Työpaikan kusipäät - selviytyjän opas

Robert I. Sutton on tutkinut vuosien ajan tunteiden ilmaisua erilaisissa organisaatioissa. Hän on Stanfordin yliopiston professori.

Tässä kirjassaan hän käyttää aika ronskia kieltä. Sain kirjan arvostelukappaleena Minerva kustannukselta.

Sadat eri tutkimukset osoittavat, että kohtaamiset töykeiden ihmisten kanssa työpaikalla heikentävät työsuoritusta; muun muassa päätöksentekokykyä, tuottavuutta, luovuutta ja halua työskennellä kauemmin. Sekä lisäävät poissaoloja, motivaatio-ongelmia ja myrkyllistä ilmapiiriä.

Pitkä altistus mänteille tuhoaa uhrin fyysistä ja psyykkistä terveyttä:aiheuttaa masennusta, uniongelmia, korkeaa verenpainetta ja ongelmia ihmissuhteissa.

Ennen kuin diagnosoit itsellesi masennuksen ja alhaisen itsetunnon, varmista se, ettet ole vain ympäröinyt itseäsi  kusipäillä.

Toisten ihmisten huonosti kohteleminen on myös tarttuvaa. Jos työskentelet mäntin kanssa, voi olla. Että sinustakin ajan mittaan voi tulla mäntti. Se on erittäin todennäköistä.

Esimerkiksi professori Bennet Tapper arvioi tutkimusten perusteella vuonna 2016, että huono johtajuus aiheuttaa amerikkalaisille yrityksille 23.8 miljardin dollarin tappiot vuosittain.

Ne johtuvat poissaoloista, terveydenhoitomaksuista ja tuottavuuden laskusta. Suttonin mukaan tällä hetkellä luku on huomattavasti suurempi.

Sutton korostaa: "Älä leimaa jotakin kusipääksi liian nopeasti, mutta kiirehdi, jos kyse on sinusta itsestäsi."

Tämä on  ennakkoasenteet murskaava ajatus, joka täytyy pitää mielessä.Näin työntekijä välttää tekemästä hätiköityjä johtopäätöksiä; ja joutuu pysähtymään ja miettimään tarkkaan ennen kuin leimaa toisia työntekijöitä mänteiksi.

Kusipään  "pahaan hajuun voi tottua". Tämä tarkoittaa sitä, että tottuu huonoon ilmapiiriin.

Sutton kirjoittaa myös nettikiusaamisesta. Se saa pahaa jälkeä aikaiseksi, koska kiusaajaa ei näe kasvoista kasvoihin. Suttonin mielestä paras tapa päästä eroon nettikiusaajasta on olla lukematta viestejä ja  olla vastaamatta niihin.

Suttonin tekstiä rasittaa esimerkkien runsaus ja koulukirjamainen tiivistelmä jokaisen luvun lopussa. 

 Esimerkki Suttonin tiivistelmästä luvun lopussa.

 Kusipään siirtäminen uuteen valoon.

-Et ole yksin. "Monet ihmiset ovat samassa ikävässä tilanteessa." Et ole hullu tai huono ihminen.

-Sinä et ole syypää: "En saa ottaa sitä henkilökohtaisesti. Ei ole minun vikani, että hän käyttäytyy niin kuin käyttäytyy."

-Ajattele uhka vähäisempänä. "Hän on kyllä kusipää, mutta olen kohdannut pahempaakin."

-Keskity hopeareunukseen: "Paskan seassa voi olla timantti."

-Nouse hänen yläpuolelleen: "En ole sellainen ihminen, en ainakaan hänen tasoisensa."

-Keskity hauskaan puoleen: "Nämä mäntit ovat oikeasti aika hauskoja."

-Katso asiaa tuulensuojasta."Tämäkin menee ohi, aika parantaa haavat."

Suttonin kirja on hauska ja nopeasti luettava. En kuitenkaan usko, että suomalaisessa kulttuurissa sitä pystyisi pitämään oppikirjana tunteiden vaikutuksista erilaisissa organisaatioissa. Hienon sfääreihin nousevan kiinnostavan puheen siitä voisi pitää, joka voisi motivoida koulutuksessa olevia yrityksen työntekijöitä. Ja niin kuin yleensä tällaisissa tilaisuuksissa puhe hehkuisi ja hehkuttaisi osanottajia. Mutta sitten tulee tiukka realismi vuoroon. Eikä puheen sanomaa oikein saa sovellettua yrityksen arkisiin ongelmiin.

