keskiviikko 15. marraskuuta 2023

Riitoja naapurisuhteissa

 



"Yläkerran naapuri oli vuokraamassa kaksiota ja pesi esittelyä varten parvekkeen runsaalla vedellä. Seurauksena oli, että minun viikkoa aiemmin pesettämäni parvekelasit ja parvekkeen kaiteet likaantuivat. Yritin keskustella parvekkeelta hänelle, mutta hän ei kuullut/halunnut kuulla minua. Tämän jälkeen kävin soittamassa ovikelloa, mutta tuloksetta." 

Mies, 68 


Hesarin kyselyssä tiedusteltiin, millaisista asioista lukijat ovat ajautuneet riitoihin naapureidensa  kanssa, ja mihin riidat olivat lopulta johtaneet.


Vastauksissa kerrottiin monenlaisista konflikteista. Muun muassa oli riitaa melusta, lemmikeistä, parkkipaikoista, rakennushankkeista, remonteista, piha-alueista  ja tupakoinnista.


"Kerran kesällä he halusivat ottaa puheeksi sen,  että emme tee riittävästi lumitöitä, siis kirjaimellisesti valitusta menneen talven  lumista."

Nainen 49


Sovittelija Pasi Ojalan korvaan tapaukset kuulostavat vähän samanlaisilta ja tutuilta. Naapuririita voi syntyä käytännössä mistä vain.


Riitojen syntyyn voi vaikuttaa myös monia teknisiä seikkoja, kuten talon äänieristys, mutta myös esimerkiksi naapuruston yleinen ilmapiiri.


Vuosien varrella Ojala on tehnyt seuraavan havainnon vakavista riitatilanteista: kun erimielisyyksiä ilmenee, naapurit riitelevät paikoin hyvinkin epätoivoisin keinoin. On rappukäytäviin jätettyjä heippalappuja, huutamista ja jopa kostamista.


"Riidat keskittyvät aina johonkin  asiaan, kuten kantautuvaan ääneen, mutta sovittelussa sitten todetaan, että viime kädessä kyse on kuitenkin todella eroavaisuuksista. Erilaisuus saattaa saattaa koskea myös valittajaa, jos esimerkiksi tietyn äänen sietokynnys on alentunut ja se koetaan poikkeuksellisen häiritsevänä", Ojala sanoo.


Eri tavoin asuvat ja elävät naapurit  ärsyyntyvät toistensa tekemisiin aika ajoin. Kyseessä voi olla muun muassa vuorotyöläinen, joka käy suihkussa keskellä yötä, mikä ärsyttää seinän takana asuvaa lapsiperheen vanhempaa.


Sitten on myös tapauksia, joissa eroavaisuudet liityvät kulttuuriin. Näihin liittyy mukaan  usein myös ennakkoluuloja. "Valitetaan esimerkiksi etnisen ruoan hajusta, ja perustellaan sitä, ettei yläkerran naapuri tiedä, miten järjestyssääntöjä tulisi Suomessa noudattaa."


Ojala sanoo, että selkeä virhe on usein se, että erimielisyyksien ja ärsytysten annetaan kyteä.


Ojala sanoo, että suurin osa hänen pöydälleen tulevista tapauksista on räjähtämispisteessä. Tämän taustalla on heippalappuja, muita aggressiivisia yrityksiä saada naapuri muuttamaan käytöstään, tai sitten hiljaista paheksuntaa.


"Tämän jälkeen ajatellaan helposti, että toinen kiusaa tahallaan, vaikka toisen elämästä ei todellisuudessa tiedäkään mitään."


"Asun paritalossa, jossa on hallinnanjakosopimus.Kaadoin useampi vuosi sitten yhden männyn pihaltani, koska se varjosti aurinkopaneeleita. Seinänaapuri ei antanut lupaa puunkaatoa varten. Sen sijaan hän haukkui minua vuolaasti ja suolsi ulos kaiken negatiivisen, jota on näköään kantanut mukanaan minusta kaikkien naapurivuosiemme aikana."


Kukin taloyhtiö määrittelee järjestyssääntönsä itse. Monesti säännöt ovat kuitenkin tulvillaan ympäripyöreitä ilmauksia. Puhutaan muun muassa elämästä, josta koituu "vähäistä enemmän häiriöitä".


Näiden sääntöjen tulkinnanvaraisuuden seurauksena riitojen osapuolet ovat usein eri mieltä siitä, missä normaalin ja häiritsevän välinen raja menee.


Ojalan mukaan erilaiset valitusprosessit ovat melko tehoton keino puuttua varsinkin epäselviin tilanteisiin. "Niissä kannustin on siinä, että tarpeeksi todisteita kerättyään ongelmat ratkeavat. Todellisuudessa uhkailut ja syyllistykset monesti vain pahentavat tilannetta."


Naapuririitoihin kuuluu Suomessa erilaisia myyttejä. Saatetaan ajatella, että esimerkiksi vanhukset kyttäävät vihaisesti toisten tekemisiä, vaikka tutkimusten mukaan vanhukset ovat sopeutuvaista porukkaa









Lähteet: Helsingin Sanomat 15.10.2023, kuvat Pixabay



4 kommenttia:


  1. Ovatkohan naapuri riidat ongelmana kerrostaloissa, ainakin sellaisissa uudemmissa, jotka ovat kuin paperi taloja, ennen vanhaan rakennettiin kerrostalot hyvin, vanhoissa ei luulisi kuuluvan lähes mitään, joka aiheuttaisi riitaa, jos yön hiljaisina hetkinä joku pesis pyykkiä, niin sen saattaisi kuulla, niin jo se voisi aiheuttaa riitaa, no en oikein usko, vaikka jos ihminen on tyytymätön, niin se valittaa kaikesta.Mä en yleensä valita, vaikka voisin valittaa tämän päivän hallituksen päätöksestä. minusta siinä ei ole mitään järkeä, jättää silti rajoja auki, ja suljettavat suljetaan vain muutamaksi kuukaudeksi.No perästä kuulee.eli valitin kuitenkin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Kastepilvi. Tosiaankin nykyisin talot rakennetaan ajattelematta äänieristystä. Olen ollut vanhanaikaisessa kerrostalossa monta kertaa kylässä ja yökylässä, ja mitään ääniä ei kuulunut naapureista. Ehkä tuo on totta, että jos ihminen ei ole tyytyväinen elämäänsä, hän helposti valittaa kaikesta. Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  3. Onkohan nykyään vielä enemmän naapuririitoja kuin ennen vainhaan? Loistava esimerkki tuo parvekelasien pesu. Parvekehan on paikka, josta erityisesti kantautuvat, paitsi pesuvedet, myös korjausäänet, puhe ja hajut. Osittain tästä syystä tilasin itselleni ammattilaiset hoitamaan parvekelasien korjauksen, samoin olen tehnyt ulkopuolelta pesun kanssa eli antanut ammattilaiselle. Tsemppiä eloon naapureiden kanssa!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Pirre kommentistasi. Voi olla, että naapuririitoja on enemmän kuin ennen, koska nykyisin ihmiset ovat sressaantuneempia töistä ja kiireisiä. Ei siinä ehdi tulla naapurin hyvinvointi mieleen. Olet ratkaissut nämä parvekelasiasiat hienosti!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!