Luontaistuotekauppa Ruohonjuuren ruokia ja ilmastonmuutoksesta

Sain tehdä yhteistyötä Ruohonjuuren kanssa.

Ruohonjuuri oli perustettaessa paljon aikaansa edellä. Ruohonjuuren vieläkin ja etenkin erittäin ajankohtainen yritysfilosofia on vuodelta 1982: "Ruohonjuuren toiminta nojautuu kestävän kehityksen periaatteisiin, joiden mukaan meillä ei ole oikeutta evätä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tehdä niitä asioita, joita meillä on oikeus ja mahdollisuus tehdä tänään."

Tein smoothien ilman tuoreita marjoja. Lisäksi koristelin jugurttiannoksen tyrnirouheella ja tein tavallisen  keiton kuppikeittoaineksista.

Yksi teelusikallinen marjajauhetta vastaa yhtä desilitraa tuoreita marjoja.

Marjasmoothie

• noin 3 dl   manteli/soija/kauramaitoa
• noin 2 rkl Voimajauhetta
• noin 2 tl mustikkarouhetta
• noin 2 tl acaijauhetta

Pane kaikki aineet blenderiin ja sekoita tasaiseksi massaksi.

Mustikkarouhe 9,55€

                               Acai-jauhe 24, 95 €

                              Voimaruoka 34,95 €
                              Olin ostanut aikaisemmin
                              tämän herkullisen jauheen,
                              jossa on eniten jauhettuja
                              siemeniä.

Luomu acai-jauhe valmistetaan villeistä brasilialaisista acai-marjoista pakastekuivaamalla. Tummansinisissä mustikkaa muistuttavissa marjoissa on paljon ravintoaineita esimerkiksi A-vitamiinia, kaliumia ja kalsiumia.                           

                              Koristeltu jogurtti
Luonnonjoguttiin laitoin mustikkaa, vadelmaa, mintunlehtiä ja tyrnirouhetta.

                                    Tyrnirouhe 9,95 €

                              Tuunattu misokeitto
Kaadoin kaikki kuppikeittoainekset kattilaan ja lisäsin:

• kova tofu
• kevätsipuli
• tuore koranteri
• lime
• kalakastike
• kookosmaito   

              4,70 €

Nyt ilmastonmuutokseen.

                      Vaateteollisuus ilmastonmuutoksessa 

Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä.

Kuluttaja pystyy vaikuttamaan tekstiiliteollisuuden aiheuttamiin päästöihin käyttämällä vaatteita mahdollisimman pitkään ja ostamalla käytettyjä vaatteita.

Monen kuluttajan mielessä on jo vaateteollisuuden erilaiset ongelmat: ympäristömyrkyt, veden tuhlaaminen, työntekijöiden huono kohtelu halpatuontimaissa.

Vaateteollisuuden suuryritykset ovat vasta nyt heräämässä ongelmaan. Viime joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa joukko suuria vaatevalmistajia muun muassa H&M, Esprit, Adidas julkaisivat muotiteollisuuden ilmastotekojen peruskirjan.

Allekirjoittaneet yritykset pyrkivät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin: päästöjen vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja hiilineutraaliuteen vuonna 2050. Tähän on pitkä matka. Ilmastoperuskirja on lähinnä visio  kuin todellinen ohjelma.

Uusien vaatteiden ostaminen on nykyisin niin halpaa ja helppoa, että harva edes miettii vaihtoehtoja. Tämä näkyy tilastoissa. Uusien vaatteiden myynti maailmassa kaksinkertaistui 15 vuodessa. Samaan aikaan vaatteiden keskimääräiset käyttökerrat melkein puolittuivat.

Tekstiiliteollisuuden kasvihuonepäästöt pienenisivät 44 prosenttia, jos vaatteita käytettäisiin kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin. Nykyisin vaatetta käytetään noin sata kertaa. Tämä vaatisi suurta muutosta kulutustottumuksiin.

Nykyisin yli puolet pikamuodista heitetään menemään alle vuoden kuluttua ostamisesta. Suurin osa joutuu poltettavaksi tai kaatopaikalle.  Se on materiaalien ja raaka-aineiden tuhlausta.

Suomessa päätyy vuosittain jätteisiin 55 miljoonaa kiloa tekstiilejä.

Päästöjen tuntuva vähentäminen vaatii isoja järjestelmän ja kulutustottumusten muutosta.

Haaste olisi uudenlaisten ympäristöystävällisempien vaatekuitujen kehittäminen ja kierrättäminen. Materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta kehitetään monissa suomalaisyrityksessä, mutta ne ovat vielä pilottivaiheessa.

Tekstiiliteollisuuden eniten käyttämät materiaalit ovat polyesteri, joka tehdään öljystä ja puuvilla, jonka viljely kuluttaa liian paljon vettä ja vie tilaa ruokaviljelykasveilta.

Onneksi asenteet käytettyjen vaatteiden ostamiseen ovat muuttuneet vimeisimmän kymmenen vuoden aikana. On enemmän yleisesti hyväksyttyä ostaa vaatteita kirpputorilta, vanhojen vaatteiden myymälöistä ja nettikirppareilta. Vaatelainaamojakin on.

Kierrätysmateriaaleja, erityisesti muovia, käytetään vaatteiden valmistukseen yhä enemmän. Toistaiseksi tällaiset vaatteet tehdään käsityönä ja ne ovat usein vielä niin kalliita, ettei tavallinen kuluttaja osta niitä.

Olen kirjoittanut tästä aiheesta viime vuoden huhtikuussa Ekologisuus vaatteissa  ja toisen jutun vuonna 2017, jota en löytänyt arkistoista.

Mistä teet mieluiten smoothieta?
Miten monta kertaa suunnilleen käytät samaa vaatetta?

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.2.2019, kuvat omat,  Pixabay