Mitä mieltä olet kirjan ajatuksista?

  

Moni terveysongelma johtuu sikiöajasta

Kun luin tämän uutisen. Ajattelin, eikö ihminen saa olla missään rauhassa. Terveysongelmat uhkaa aina. Luulisi, että edes kohdun lapsiveden lämmössä uinuva sikiö olisi turvassa. Se on aina tiedetty, että päihteet ja tupakka ovat pahaksi sikiölle. Mutta kaikki tämä muukin.

Ensiksikin äidin raskausajan masennuksella ja ylipainolla on selvä yhteys lapsen terveysongelmiin. Ylipainoon. Astmaan. Diabetekseen. Sydän- ja verisuonisairauksiin. Allergiaan. Psyykkiseen oireiluun.

Nämä yhteydet on todeksi havaittu monissa tutkimuksissa.

Se ei ole tiedossa, miksi raskausajan masennus ja ylipaino aiheuttavat lapselle sairauksia. Oletetaan, että jokin masennuksessa ja ylipainossa muuntaa lapsen sikiöaikaista ympäristöä eli kohdun lapsivettä huonommaksi.

Sikiöaika on hyvin omanlaisensa kehitysvaihe. Pienetkin muutokset ympäristössä vaikuttavat lapsen kehitykseen.

On tutkittu myös äidin raskausajan stressiä ja sen yhteyttä sikiön hyvinvointiin. Stressaantuneen äidin elimistössä olevat stressihormonit voivat olla haitaksi sikiölle. Kun niitä on hyvin suuria määriä elimistössä, ne siirtyvät myös hyvin suurina annoksina sikiöön ja vaikuttavat sikiön kehitykseen.

Raskausajan masennus pitäisi tunnistaa ja sitä pitäisi hoitaa. Kaikki varmaan tietävät synnytyksen jälkeisen masennuksen. Mutta raskausajan masennuksesta ei yleensä kirjoiteta tai puhuta.

Yksi hoitotapa masennukseen voisi olla, että se tunnistettaisiin jo neuvolassa. Vaikka erilaisilla kyselyillä ja muilla tutkimusmenetelmillä. Sitten äiti saisi nopeaa hoitoa ja niin lapsi ehkä säästyisi vammoitta.

Mitä ajatuksia sinulla heräsi jo sikiöajan aiheuttamista terveysongelmista?

Lähteet: Helsingin Sanomat 8.11.2018, kuvat Pixabay

Oletko liiankin myötätuntoinen?

Minulle on nuoresta asti ollut selvää, että olen aina heikoimman puolella. Saatan puolustaa häntä jopa hyvin kärkkäästi, mikä on aiheuttanut vaikeuksia minulle. Mutta jatkan yhä vain.

Myötätunto on useimmille ihmisille luonnollinen tunne. Sen avulla voi kokea empatiaa, ja auttaa  muita.

Kun kuuntelee toisen ihmisen kokemuksia, hermosto ja keho voivat aivan kuin yhdistyä. On huomattu, että antaumuksella keskustelevien ystävysten eleet ja asennot muuttuvat usein samankaltaisiksi. Hengityskin voi mennä samaan rytmiin. Kun esimerkiksi traumaattista asiaa kertova henkilö vaikka pidättää hengitystään. Kuulija alkaa tehdä samoin. Tämä on niin alitajuista, ettei keskustelukumppanit sitä edes huomaa.

Kun myötäelää voimakkaasti ja katsoo ja kuuntelee toista. Aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin keskustelukumppanilla. Tämä on hyvin tavallista. Puhutaan aivojen peilisoluista. Keskustelijat alkavat peilata toisiaan  samoin asennoin ja ilmein.

Silti on tärkeää, että sellaisen keskustelun jälkeen, jossa toinen on kertonut traumaattisesta, pahasta kokemuksesta, pystyy irrottamaan toisen kokemukset, tunnetilat ja hermoston reaktiot omistaan. Jos ei pysty tekemään näin. Toisen tunnetilaan voi jäädä jumiin. Tästä voi seurata myötätuntouupumus.

