi. Jos vanhempi tai ystävä kuolee, omakin vanheneminen ja kuolema alkaa pelottaa.

Joku sattaa ostaa moottoripyörän tunteakseen elävänsä täysillä, joku toinen ihastuu.

"Pitkässä avioliitossa ihastuminen ulkopuoliseen on iso riski. Pitkäaikainen puoliso pystyy harvoin kilpailemaan uutuudenviehätyksen kanssa, ja ihastuminen sekoittaa vanhemman ihmisen pään", Kauppinen toteaa.

Usein vanhaa pariskuntaa rasittavat eripariset seksihalut.  Mies voi kärsiä eroktiohuolista, nainen alapään kuivuudesta ja molemmat haluttomuudesta. Seksielämän ei tarvitse olla nyt ohi vaan siihen voi löytää uusia muotoja.

Jos puoliso sairastuu, saattaa olla vaikea hyväksyä ajatus, ettei itselle ole luvassa vanhuuden turvaa kumppanista.

"Silloin pitää vain yrittää kurottaa muita ihmisiä kohti, hankkia uusia harrastuksia ja mennä vaikka vertaistukiryhmään. Jos ei heti uskalla ihmisten ilmoille, netin vertaistukiryhmätkin voi auttaa alkuun."

Vaikka puhuminen läheisten kanssa on hyvin tärkeää, kukaan ei halua kuormittaa sukulaisia ja ystäviä liikaa. Vertaistukeen perustuva eroryhmä on hyvä paikka puida eroon liittyviä tunteita.

Luottamusta kannattaa etsiä erityisesti itsestään. Jos ottaa sopivan kokoisia haasteita ja huomaa pärjäävänsä yksinkin, maailma alkaa taas tuntua hyvältä paikalta elää ja nauttia elämästä.

"Selviytyminen on myös päätös: en jää tähän rypemään enkä katkeroidu vaan käyn kaikki surun, vihan ja pettymyksen tunteet läpi ja jatkan elämää."  

"Monesti eroa seuraa jossakin vaiheessa helpotuskin. Nyt saa ainakin tehdä asiat omalla tavallaan. Se voi tuntua yllättävän hienolta."

Pidän nyt noin viikon tauon postaamisesta. Muun muassa metsässä sienet ja puolukat odottavat.

Lähteet:ET/15, kuvat Pexels 

Viisi vinkkiä miten saa itsensä liikkeelle

 

Nämä koskettavat myös minua. Ennen kävin kävelemässä tai juoksemassa lenkillä joka päivä. Nyt olen tämän virtsaummen takia käynyt vain viikossa kolme kertaa kävelemässä. Kuntosali on ihana, mutta nyt se on kielletty minulta. Joskus on tosi raskasta lähteä lenkille. Mutta muistelen, miten hyvä olo yleensä on lenkin jälkeen.

1. "Olo on väsynyt"

Kiireisen päivän jälkeen olo voi olla hyvin väsynyt. Nyt lähde viiden minuutin kävelylle, ja jos edelleen väsyttää, anna itsellesi lupa kääntyä takaisin. Muussa tapauksessa jatka kävelyä.

2. "Yhtään ei huvita"

Ajattele hyvää oloa, joka tulee kävelyn jälkeen: keho vetreytyy ja energia kasvaa. Kaikki lenkit vie kohti parempaa kuntoa. Joitakin auttaa "tekosyy"  kävellä kauppaan tai lähteä kuuntelemalla äänikirjaa tai musiikkia.

3. "Tuntuu raskaalta" 

Yksi tavallisimmista virheitä on aloittaa liian kovaa. Ja sitten kyllästyä siihen. Alkuvaiheessa kävely voi olla matalatehtoista. Kannattaa vaihdella myös reittejä.

4. "Olen niin hidas"

Harva ihminen kiinnittää huomiota toisten vauhtiin tai tyyliin. Hitaasti aloittaminen on järkevää, sillä silloin rasitus pysyy sopivana ja liikunnasta on helpompi tehdä tapa.

5. "Aikaa on vain vartti"

Tämä on merkittävästi enemmän kuin nolla minuuttia. Lyhytkin kävely katkaisee istumista ja vilkastuttaa verenkiertoa ja nostaa aineenvaihduntaa. Jos aikaa on vähän, voi kävellä rivakasti ja tehdä vartista viikon tehokkaimman harjoituksen.

Lähteet: Hyvä  Terveys 9/2026, kuvat Pexels

.

Nyt hippihei liikkumaan!

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö

 

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö sotketaan usein narsismiin. Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö esiintyy hieman enemmän kuin narsismia.

Häiriön ytimessä on piittaamattomuus toisten tunteista, sosiaalisista normeista ja oman toiminnan seurauksista.

"Narsistia kiinnostaa hyvin paljon se, mitä muut hänestä ajattelevat. Epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastava ei piittaa muiden ajatuksista", sanoo oikeuspsykiatrian professori Markku Lähteenvuo.

Epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä on monesti vaikeuksia ylläpitää kestäviä ihmisuhteita. Vuorovaikutuksessa se näkyy välinpitämättömyytenä, tunnekylmyytenä ja jopa julmuutena.

"Henkilö voi olla miellyttävä esimerkiksi, jos hän haluaa seksiä, mutta muuten hän voi unohtaa toisen kokonaan. Riski perheväkivaltaan on selvästi kohonnut, mikä ei tarkoita, että kaikki siihen syyllistyvät olisivat epäsosiaalisia", Lähteenvuo sanoo.

Epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä voi kärsiä, vaikka ei koskaan syyllistyisi rikoksiin, mutta tämä on harvinaista. Miesvangeista puolella on epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Psykopatia on epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön äärimuoto. Psykopatiaan liittyy syyllisyyden, katumuksen ja empatian tunteiden puuttuminen sekä usein narsistisia ja sadistisia piirteitä.

Epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kehittymiseen vaikuttaa sekä perimä että kasvuympäristö. Epävakaa kasvatus on häiriölle altistava tekijä. Kun lapsi ei pysty ennakoimaan vanhempiensa reaktioita, hänelle ei kehity käsitystä syyn ja seurauksen suhteista.

"Puhutaan järjestelmällisestä epävakaasta käyttäytymisestä.Sellaisesta, että yhtenä päivänä tulee karkkia ja toisena turpaan. Kaikki tekevät virheitä, eivätkä yksittäiset lipsahdukset johdonmukaisuudessa pilaa ketään", Lähteenvuo sanoo.

Epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön oireet alkavat aina ennen 15 vuoden ikää.Taustalla on yleensä käytöshäiriö, johon voi kuulua rajoista piittaamattomuutta, karkailua ja päihteiden käyttöä.

Vaikeita oireita sisällään pitävä ADHD voi myös lisätä riskiä sairastua epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön.

Rikoksia tekevä ja toisten tunteista ja ajatuksista piittaamaton henkilö ei helposti herätä empatiaa muissakaan, mutta Lähteenvuo toivoo, että oppisimme ymmärtämään häiriöitä ja näkemään syyt niiden taustalla. Ei kukaan rakenna itsestään tietoisesti piittaamatonta. Lähteenvuo sanooo, että ihminen on voinut lapsuudessaan  nähdä paljon pahuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. "Se on voinut tehdä liian kipeää, ja empatiakyky on ehkä ollut pakko sammuttaa."

Lähteet: Helsingin Sanomat 1.8.2026, kuvat Pixabay

Elämää maalla 124.

Rakkaat daalian kukat. Olen odotellut jo pitkään niiden kukintaa, koska tuntui, että ne kasvattaisivat vain pelkkää lehdistöä. Nyt ne ovat ruukuissa tosi isoja.

Käytiin miehen kanssa taidekeskus Salmelassa kesänäyttelyssä. Jostakin syystä se ei nostanut tunteitani pintaan. Oli jotenkin lattea silloin mielelleni.

Mentiin sinne etenkin Reidar Särestöniemen kuvia katsomaan, mutta ne olivat jossakin Vuohijärven galleriassa esillä.

Nautin taiteesta, koska se heiluttaa mieltäni. Piristää. Koskettaa.

Homeopatian kanssa ei tullut tällä viikolla mitään. Sovin puhelimessa erään homeopaatin kanssa, että tulisin osoitteeseen Mikonkatu 6. Mutta osoitteessa oli vain hotelli. Minulla oli aika kello 11 ja olin kahtakymmentä vailla siinä hotellin edustalla. Hermostuneena menin hotelliin ja kysyin homeopatiakeskusta. Virkailijat eivät tienneet mitään.

Aivan liehuin huolesta kadulla.Menin sitten vastapäätä olevaan kukkakauppaan. Ei heilläkään mitään  tietoa. Kysyin varmasti neljältä vastaantulijalta asiasta. Kukaan ei taaskaan tiennyt mitään. Tuli sitten empaattinen nainen, joka  etsi tiedot nopeasti kännykästä: keskuksella on vain etävastaanottoja. Mutta kun olin sopinut hoitajan kanssa kohtaamisen kasvoista kasvoihin.

Soitin sitten sinne homeopatiakeskukseen. Mieshoitaja vastasi puhelimeen ja toisti, että heillä on vain etävastaanottoja. Silloin tällöin yksi hoitaja käy Mikkelissä. Hän sanoi kertovansa hoitajalle, että hoitoa vaille jäänyt potilas soitti ja että hoitaja soittaisi takaisin. Soittoa ei tullut. Soitin iltapäivänä sinne, mutta oli vastaaja päällä. Hoitaja ei sitten soittanut seuraavanakaan päivänä - ei ollenkaan.

Netistä löysin sitten hoitajan, joka työskentelee Hirvensalmella, ja meiltä on sinne vain 20 kilometrin matka. Mikkeliin on 80 kilometriä. Soitin sinne monta kertaa, mutta puhelin oli varattu. Päivällä. Illalla. Myöhään illalla.

