"Yläkerran naapuri oli vuokraamassa kaksiota ja pesi esittelyä varten parvekkeen runsaalla vedellä. Seurauksena oli, että minun viikkoa aiemmin pesettämäni parvekelasit ja parvekkeen kaiteet likaantuivat. Yritin keskustella parvekkeelta hänelle, mutta hän ei kuullut/halunnut kuulla minua. Tämän jälkeen kävin soittamassa ovikelloa, mutta tuloksetta."
Mies, 68
Hesarin kyselyssä tiedusteltiin, millaisista asioista lukijat ovat ajautuneet riitoihin naapureidensa kanssa, ja mihin riidat olivat lopulta johtaneet.
Vastauksissa kerrottiin monenlaisista konflikteista. Muun muassa oli riitaa melusta, lemmikeistä, parkkipaikoista, rakennushankkeista, remonteista, piha-alueista ja tupakoinnista.
"Kerran kesällä he halusivat ottaa puheeksi sen, että emme tee riittävästi lumitöitä, siis kirjaimellisesti valitusta menneen talven lumista."
Nainen 49
Sovittelija Pasi Ojalan korvaan tapaukset kuulostavat vähän samanlaisilta ja tutuilta. Naapuririita voi syntyä käytännössä mistä vain.
Riitojen syntyyn voi vaikuttaa myös monia teknisiä seikkoja, kuten talon äänieristys, mutta myös esimerkiksi naapuruston yleinen ilmapiiri.
Vuosien varrella Ojala on tehnyt seuraavan havainnon vakavista riitatilanteista: kun erimielisyyksiä ilmenee, naapurit riitelevät paikoin hyvinkin epätoivoisin keinoin. On rappukäytäviin jätettyjä heippalappuja, huutamista ja jopa kostamista.
"Riidat keskittyvät aina johonkin asiaan, kuten kantautuvaan ääneen, mutta sovittelussa sitten todetaan, että viime kädessä kyse on kuitenkin todella eroavaisuuksista. Erilaisuus saattaa saattaa koskea myös valittajaa, jos esimerkiksi tietyn äänen sietokynnys on alentunut ja se koetaan poikkeuksellisen häiritsevänä", Ojala sanoo.
Eri tavoin asuvat ja elävät naapurit ärsyyntyvät toistensa tekemisiin aika ajoin. Kyseessä voi olla muun muassa vuorotyöläinen, joka käy suihkussa keskellä yötä, mikä ärsyttää seinän takana asuvaa lapsiperheen vanhempaa.
Sitten on myös tapauksia, joissa eroavaisuudet liityvät kulttuuriin. Näihin liittyy mukaan usein myös ennakkoluuloja. "Valitetaan esimerkiksi etnisen ruoan hajusta, ja perustellaan sitä, ettei yläkerran naapuri tiedä, miten järjestyssääntöjä tulisi Suomessa noudattaa."
Ojala sanoo, että selkeä virhe on usein se, että erimielisyyksien ja ärsytysten annetaan kyteä.
Ojala sanoo, että suurin osa hänen pöydälleen tulevista tapauksista on räjähtämispisteessä. Tämän taustalla on heippalappuja, muita aggressiivisia yrityksiä saada naapuri muuttamaan käytöstään, tai sitten hiljaista paheksuntaa.
"Tämän jälkeen ajatellaan helposti, että toinen kiusaa tahallaan, vaikka toisen elämästä ei todellisuudessa tiedäkään mitään."
Lähteet: Helsingin Sanomat 15.10.2023, kuvat Pixabay
.jpg)





































.jpg)