Myötätuntouupumuksen oireet ovat samankaltaisia kuin traumaattisessa stressireaktiossa (pahan kokemuksen jälkeen syntyvä vahva reaktio). Ahdistus. Univaikeudet. Ärtymys. Hermostolliset oireet kuten kiihtynyt syke.

Useimmiten myötätuntouupumukselle altistuvat muun muassa sosiaali-, hoito-, ja terapiatyössä työskentelevät ihmiset. He kuuntelevat ja myötäelävät jatkuvasti toisten ihmisten traumaattisia kokemuksia ja hätää.

Mutta myötätuntouupumukselle voi altistua myös perhe- ja ystävyyssuhteissa. Jos kokee empatiaa voimakkaasti ja toistuvasti toisen ihmisen vaikeuksien parissa.

Myötätuntouupumuksesta toipumisen kannalta on tärkeää tunnistaa ja ymmärtää prosessi, joka on aiheuttanut myötätuntouupumuksen. Tällöin myötätuntouupumukselta oppii suojautumaan. Joskus toipumiseen voidaan tarvita terapia-apua.

Oletko kokenut myötätuntouupumusta?

Lähteet: Anna 18.10.2018/42,  kuvat omat

Huuhaata ruoasta

• 
  

Nykyään on niin monia käsityksiä oikeasta ruokavaliosta, että pieni pääni menee melkein pyörälle. On esimerkiksi Antti Heikkilän karppausruokavalio, Patrik Borgin rento syöminen, Reijo Laatikaisen suosittelema ruokavalio.

Minusta Reijo Laatikaisen ohjeet terveelliseen ruokavalioon ovat jotenkin järkeviä ja maanläheisiä. Seuraavaksi nykyisiä - vähän huuhaata - olevia käsityksiä ruoasta, joihin Reijo Laatikainen vastaa.

• Sokeri on uusi tupakka. Sokeri ei ole niin paha myrkky, että sitä voisi verrata tupakkaan ja vältellä kiivaasti. Se on epäterveellistä vain, jos sitä käyttää liikaa. Pikkupullan päivässä voi syödä hyvillä mielin. Meillä on elimistössä aina sokeria, vaikka välttäisimme sitä viimeiseen asti. Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössä glukoosiksi eli sokeriksi, joka on kudosten polttoainetta. Jos keho ei saa hiilihydraatteja ravinnosta, se tekee ne lihasten proteiinista.

• Vuori-, ruusu- ja merisuola sisältävät terveellisiä mineraaleja. Erikoissuolat kattavat korkeintaan kaksi prosenttia minkä tahansa mineraalin päivittäisestä minimiannoksesta. Erikoissuolat eivät myöskään sisällä jodia, jota suomalaiset saavat ravinnosta yleensä liian vähän. Jodia tarvitaan esimerkiksi perusaineenvaihdunnan säätelyyn, kilpirauhasen toimintaan, hermoston ja luuston kehittymiseen. Suomessa tavalliseen ruokasuolaan lisätään jodia.

• Kananmuna on superruokaa. Kananmuna on erittäin hyvä B-12 vitamiinin lähde. Kananmuna ei ole mikään ylivertainen ruoka-aine. Keltuaisen tyydyttynyt rasva kohottaa kolesterolia.

• Kahvi on haitallinen pahe. Ei ole, sillä kahvi edistää terveyttä. Kolme neljä kuppia päivässä nautittuna ehkäisee muun muassa kakkostyypin diabetesta, kohtu- ja maksasyöpää ja mahdollisesti muistisairauksia.

• Kasvikset pitää syödä raakoina. Keitetyissä kasviksissa on vähemmän C-vitamiinia ja foolihappoa. Kuitenkin keitettyjen kasvisten vitamiinikato on niin pieni, ettei sillä ole kokonaissaannin kannalta merkitystä. Jotkut vitamiinit esimerkiksi beetakarotiini imeytyvät kypsistä kasviksista paremmin.