Tuntuu nyt näiden kokemusten takia, että hoitajat ovat epäluotettavia.  Kaiketi jätän tähän homeopatian. Kyllä ensi viikolla vielä soitan noihin puhelinnumeroihin. Haluaisin niin kokeilla homeopatiaa.

Vähän ihmettelen, että on vain etävastaanottoja: miten hoitaja voi kunnolla nähdä silmän iiriksen. Ehkä hoito vain keskittyy puhumiseen.

Olen niin vihainen siemenyritykseen Impecta Förhandeliin. Tilasin talvella nimenomaan köynnöskrassien siemeniä, mutta nyt suurin osa on pensaskrasseja. Voi hemmetti. Kukkaköynnös seinä ei kuki muuten kuin mustasilmäsusannalla ja pensaskrassilla. Kelloköynnökset kukkivat myöhään. Otan yhteyttä tähän siemenyritykseen ja  en tilaa sieltä enää mitään.

Nyt kun voin olla ihmisten ilmoilla, varasin ajan kampaamoon. Sain sen syyskuun alkuun - hiukseni on kuin harakanpesä. En kestä katsoa peilistä.

Kuolinpesän laatikot odottavat purkamista miehen osalta. Ehkä häneltä menee jouluun. Olen purkanut kaikki kirjat hyllyyn, käynyt vaatteet läpi ja tarkastanut satunnaiset roinat, joita oli todella paljon. Mies oli vain kaatanut kaapin kerrallaan laatikoihin ja jätesäkkeihin. Mies kielsi minulta paperiroskaa sisältävien laatikoiden purkamisen. Olen kuulemma liian nopea ja huolimaton. Noh, miehellä on iso homma käydä kaikki paperit läpi.

Kystofix katetri on kyllä hyvä. Sain sen virtsaumpeen, joka seurasi viittä peräkkäistä virtsatientulehdusta. Katetrin letku ei ole enää alapäässä vaan vatsalla. Tosin sen reikää on hoidettava huolella. Suihkuttaa. Kuivata huolellisesti ja vaihtaa sidosharsotaitos. Sen kanssa voi myös pissata luonnollisesti. Minä olen pissanut jo sen asentamisesta lähtien. Aivan kuin virtsaumpea ei olisi ollut milloinkaan. Olen tästä tavattoman kiitollinen.

Viime viikonloppuna oli ystävä kylässä. Perjantaina syötiin herkkuja ja juotiin viiniä. Lauantaina käytiin mustikassa. Sunnuntaina sienessä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Joka viides syntyy ujona

Moni ujo muistaa lapsuudestaan, että heitä on patistettu sosiaalisiin tilanteisiin, esimerkiksi sukulaisen häihin. Psykologi Joni Martikainen kuitenkin sanoo, että tilanteet voivat olla ujolle hyvin ahdistavia, joskus jopa traumaattisia.

Muistot voivat nostaa vielä aikuisenakin häpeän tai itkun pintaan ja aiheuttaa kehollisia reaktioita kuten sydämentykytystä.

Ujous ymmärretään usein väärin. Sen voidaan ajatella olevan piirre, jonka voi napsauttaa pois päältä. Mutta ujous on synnynnäinen, hermostoon liittyvä piirre, joka koskee noin joka viidettä ihmistä.

"Hermosto valpastuu etenkin, kun tilanteeseen liittyy epävarmuutta: ihmiset ovat vieraita, tilanne on uusi tai siinä voi tulla arvioiduksi, kuten työhaastattelussa tai ensitreffeillä", Martikainen kuvailee.

Tutkimukset ovat myös osittaneet, että mitä vähemmän raskaana oleva äiti saa auringonvaloa, sitä todennäköisemmin syntyvä lapsi on ujo.Syyksi epäillään melatoniinia, jonka eritys lisääntyy pimeässä ja joka saattaa vaikuttaa sikiön serotoniinijärjestelmään, ja tämä voi osaltaan vaikuttaa lapsen temperamenttiin.

Ujoutta pidetään usein negatiivisena, jopa haitallisena piirteenä, joka istuu huonosti nykyajan sosiaalisiin vaatimuksiin. 

Ujo saattaa itse tulkita ympärillä olevia ihmisiä liikaakin. Hän pelkää, että kaikki huomaavat punaiset posket tai takeltelevat sanat ja että tämä pilaa ensivaikutelman.

Noin viidennekselle ujoista kehittyy sosiaalisten tilanteiden pelkoneuroosi. Riskiä voivat lisätä ylisuojeleva tai nöyryyttävä kasvatus ja koulukiusaaminen.

Ujoilla on omat vahvuutensa: he ovat myötätuntoisia, luovia ja avuliaita.

"Ujolle on tyypillistä pohtia ja olla empaattisia. Sanoinko tyhmästi tai loukkasinko jotakuta. Se voi olla aika ajoin raskastakin, mutta hyvä puoli on se, että ujot pyrkivät korjaamaan ristiriitoja. Siksi heillä on yleensä vähemmän konflikteja", Martikainen toteaa.

Ujoilla on keskimääräistä paremmat läheiset ihmissuhteet. Heitä pidetään hyvinä ystävinä, työtovereina ja kumppaneina.

