perjantai 1. lokakuuta 2021

Halu miellyttää muita

 


Tämän jutun kertojan nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Maija ajatteli  muiden toiveita niin paljon, ettei lopulta osannut sanoa, mitä itse haluaa. Mikä on syynä, kun yrittää miellyttää muita jopa oman hyvinvointinsa kustannuksella?


Maija kertoo: "Tosi helposti kalenterini täyttyy muiden tarpeilla ja toiveilla. Olen säntillinen ja vastuuntuntoinen. Haluan miellyttää muita, joten minusta tuntuu ikävältä aiheuttaa pettymyksiä. Välttelen viimeiseen saakka, että kieltäytyisin mistään tai myöhemmin peruisin."


Jos Maija kokee, että on aiheuttamassa toiselle ihmiselle pettymystä, hänet valtaa voimakas ahdistuksen tunne. Kokemus on niin voimakas, että Maija ymmärtää itsekin, että ahdistukselle   on tuskin perusteita todellisuudessa.


"En odota kiitosta toiminnastani. Vuosikausiksi olen silti ajautunut elämään niin, etten vain aiheuttaisi toisille harmia. Samalla pääni on keikahtanut ajattelemaan asioita aina vain muiden kautta", Maija kertoo.



Mistä vahva miellyttämisen tarve kumpuaa?

Yleensä ihmiset haluavat luoda myönteisiä suhteita toisiin. Toive suhteen jatkumisesta voi joissain ihmisissä herättää vahvan halun varoa ärsyttämästä ja suututtamasta muita.


Temperamentti ja itsetunto vaikuttavat miellyttämisen tarpeeseen. Jos on arka ja pelokas, se saattaa näkyä arkuutena vetää rajoja ja pitää rohkeasti päänsä päätöksissä.


Miellyttäjällä on suuri pelko, ettei hänestä pidetä, jos hän tuo omia toiveita esiin, eivätkä ne ole toiselle mieluisia, kertoo psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Henna Penttinen.


Taustalla vaikuttaa, että ihminen ei luota olevansa riittävä omana itsenään. Miellyttäjä on epävarma omasta arvostaan ja pyrkii saavuttamaan sen muilta tulevan arvostuksen kautta.


Lapsuudessa muodostuu tärkein perusta kokemukselle omasta arvosta ja riittääkö omana itsenään. Jos on jäänyt vaille ehdoitta saatua hyväksyntää, ihmisestä voi tulla korostuneen riippuvainen muiden hyväksynnästä.



Lähteet: Helsingin Sanomat 26.8.2021, kuvat omat

4 kommenttia:

  1. Hieno kirjoitus! Onneksi nyt en itseäni tuosta tunnista mutta tuttavapiiristä kyllä. Hyvää lokakuun alkua, kyllä syksy väreissään meitä hemmottelee

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Kristiina. Onneksi tosiaan et tunnista itseäsi miellyttäjäksi. En minäkään. Niin on helpompi elää.

    VastaaPoista
  3. Puun pinta on kaunista, kun vain osaa katsoa.
    Varmasti tuossa on vinha perä, sillä minulla oli nuorena kausia, jolloin yritin miellyttää muita. Se ollut kokoaikaista, mutta korostui, kun en ollut varma kyvyistäni hoitaa joku asia.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentistasi Kirsti. Nuorena voi olla kausia, jolloin miellyttämishalu kasvaa. Onneksi noin viisikymppisenä on nähnyt elämää sen verran, ettei suoranaista milellyttämisenhalua ole.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!