• Vilja on tarpeetonta, kuituja saa kasviksistakin. Päivän 
• kuitutarve on 25 grammaa. Suomalaiset syövät päivässä kasviksia keskimäärin 350 grammaa. Tästä saa kuituja yhdeksän grammaa. Eli pelkillä kasviksilla on vaikea täyttää päivittäistä kuiduntarvetta. Täysjyvävilja ja palkokasvit esimerkiksi pavut ovat parhaita kuidun lähteitä.

• Proteiinia pitää tankata. Proteiinia suositellaan gramma painokiloa kohden vuorokaudessa. Tähän ei tarvita proteiineilla täydennettyjä elintarvikkeita.Vaan maitotuotteita, kalaa, kanaa ja palkokasveja. Punaista lihaa saisi syödä enintään puoli kiloa viikossa. Todella isot määrät altistavat paksusuolen syövälle.
• Rasvaton ruokavalio on terveellinen. Elimistö ei pysty tuottamaan välttämättömiä rasvahappoja vaan ne on saatava ruoasta. Niitä tarvitaan ihon toiminnan ylläpitoon, hormonien esiasteina. Rasvan laatu ja määrä on kohdallaan, jos syö päivittäin 2-3 ruokalusikallista pähkinöitä tai siemeniä, 1-2  ruokalusikallista kasvisöljyä ja kolmesti viikossa kalaa.

Miltä sinusta tuntuivat nuo ohjeet?

Lähteet:  Anna 18.10.2018/42, kuvat Pexel, Pixabay

• 
  

Mistä apua alakuloon?

Minä olen alakuloon taipuvainen etenkin huhtikuussa. Silloin on jotenkin ruma maa. Paljas. Roskat lepattavat tien vierustoilla kuin hullut linnut. Ei ole vielä kunnon vihertävä kevät. Vaan maa on marto, kuollut. Joskus syksylläkin vaivun alakuloon. Seuraavaksi joitakin vinkkejä alakulon voittamiseksi.

• Pitääkö alakulolle löytää syy, jotta siitä voisi parantua? Alakulon syyt saattavat olla niin syvällä mielen perukoissa, että niistä on vaikea saada kiinni muuten kuin psykoterapiassa. Jotkut ajattelevat, että alakulosta selviytymisen kannalta, tärkeää on se, miten siihen suhtautuu. Ei raskaasti. Vaan osana  elämää. Jotkut sietävät paremmin surullista oloa kuin toiset. Alakulo voi olla merkki oman elämän pohtimisen tarpeesta. Elänkö omannäköistä elämää? Onko elämälläni päämäärä ja tarkoitus? Mitä oikeasti haluan?
• Onko puhumisesta hyötyä? Ihminen on sosiaalinen eläin. Esimerkiksi puhuminen läheisen ihmisen kanssa selkiyttää ajatuksia ja sanoittaa tunteita.
• Mitä tehdä, jos ei halua vaivata ystävää omilla murheillaan? Oikea ystävyys on kahdensuuntaista. Molemmat voivat kertoa surunsa toiselle. Eikä siitä pitäisi tuntea syyllisyyttä.
• Miten olla enemmän ihmisten kanssa? Toisten ihmisten seura parantaa yleensä oloa. Mutta aina ihmisten pariin lähteminen ei ole helppoa. Silloin ehkä kannattaisi miettiä, mikä siinä on oikeasti vaikeaa.  Jos haluaa ennalta ehkäistä alakuloa, kannattaa hoitaa ihmissuhteitaan. 
• Auttaako liikunta? Liikunta on oikeastaan paras lääke alakuloon. Jo reipas puolen tunnin lenkki kohottaa  mielialaa. Samoin luonnossa liikkuminen. Liikkuessa keho alkaa erittää mielihyvähormoneita endorfiinia ja oksitosiinia. Ne vähentävät alakuloa ja tuovat parempaa oloa.
• Voiko ruoalla kohentaa mielialaa? Nykyisin sanotaan,  että vatsa on toiset aivot. Koska suolisto erittää samoja välittäjäaineita kuin aivot. Matalan mielialan syynä voi olla serotoniinin väheneminen. Suolistobakteerit voivat panna vauhtia serotoniinin välitykselle. Tällä hetkellä kiistellään siitä, parantavatko suun kautta otettavat maitohappobakteerivalmisteet  suoliston toimintaa ja siten välittäjäaineiden syntyä. Monipuolinen kasvis-kala ruoka on hyväksi vatsalle ja aivoille.
• Helpottaako uni vointia? Monet tutkimukset osoittavat. Että uni on hyvinvoinnille olennainen asia. Huono ja vähäinen uni voi itsessään aiheuttaa matalaa mielialaa. Unessa käsitellään päivän tunnekylläisiä asioita. Uni siivoaa aivoja. Ja painaa päivällä opitut asiat pitkäkestoiseen muistiin.
• Mikä voi lisätä alakuloa? Alkoholi huonontaa oloa, vaikka nousuhumalassa tuntisi rentoutuvan. Lisäksi ihmisistä eristäytyminen pahentaa alakuloa.
• Milloin pitää turvautua ammattiapuun? Apua pitäisi hakea, jos alakuloon liittyy muita oireita esimerkiksi ahdistusta, toivottomuuden tunteita, voimakkaita itsesyytöksiä. Nämä oireet voivat kertoa masennuksesta, johon olisi parasta hakea apua.