Piilottelun sijasta ujous kannattaisi tuoda esiin sanomalla suoraan esimerkiksi, että minua jännittää tulla juhliin, koska en tunne sieltä ketään. Kun paljastaa tunteensa, yleensä muut ovat myötätuntoisempia ja kannustavampia kuin ujo luulikaan.

Lähteet: Helsingin Sanomat 21.3.2026, kuvat Pixabay

Tunteiden patoaminen heikentää hyvinvointia

Aikoinaan Time-lehdessä spekuloitiin, että vihan patoaminen aiheuttaa jopa syöpää. "Ehkä", vastaa terveyden, hyvinvoinnin ja psykologian dosentti Marja Kokkonen. Taasen "tuskin", sanoo psykologian dosentti Jallu Lindblom.

Itsensä hiljentämisellä tarkoitetaan omien tarpeiden sivuuttamista ja muiden miellyttämistä. Suurimmillaan ihminen voi tottua sivuuttamaan omat tarpeensa niin perusteellisesti, ettei enää toimi itselleen aidolla tavalla.

Kokkosen mukaan itsensä hiljentämistä pidettiin kauan erityisesti naisiin liittyvänä ilmiönä, mutta myöhemmin sitä on havaittu paljon myös miehillä.

Tutkimuksissa on havaittu, että tunteiden patoaminen saattaa heikentää hyvinvointia. Timen esseessä viitataan tutkimukseen, jossa seurattiin 3682 henkilöä kymmenen vuoden ajan. Naiset, jotka eivät ilmaisseet tunteitaan ja ajatuksiaan riidellessään kumppanin kanssa, kuolivat tutkimuksen aikana neljä kertaa todennäköisemmin kuin muut.

Tutkimuksissa tunteiden tukahduttaminen on yhdistynyt päihteiden käyttöön, tunnesyömiseen ja vähäiseen liikuntaan.

Itsensä hiljentäminen voi     näkyä myös siinä, ettei pidetä omasta  terveydestä riittävästi huolta.

Kokkosen mielestä tunteet vaikuttavat kaikkeen. "Olisi vanhanaikaista ajatella, että jokin sairaus koskettaisi ainoastaan kehoa tai mieltä", hän sanoo.

Lähteet: Helsingin Sanomat 27.7.2026, kuvat omat

Elämää maalla 123.

 

On torstai. Tultiin juuri sairaalasta kirurgian vastaanotolta. Mies puhuu keittiössä Kille-kissalle ja silittää häntä pöydän ääressä. Minä yritän etsiä sopivia kotivaatteita ajatellen vatsan reikään sopiviksi. Ei puristaisi liikaa, mutta puristaisi vähän.

Minulla on ollut virtsaumpi jo monta kertaa. Se on raivostuttavaa!

Sain kystofix-katetrin. Olen tyytyväinen, koska sen kanssa voi halutessaan virtsata normaalisti, kun vääntää sylinterin kahvan alas päin. Tänään sen on oltava koko ajan ylös päin. Kystofix-katetri on siitä hyvä, että siitä saa paksun letkun ja virtsankeräyspussin pois. Voi käydä ihmisten ilmoilla, kun on vain pieni katetrin osa mukana - jee! Kuntosali kiellettiin edelleen. Saunassa voin käydä.

Minä luulin, että tänään on vain virtsarakon tähystys, mutta ilokseni asetettiin tuo kystofix. Se helpottaa elämää niin paljon. Yöksi on laitettava se auki ja liitettävä letku ja virtsankeräyspussi siihen.

Operaatiossa vietiin vatsan läpi virtsarakkoon katetrin pieni letku jonkun terävän avulla.Vatsaan jää reikä. Lopuksi kirurgi vielä veisti puukolla katetrin reiän aukon suuremmaksi. Niin, puukkoa hän pyysi kyseiseen operaatioon. Se sattui minua vähän. Kirurgina oli kirurgiaan erikoistuva nuori nainen, joka teki reiän hellemmin kuin mieskirurgit. Kystofix asetettiin minulle jo kokonaisuudessa kolme kertaa. Aikaisemmat kirurgit ovat olleet miehiä, eikä niin herkkäkätisiä - eivätkä ole puuduttaneet. Tämä nuori nainen puudutti.

Penäsin sairaanhoitajalta, miksi minulle tulee virtsarakontulehdus ja virtsaumpi niin usein. Hän ei tiennyt syytä. Ainoastaan sen, että olen virtsarakontulehduksen jälkeen - monien peräkkäisten sellaisten -  vain altis virtsaummelle. Hän esitti, että kannattaa ennalta ehkäistä virtsis juomalla karpalomehua, ja minä olen juonut jo monta kuukautta. On onneksi ollut vain yksi virtsis pariin kuukauteen.

