Kynttilän polton riskit

Minä en tiennyt kynttilän polton riskeistä kuin vain paloturvallisuuden. En polta kynttilöitä jatkuvasti. En ole oikeastaan mikään tunnelmoija. Että syksyn pimeydessä kynttilät loisivat kauneutta ja iloa. Poltan niitä silloin tällöin, kun on esimerkiksi keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta. Silloin pysähdyn liekin ääressä.

Kynttilän poltto voi olla pahimmillaan jopa terveysriski. Suomalaistutkimuksen mukaan runsas kynttilöiden polttaminen saattaa saada kodin sisäilma hiukkaspitoisuuden vastaamaan vilkkaan liikenteen päästöjä. Joissakin yhteyksissä kynttilän polton haittavaikutuksia on verrattu jopa passiiviseen tupakointiin.

Kun kynttilä palaa, sisäilmaan vapautuu joukko pienhiukkasia, PAH-yhdisteitä, nokea ja muita epäpuhtauksia.

Kynttilät saattavat aiheuttaa hengitysoireita kenelle tahansa. Erityisessä riskiryhmässä keuhkoahtaumatautia ja astmaa sairastavat ihmiset.

Erityisen huono merkki on, jos kynttilä lepattaa ja savuaa. Silloin palaminen on epätäydellistä ja tuottaa tavallista enemmän epäpuhtauksia ilmaan.

Kynttilät jakautuvat kahteen ryhmään: parafiini- ja steariinikynttilöihin. Parafiini on öljynjalostuksen sivutuote, joka koostuu vain hiilestä ja vedystä. Steariinissa on hiilivedyn ohella happpea.

Kun haluaa olla varma kynttilän hyvälaatuisuudesta, yksi vaihtoehto on valita Joutsen-merkillä varustettu kynttilä. Siinä ei ole hajusteita, ja kynttilällä on myös tiukat vaatimukset nokipäästöille ja haitallisille kemikaaleille.

Vain uusiutuvista materiaaleista tehty kynttilä voi saada Joutsen-merkin. Tämän takia öljypohjaiset parafiinikynttilät eivät merkkiä saa.

Merkkiä ei anneta myöskään soija- tai palmuvahakynttilöillekään, koska ne eivät ole kestävän kehityksen kannalta yhtä hyviä kuin perinteiset steariinikynttilät.

Lähteet: Helsingin Sanomat 6.11 2021, kuvat Pexels