Myös Suomeenkin on tullut tämä dopamiinitietoisuus. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka liittyy esimerkiksi mielihyvään. Piilaaksossa on tullut suosituksi uusi elämänhallinnan oppi, jonka tarkoitus on vähentää elämysriippuvuutta. The New York Timesin mukaan paastoajat eivät syö, kuuntele musiikkia, treenaa, harrasta seksiä, tee töitä, ota katsekontaktia eivätkä puhu. Siis melkein kaikki on kiellettyä.
Eräs dopamiinipaastoaja sanoo: "Olemme riippuvaisia dopamiinista. Ja koska saamme sitä koko ajan niin paljon, päädymme haluamaan sitä aina vain lisää. Niinpä aiemmin miellyttävät asiat eivät enää tunnu siltä."
Tieteelliseltä vaikuttavan paaston opin on hahmotellut apulaisprofessori Cameron Sepah. Paaston nimi viittaa välittäjäaine dopamiiniin, joka on muun muassa motivaation säätelijä. Dopamiinin ansiosta koetaan jokin toiminta tai asia palkitsevana. Jatkuva dopamiinireseptorien ärsytys johtaa kuitenkin siihen, että niiden herkkyys heikkenee. Entisiin vaikutuksiin tarvitaan aina vaan isompia annoksia. Dopamiiniryöpyistä tarvitaan taukoja, jotta aivot palautuvat ennalleen.
Vastaanotollaan Sepah on tunnistanut kuusi toiminnan luokkaa, jotka aiheuttavat riippuvuutta ja joista ihmisen kannattaisi tietoisesti pitää paastoa: epäterveellinen herkkujen syöminen, netin pakonomainen selailu tai pelaaminen, rahapelit ja ostelu, hallitsematon pornon katselu ja itsetyydytys, jännityksen etsintä ja päihteet. Etenkin näistä pitäisi pitää eri pituisia paastoja päivittäin, viikoittain tai vuosittain.
Näitä ajatuksia jarruttelee Turun yliopiston psykiatrian professori Hasse Karlsson. Hänen mukaansa dopamiinijärjestelmän turtumista on havaittu vain huumeiden käyttäjillä. Muihin asioihin se ei vaikuta.
Hän sanoo: "Elämme aivoihin pelkistämisen aikaa. Aivoista löydetään ratkaisuja kaikenlaisiin monimutkaisiin kysymyksiin. Kohtuus kaikessa, ajateltiin 50 vuotta sitten."
Lähteet: Helsingin Sanomat 12.11.2019, kuvat omat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!