Katetrin kanssa pitäisi olla erittäin tärkeä puhtaudesta. Minä en ole ollut. Nytkin kirjoittaessani keräyspussi ja osa letkua on lattialla. En ole koskaan kunnolla varonut. Sitä pitäisi käsitellä vain puhtain  eli desinfioiduin tai saippualla pestyin käsin. En kerta kaikkiaan jaksa lutrata koko ajan käsiäni. Joskus desinfioin käsidesillä yhden putken pään.

Noh, siinä sairauskertomus. Huomenna menen homeopaatin vastaanotolle, jota yksi kommentoija suositteli. Olen vähän skeptinen. Esimerkiksi siitä että homeopaatit tintraavat, vähentävät ja laimentavat lääkettä niin paljon. Opiskeluaikoina oli yksi kaveri, joka oli käynyt homeopaatilla. Hän oli erittäin innostunut esimerkiksi siitä, että homeopaatti oli ennen hoitoa keskustellut ja kuunnellut niin pitkään. Homeopaatit näkevät silmän iiriksestä sairauksia ja vointia. Aikanaan se hyväksyttiin lääketieteelliseksi hoidoksi, mutta nykyisen ei enää - se on vain vaihtoehtohoito. Huomenna sen näen.

Täällä vilja ei ole vielä keltaista ja tuleentunutta. Rakastan tuleentunutta viljaa. Se on leivän perusta. Kerään aina tuleentunutta viljaa maljakkoon.

Olen leiponutkin hapanjuurileipää luomujauhoista. Eilen illalla meni kello 23 asti, että sain leivät - ruismimmit -valmiiksi. Viikonloppuna aion tehdä ruisraskin ja leipoa ruislimppuja. Hapanjuurileipominen on alkanut keskittyä ruisleipään. Olen kyllä myös välillä leiponut vehnäistä ranskalaista ja kreikkalaista maalaisleipää. Viimeksi leivoin kauraleipää, mikä on erittäin maistuvaa. Ehkä ensi kerralla teen vaaleaksi leiväksi speltti-vehnäleipää. Saas nähdä.

Luin Siri Hustvedtin kirjan Haamutarinoita. Se kertoo hänen miehestä kirjailija Paul Austerista, joka kuoli keuhkosyöpään 77-vuotiaana pari vuotta sitten. Pidän paljon molemmista kirjailijoista, ehkä Paul Austerista enemmän. Mutta myös erittäin paljon Siri Hustvedistä.

Kirja kertoi heidän yhteiselämästään, kuolemasta, surutyöstä, neurotieteestä, biologiasta ja lääketieteestä. Kirja oli myös opettavainen, vaikka sitä hallitsi suru. Upea kirja! Suosittelen, jos on jo ennalta Paul Austerin fani tai muutenkin naisen kirjoittamasta herkästä pitävälle.

Olen Netflixissä tutustunut sarjaan Onko rakkaus sokea. Katson nyt brasialaista sarjaa. Formaatti on melko kiinnostava. Aluksi ihmiset puhuvat toisiaan näkemättä kopeissa. Sitten valitaan puoliso ja lähdetään unelmalomalle. Sen jälkeen alkaa arkinen yhteiselo. Lopuksi mennään naimisiin tai ei. Oikeaa hömppää! Mielenkiintoisinta on nähdä heidän arkinen osuus, josta näkee melko heti, menevätkö kihlautuneet naimisiin. Että sellaista.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Kuvat Pixabay

Kipu pitkittyy helpommin naisella kuin miehellä

 

Yksilölliset erot ihmisillä ovat kivun kokemisessa suuria, mutta naisilla on keskimäärin alhaisempi kipukynnys ja kivun sietokyky kuin miehillä. Naiset kärsivät myös helpommin kivun pitkittymisestä.

Tutkijat ovat löytäneet yhden mahdollisen syyn siihen, että kipu jää naisella helpommin päälle. Miesten runsaampi testosteronin määrä voimistaa elimistön oman kipulääkkeen eritystä.

Neurobiologi Geoffroy Laumet ryhmineen mittasi tulehdusta hillitsevän interleukiini-10:n pitoisuuksia hiirillä ja ihmisillä. Tutkimuksessa selvisi, että aine myös vaimentaa kipua välittävien hermosolujen toimintaa. Aineen lähde on immuunijärjestelmässä.

"Kipukokemuksen ero miehen ja naisen välillä perustuu biologiaan. Se ei ole päässä, eikä se johdu pehmeydestä. Syy on immuunijärjestelmässä", Laumet sanoo.

Kipututkija Helsingin yliopiston emeritaprofessori Eija Kalso on samaa mieltä Laumetin kanssa. "Uskoisin tähän työhön, koska monta muuta kautta tulee vastaavanlaista viestiä immuunijärjestelmän roolista", Kalso sanoo.

Löydetty tutkimustulos liittyy kipukokemuksen alkupäähän ääreishermostossa.

"Kipuhan on biologinen, psykologinen ja sosiaalinen ilmiö. Ahdistuksella ja pelolla on merkittävä rooli kivun pitkittymisessä." Kalso sanoo.

"Kipua voimistavien ahdistuksen ja pelon vaikutuksia välittävät tietyt hermovälittäjäaineet. Tämä perustuu tutkittuun tietoon."