Tunnetko sinä koskaan alakuloa?

Lähteet: Seura 43/25.10.2018, kuvat omat.

Päivän vaatteet ja kuulumisia

Tällä sairauslomaviikolla ei ole tapahtunut juuri mitään. Toisaalta on kiva olla tapahtumattomuudessa. Kaikessa rauhassa. Pysähtyä.

Rupesin laihduttamaan. Itseänikin huvittaa koko homma. Niin monta kertaa olen kyllästynyt laihduttamiseen jo sen ensi metreillä. No, kokeillaan nyt. Keksin ihan oman laihdutuskuurin. Syön papu- tai kikhernesalaatteja. Tykkään todella paljon pavuista. Eli on helppoa olla tällä laihdutuskuurilla. Kun syön sitä, mistä tykkään. Blogipostauksissa näytän jostakin syystä laihemmalta kuin olen. Ehkä kamera pienentää ihmistä.

Arja kuvasi tämän jutun kuvat. Jo kuvauksen alkuun saimme hyvät naurut. Mikä näkyy kai kuvissakin. Terassilla korkkarini jäivät terassin lautojen väliin. Näin käy turhamaiselle korkkarihullulle naiselle. Arja räpsäsi tilanteesta nopeasti kuvan, joka on hiukan epäselvä. Melko lukuisia kertoja korkkarini korot ovat jääneet  johonkin kiinni. Yhdellä kerralla minulla oli kiire ja kävelin kovaa vauhtia ruokakauppaan. Yhtäkkiä olinkin naamallani tuulikaapissa. Molemmat korkkarini olivat takertuneet muovimattoon. Ja minä makasin siinä lattialla. Ihmisillä oli hauskaa. On niin helppoa tuottaa iloa. Mekkoni on Anna Fieldin ja vuosia vanha.

Pavuissa on paljon proteiinia, mutta ei rasvaa. Ostan pavut kuivina. Liotan yön yli ja keitän. Keittämisessä pitää välillä kokeilla papujen kypsyyttä, ettei ne kiehu liian pehmeiksi tai hajoa. Itse pavut keittämällä ei tarvitse ostaa valmiiksi keitettyjä papuja suolaliemessä. Tietää mitä saa.

Olen rampannut entiseen tapaan kuntosalilla kolme kertaa viikossa ja olen välipäivinä tehnyt tunnin lenkkejä joko reippaasti kävellen tai juosten. Tässä selfiet ennen kuntosalia ja kuntosalin jälkeen. Mitään kovin merkittävää ei naamassani näy. Olen ehkä vähän iloisempi. Kun endorfiinit, oksitosiini, dopamiini jylläävät kehossa.

                                  Ennen kuntosalia

                             Kuntosalin jälkeen

Olen lukenut paljon kaunokirjallisuutta muun muassa Rosa Liksomin Everstinnan. Kaunokirjallisuuden lisäksi olen lukenut Robert I. Suttonin tietokirjaa Työpaikan kusipäät - Selviytyjän opas. Sain kirjan arvostelukappaleena. Kirjassa on aika ronskia kieltä. Mutta Robert I. Sutton on Stanfordin yliopiston professori, ja uskoisin, että hän tietää, mistä kirjoittaa. Teen siitä vielä postauksen jossakin välissä. Aikaahan nyt on.

