Kaamosväsymyksen herkkuhimot

Minulla on erityisesti hiilihydraattihimo kaamoksen aikana. Välillä suklaakin maistuu. Saatan ennen nukkumaan menoa syödä monta, monta juustovoileipää. Minulla ei ole selvää kaamosväsymystä, mutta silti herkut maistuvat. Paino nousee talvella noin 2-3 kiloa.

Väsymyksen lisäksi ruokahalun lisääntyminen on tyypillinen kaamosoire. Nuutuneen päivän päätteeksi illalla voi iskeä voimakas hiilihydraattinälkä. Keho huutaa sokeria tai tärkkelystä. Hiilihydraatit tuntuvat hetkeksi parantavan oloa ja virkistävän.

Kaamosoireet, kuten hiilihydraattihimo liittyvät valon vähenemiseen.Loppusyksyllä vuorokauden valoisa aika lyhenee ja keskipäivälläkin on niukasti valoa. Tämän vuoksi valoa kulkeutuu silmien kautta aivoihinkin vähän.

Sisäinen kello alkaa käytännössä jätättää tavallista enemmän noin 24 tunnin aikataulusta.  Voimakas näläntunne, yöunien jääminen huonoksi ja mielialan lasku liittyvät kaikki juuri kehon sisäisen kellon muuttumiseen.

Nälkä ja stressi lisäävät tutkitusti makeanhimoa. Myös vähäinen liikunta voi hämätä näläntunnetta ja vahvistaa mielihaluja.

Koska mielitekoja ruokkivat tavat voivat sotkea kehon nälkäviestintää, niistä kannattaisi hankkiutua eroon: varata enemmän aikaa unelle, aloittaa päivä kunnollisella aamiaisella ja opetella stressinhallintaa. Jos vielä syö hyvin koostetut välipalat sekä aamu- että iltapäivällä, nälkä ei illalla humahda liian suureen rooliin.

Mielitekoja voi silti tulla, mutta kannattaaa ottaa joustavan syömisen tapa: joskus syödään myös vähemmän fiksuja ruokia.Satunnaiset herkut eivä heikennä syömisen laatua ihan kokonaan.

Iltaista herkkuhimoa voi vähentää esimerkiksi syömällä päivällä riittävästi. Silloin ei synny valtavaa hiilihydraattinälkää illalla.

Kauppaan kannattaa mennnä kylläisenä, eikä herkkuja pidä varastoida. Kun makeaa ei ole saatavilla kotona, sitä tekee vähemmän mieli. Tähän pätee lause "poissa silmistä, poissa mielestä".

Lähteet: Hyvä terveys plus, kuvat Pexels