Usko kivun lievittymiseen taas aktivoi aivojen omat kipua hillitsevät järjestelmät. On osoitettu, että pelkkä keittosuola käynnistää elimistön omien opioidien vapautumisen, jos henkilö uskoo saavansa tehokasta kipulääkettä.

 

Lähteet: Helsingin Sanomat 11.5.2026, kuvat Pexels

Apua hermoston ylikuormittumiseen

 

Nykyisin puhutaan paljon hermostosta. Hermostopuheen taustalla on neurotieteen kehitys. Uutta on ymmärrys siitä, että aivot ja keho eivät sijaitse toisista erillään, vaan ne ovat hermoston välityksellä saumattomasti  yhtä.

Hermostoon kiinnostus voi kertoa myös siitä, että ihmiset koettavat selviytyä nykymaailman ärsykkeiden turvassa. Työelämänkin tahti vain kiihtyy.

Mistä puhutaan, kun puhutaan hermoston tai aivojen treenaamisesta? Usein sillä tarkoitetaan tietoista vaikuttamista tahdosta riippumattomaan eli autonomiseen hermostoon.

Autonomisen hermoston osia ovat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto. Sympaattinen hermosto yleensä aktivoituu silloin, kun ihminen kokee vaaraa tai stressiä. Parasympaattinen hermosto toimii silloin, kun ihminen rentoutuu, lepää ja kokee turvaa.

Yleensä harjoituksilla pyritään aktivoimaan parasympaattista hermostoa. "Se tapahtuu esimerkiksi syvähengityksen, joogan tai mindfulnessin kaltaisilla harjoituksilla, joilla opitaan rentoutumaan. Jos on tarve vastakkaisesti aktivoida sympaattista hermostoa kehon ravistelu tai kylmä suihku voi auttaa."

Kun yrittää vastata kovasti kaikkiin yksityiselämän ja työn odotuksiin, sympaattinen hermosto voi aktivoitua liian pitkiksi ajoiksi.

Uusin tutkimus hermostosta haastaa käsityksen, että stressi olisi suoraan seurausta liiallisesta tekemisestä ja ärsykkeistä.

Neurologi Markku Sainion mielestä hermosto ei kuormitu kuten luulemme. Joku voi tehdä töitä miltei yötä päivää todella motivoituna ylikuormittumatta. Tämän sijaan pienestäkin rasituksesta voi kuormittua paljon, jos työ on merkityksetöntä tai poukkoilevaa.

Hermoston epätasapainotilaa voi epäillä, jos ei ole enää pystynyt lepäämään ja rentoutumaan. Yleisiä keskushermoston suojareaktioita ovat levoton olo, vaikeus nukkua ja koholla oleva syke. Tällainen tilanne on usein burnoutissa.

"Kehon jatkuvasti kohonnut vireystila uuvuttaa", sanoo Markku Partinen. Uupuneella hermosto voi romahtaa ylivireydestä liialliseen alivireyteen eli vagotoniaan. Kehon toiminta hidastuu, ja syke voi painua liiankin alas. Tästä seurauksena voi olla huimausta tai jopa pyörtyminen.

Kovasta burnoutista voi toipua aivan ennalleen, sanoo Markku Partinen. Siitä ei jää hermostoon tai muuallekin kehoon elimellistä vikaa.

"Nykyisin tiedetään, että uusia synapseja eli hermosolujen välisiä liitoksia syntyy aivoissa joka päivä"; Partinen sanoo.

Niin sanottu positiivinen stressi, esimerkiksi työn flow, ei siis polta ihmistä loppuun. Mutta jatkuva, kova suorittaminen ja vastaaminen kohtuuttomiin vaatimuksiin voi tehdä niin.

Some on pullollaan hermostoharjoituksia. Yksi tavallisimpia harjoituksia on, että asetutaan jalat koukussa selinmakuulle ja kierretään polvia varkkaisesti sivulle samalla, kun kierretään päätä vastakkaiseen suuntaan. Sitten hengitetään rauhallisesti ja vaihdetaan puolta.

Harjoitukset kuntouttuvat hermostoa. Markku Partisen mukaan hermosto kehittyy treenillä, kuten lihaksetkin. Erilaiset vartalon kiertoliikkeet ja silmien liikettä yhdistävät harjoitteet yrittävät yleensä vaikuttaa vagushermoon, joka  haarautuu laajasti eri elimiin. Jos vagushermo aktivoituu, elimistö rauhoittuu: sydämen syke hidastuu, hengitysrytmi tasoittuu ja ruuansulatus vilkastuu. 

"Kun parasympaattista hermostoa treenaa elimistön  jarru vahvistuu: levollinen olo lisääntyy ja itsehillintä kehittyy", Partinen kertoo.

Tärkein hermoston hyvinvointia ylläpitävä asia ovat säännöllinen uni- ja ruokailurytmi. Kannattaisi mennä nukkumaan ja erityisesti herätä aina samoihin aikoihin. Myös ateriatkin kannattaisi syödä täsmällisesti.