Mitä sinä harrastat?

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

Lopeta laihduttaminen niin laihdut

Minulla on paino noussut liikaakin kilpirauhasen pahan vajaatoiminnan takia, koska se hidastaa aineenvaihduntaa. Olen syönyt samoin kuin ennen ja silti lihonut. Minun kai pitäisi syödä äärimmäisen vähän, etten lihoisi. Yritän nyt itse laihduttaa. Syön  salaattia lounaalla ja päivällisellä. Salaatti on hyvin ruokaisa, koska lisään siihen papuja tai kikherneitä. Välipaloiksi syön hedelmän tai juon smoothien.

Laihtuminen onnistuu hyvin, kun alkaa syödä säännöllisesti ja lopettaa laihduttamisen sanoo  ravitsemusterapeutti ja terveystiedon maisteri Ulla Kärkkäinen. Tästä voi olla montaa mieltä. Kun on niin monia laihtumisreseptejä. Ei enää tiedä, mihin uskoisi.

Jos keho on usein säästöliekillä, syöminen muuttuu kaoottiseksi. Liian nälkäisenä voi ahmia liikaa. Ja usein epäterveellistä ja lihottavaa ruokaa. Liialliset syömisen rajoitukset nostavat syömisen jalustalle, jossa ei voi syödä rennosti ja joustavasti.

Epäsäännöllisen syömisen laihduttamisen syy löytyy yleensä vääristyneestä suhteesta omaan kehoon ja ruokailuun.

Vääristynyt suhde omaan kehoon näkyy usein tiukkoina laihdutuskuureina, jotka lähes poikkeuksetta päätyvät repsahdukseen.

Liikaa syömistä voidaan usein kompensoida liikunnalla. Se johtaa yleensä siihen, että välillä syödään paljon ja välillä ei juuri mitään.

Rankoista, tiukoista laihdutuskuureista seuraa usein jojoilu. Paino heiluu ylös ja alas. Tämäkin kertoo vääristyneestä suhteesta syömiseen. Pahimmillaan se voi johtaa syömishäiriöihin: Ahminta häiriöön, bulimiaan, anoreksiaan.

Asenne syömiseen malliopitaan helposti. Esimerkiksi jos tyttären äiti on miltei koko ajan laihdutuskuurilla ja puhuu siitä tyttärelleen, tytär voi mallioppia jatkuvan kehon tarkkailun ja laihduttamisen, vaikka siihen ei olisi mitään syytä. Myös kulttuurin kauneusihanteet vaikuttavat. Nykyisin ihanne on melkein anorektinen. Silti pitäisi olla isot rinnat ja peppu.

Nykyisin on paljon tietoa ruoasta ja monia ohjeita hyvään ruokavalioon. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta. Syömisessä saatetaan kiinnittää huomiota yksityiskohtiin eikä kokonaisuuteen. Hyvästä ruoasta on paljon mielipiteitä:  maito tappaa, sokeri on heroiinin kaltainen huume, gluteeni on myrkkyä. Rento suhde syömiseen on kadonnut.

Monet syövät liian vähän perusruokaa. Koskaan ei pitäisi syödä alle perusaineenvaihdunnan, 1400-1500 kaloria päivässä. Jos syö liian vähän. Syntyy nälkävelkaa, joka johtaa jossakin vaiheessa repsahdukseen. Jos keho on nälkäinen, syömistä säätelevät hormonit pysyvät koholla. Tämä johtaa siihen, että tekee mieli herkkuja.

Hyvin onnistunut laihtuminen lähtee siitä, että kalorit  nostetaan tai lasketaan todellisen kulutuksen tasolle. Näin  mielihalut vähenevät. Eikä repsahdukset aiheuta liian usein epäonnistumisen tunnetta. Ja hyvinvointi lisääntyy.

Oletko sinä koskaan laihduttanut ja miten?

Lähteet: Helsingin Sanomat 25.10.2018, kuvat Pexel, Pixabay