"Säännöllinen rytmi on hermostolle tärkeämpää kuin unen riittävä pituus ja ravinnon laatu",Partinen sanoo.

Yksi tehokkaista treenimuodoista on Partisen mukaan tanssi. "Siinä yhdistyvät aivojen ja muistin aktiviointi, liikunta sekä tunteet".

Lähteet: Hyvä terveys 7/2026, kuvat Pexels.

Miksi paino nousee keski-ikäisillä ja ikääntyvillä?

Minulla on iän myötä tullut oikea röllövatsa, joka on illalla aivan pinkeä. Miehellänikin on, ja silloin tällöin vertailemme vatsoja, mikä on hauskaa. Olen kasvissyöjä ja liikun. Silti vatsa ei kun kasvaa. Olen hyväksynyt sen.

"1. Miksi vyötärönympärys kasvaa?"

Iän myötä kyky käsitellä sokeria heikkenee. Tämä tarkoittaa , että elimistö ei pysty käyttämään sokeria yhtä tehokkaasti solujen energiaksi kuten ennen. Sokeri varastoituu rasvaksi tai jää verenkiertoon, mikä saattaa johtaa diabetekseen.

Keski-ikäinen tai ikääntyvä keho ei ole samanlainen kuin nuorempana. Tämän vuoksi 50-vuotiaana ei voi syödä huoleti koko perhepizzaa, vaikka 20-vuotiaana olisi voinut, diabeteslääkäri Atte Vaden sanoo.

Tämän lisäksi vaihdevuodet muuttavat naisen hormonitoimintaa. Kun estregeenin tuotanto vähenee, rasvaa voi alkaa kerääntyä eri paikkaan kuin ennen.

2.

Elimistö voi mennä säästöliekille, jos syö jatkuvasti liian vähän. Tällöin tulee toimeen vähemmällä ruualla, mutta paino nousee. Tähän ratkaisu on startata energiankulutus: tarvitaan proteiinia ja liikuntaa.

"3. Miksi stressi lihottaa?"

Stressissä elimistö luulee helposti, että tarvitaan nopeaa energiaa, jotta taistelusta selvitään.

"Ruokavalinnoista tulee stressaantuneena usein tavallista epäterveellisempiä. Silloin ylimääräinen energia myös varastoidaan sinne, mistä se on helposti saatavilla eli sisäelinten ympärille viskeraaliksi rasvaksi."

Tämän takia kiloja kertyy eriyisesti keskivartalolle. On tärkeää pyrkiä vähentämään stressiä ja ymmärtämään sen merkitys. Jos on kroonisessa stressissä, ei kannata syyllistää itseään siitä, ettei jaksa syödä terveellisesti tai treenata usein. Sen sijaan on hyvä olla itselleen lempeä ja miettiä, mitä tarvitsee jaksaakseen paremmin.

"4. Millainen ruokavalion pitäisi olla?

"Mitä monipuolisempi terveellinen ruokavalio on, sitä vahvemmin se linkittyy normaalipainoon ja terveyteen."

Kuidun saannin lisäksi tarvitaan proteiinia ja hyvälaatuista rasvaa. Hyvin tärkeitä ovat omega-kolme-rasvahapot.

"5. Kannattaako dieetti?"

Syömistä säätelevät kylläisyys-, nälkä- ja mielihyvähormonit. Ei vahva tahto. Nälkää ihminen kestää jonkin aikaa, mutta lopulta biologia voittaa, ja tiukka dieetti päättyyy repsahdukseen.

Painonhallinta helpottuu, kun syö ravinteikasta ruokaa. Eikä kiellä itseltään mitään.

6.

"Jos yrittää liikkua hampaat irvessä, kun lepo ja ravinto ovat pielessä, se kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Oikea marssijärjestys on uni, ravinto ja liikunta."

Lähteet: Kauneus&terveys 7/2026, kuvat omat

Kuorsaaminen

 

Me muutimme miehen kanssa yhteen opiskeluaikana. Mies kuorsasi ja se häiritsi minun unta. Parisen viikkoa kestin sitä ja sitten muutin sohvalle nukkumaan. Nykyään meillä on erilliset makuuhuoneet. Kuten jotkut luulee, ei se seksielämää haittaa.

Kuorsaukselle on oma diagnoosikoodinsa, mutta kuitenkaan se ei ole sairaus vaan ominaisuus.

Kun asuu yksin, eikä ääni häiritse ketään, sille ei tarvitse yleensä tehdä mitään.Kuorsaus on ongelma, jos se häiritsee muita. Myös nainenkin kuorsaa. Nainen on yleensä miestä pienempi, ja siksi kuorsausääni on vaimeampi. Kuorsaus, ja sen äärimuoto uniapnea jäävätkin helposti huomaamatta.

Mistä kuorsaus sitten johtuu? Se johtuu siitä, että hengitysilma kulkee ahdasta reittiä toisiinsa osuvien rakenteiden välistä. Kulkureitti ahtautuu nukkuessa, koska silloin kaulan alueen lihakset rentoutuvat. Unessa ihminen ei hallitse asentoaan. Leuka saattaa painua taaksepäin, jolloin suun ja nielun rakenteet ahtautuvat ja osuvat yhteen.

Jos leuka on sivusta katsottuna melko takana, silloin voi olla alttiina kuorsaukselle. Sen sijaan pitkä leuka voi suojata kuorsaukselta ja uniapnealta.

Kuorsaus selittyy harvoin vain yhdellä asialla. Rakenteellisten pulmien lisäksi vaivaan vaikuttaa ylipaino, koska kun kaula on paksu, se on ahdas sisältä.

Kuorsaus saattaa herättää häpeää ja ahdistusta. Lääkäriin kannattaisi hakeutua, jos kuorsaus häiritsee eikä siihen ole löytynyt apua.

Kuorsaukseen voi saada apua muun muassa asentohoidosta. Sen ideana on välttää selällään nukkumista, koska selällään ihminen kuorsaa eniten. Selälleen kääntymisen saattaa estää käyttämällä nukkuessa uniapneavyötä tai -reppua.

Toinen hyödyllisistä apuvälineitä on sellainen, joka korjaa pään ja alaleuan asentoa. Pään asento pitäisi korjata niin, ettei leuka painu rintaa vasten. Apteekissa myydään tähän tarkoitukseen erikoismuotoiltuja tyynyjä.

Kuorsauksen hoitoon tarkoitettu hammaskisko auttaa pitämään alaleuan edempänä. Tällä tavalla kielen tyveen tulee lisää tilaa, mikä parantaa ilman kulkua nielussa.

Kuorsauksen kirurginen hoito on mahdolliista poikkeustapauksissa, eli jos kuorsaus on hyvin häiritsevää, eivätkä muut keinot ole auttaneet. Suurten nielurisojen poisto voi auttaa myös. Leikkauksella voi olla mahdollista avartaa myös muita nielun rakenteita.

Lähteet: Hyvä Terveys 8/2026, kuvat Pexels

Elämää maalla 122.

 

 Minä keräilen vanhaa Arabiaa.

Morjens kaikille lukijoille!

Tästä postauksesta tulee varmaankin valistusvirsi. Olen alakuloinen. Mikään ei talon sisällä kiinnostaisi. Teen kyllä kotityöt ja olen kaksi kertaa tehnyt hapanjuurileipiä. Ulkona voin olla lenkillä metsässä, kun kukaan ei näe katetriani. Metsästä saan voimaa ja alakulo hetkiseksi hellittää.

Olen kotona treenannut käsilihaksia ja kyykkyjä, koska en saa lääkärin mukaan käydä kuntosalilla. Minulla on viiden kilon käsipainot. Ensi viikolla alan treenata myös selkää. Kun aloittaa nämä hommat hitaasti ja omaan tahtiin, innostus säilyy paremmin. Vatsalihaksia en saisi treenata, ettei katetriin kohdistuisi painetta - katsotaan, uskonko kirurgia. Voihan edes vähän.

Olen tulossa mökkihöperöksi, koska katetrini on alkeellinen. Siinä on paksu pitkä letku ja suuri virtsankeräyspussi. En voi oikein mennä ihmisten ilmoille. Onneksi yksi ystävä tulee meille viikonlopuksi. Jos joku lukija ei tiedä, miksi minulla on virtsakatetri. Se johtuu virtsaummesta, mikä tuli lukuisten peräkkäisten (5) virtsarakon tulehdusten jälkeen. Voi se olla myös psykosomaattista.

Tuntuu, että tämä sairastaminen on vanhentanut minua ainakin kymmenen vuotta. Kasvot ovat harmaat ja silmänaluset valtavat.

Olen kiltisti tehnyt joka sunnuntain jonkinlaisen ihon hoitopäivän. Ensiksi kuoriva naamio ja sitten elvyttävä tai joku muu sellainen naamio. Kyllähän silloin näyttää iho hetkisesti hyvältä. Olen myös välillä käyttänyt yöllä hyvää ihonvointia lisäävää yövoidetta, joka on kätevä.Se kuorii myös ihoa.

Minulle tuli kirje, että minulla on virtsarakon tähystys torstaina 13.8.Viime vuonnakin oli sama tähystys. Aika paljon kipua ja verta.

Blogin lukija Jenni suositteli minulle homeopatiaa. Tilasin ajan, ja se on perjantaina 14.8.- vähän jännittää, mitä on tulossa. He tutkivat aluksi silmän iirikset. Keskustellaan ja määrätään jotakin mineraalia lääkkeeksi. Toimitus on ihmeen halpa, alle 70 euroa.

Meillä on olohuoneessa ja keittiössä täysi sekasorto, apen asunnon tyhjentämisen jälkeen. Kaikenlaista roinaa, paperia ja kansioita. Mies on hidas - milloin hän aloittanee laatikoiden läpikäymisen.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Valitettavasti en voi sienestää ja poimia mustikoita, koska katetri laahaa maata, vaikka panen sen kaulan ympärille. Niin odotin näitä hommia, kunnes tajusin, etteivät ne onnistukaan.