Riitoja naapurisuhteissa

 

"Yläkerran naapuri oli vuokraamassa kaksiota ja pesi esittelyä varten parvekkeen runsaalla vedellä. Seurauksena oli, että minun viikkoa aiemmin pesettämäni parvekelasit ja parvekkeen kaiteet likaantuivat. Yritin keskustella parvekkeelta hänelle, mutta hän ei kuullut/halunnut kuulla minua. Tämän jälkeen kävin soittamassa ovikelloa, mutta tuloksetta." 

Mies, 68 

Hesarin kyselyssä tiedusteltiin, millaisista asioista lukijat ovat ajautuneet riitoihin naapureidensa  kanssa, ja mihin riidat olivat lopulta johtaneet.

Vastauksissa kerrottiin monenlaisista konflikteista. Muun muassa oli riitaa melusta, lemmikeistä, parkkipaikoista, rakennushankkeista, remonteista, piha-alueista  ja tupakoinnista.

"Kerran kesällä he halusivat ottaa puheeksi sen,  että emme tee riittävästi lumitöitä, siis kirjaimellisesti valitusta menneen talven  lumista."

Nainen 49

Sovittelija Pasi Ojalan korvaan tapaukset kuulostavat vähän samanlaisilta ja tutuilta. Naapuririita voi syntyä käytännössä mistä vain.

Riitojen syntyyn voi vaikuttaa myös monia teknisiä seikkoja, kuten talon äänieristys, mutta myös esimerkiksi naapuruston yleinen ilmapiiri.

Vuosien varrella Ojala on tehnyt seuraavan havainnon vakavista riitatilanteista: kun erimielisyyksiä ilmenee, naapurit riitelevät paikoin hyvinkin epätoivoisin keinoin. On rappukäytäviin jätettyjä heippalappuja, huutamista ja jopa kostamista.

"Riidat keskittyvät aina johonkin  asiaan, kuten kantautuvaan ääneen, mutta sovittelussa sitten todetaan, että viime kädessä kyse on kuitenkin todella eroavaisuuksista. Erilaisuus saattaa saattaa koskea myös valittajaa, jos esimerkiksi tietyn äänen sietokynnys on alentunut ja se koetaan poikkeuksellisen häiritsevänä", Ojala sanoo.

Eri tavoin asuvat ja elävät naapurit  ärsyyntyvät toistensa tekemisiin aika ajoin. Kyseessä voi olla muun muassa vuorotyöläinen, joka käy suihkussa keskellä yötä, mikä ärsyttää seinän takana asuvaa lapsiperheen vanhempaa.

Sitten on myös tapauksia, joissa eroavaisuudet liityvät kulttuuriin. Näihin liittyy mukaan  usein myös ennakkoluuloja. "Valitetaan esimerkiksi etnisen ruoan hajusta, ja perustellaan sitä, ettei yläkerran naapuri tiedä, miten järjestyssääntöjä tulisi Suomessa noudattaa."

Ojala sanoo, että selkeä virhe on usein se, että erimielisyyksien ja ärsytysten annetaan kyteä.

Ojala sanoo, että suurin osa hänen pöydälleen tulevista tapauksista on räjähtämispisteessä. Tämän taustalla on heippalappuja, muita aggressiivisia yrityksiä saada naapuri muuttamaan käytöstään, tai sitten hiljaista paheksuntaa.

"Tämän jälkeen ajatellaan helposti, että toinen kiusaa tahallaan, vaikka toisen elämästä ei todellisuudessa tiedäkään mitään."

"Asun paritalossa, jossa on hallinnanjakosopimus.Kaadoin useampi vuosi sitten yhden männyn pihaltani, koska se varjosti aurinkopaneeleita. Seinänaapuri ei antanut lupaa puunkaatoa varten. Sen sijaan hän haukkui minua vuolaasti ja suolsi ulos kaiken negatiivisen, jota on näköään kantanut mukanaan minusta kaikkien naapurivuosiemme aikana."

Kukin taloyhtiö määrittelee järjestyssääntönsä itse. Monesti säännöt ovat kuitenkin tulvillaan ympäripyöreitä ilmauksia. Puhutaan muun muassa elämästä, josta koituu "vähäistä enemmän häiriöitä".

Näiden sääntöjen tulkinnanvaraisuuden seurauksena riitojen osapuolet ovat usein eri mieltä siitä, missä normaalin ja häiritsevän välinen raja menee.

Ojalan mukaan erilaiset valitusprosessit ovat melko tehoton keino puuttua varsinkin epäselviin tilanteisiin. "Niissä kannustin on siinä, että tarpeeksi todisteita kerättyään ongelmat ratkeavat. Todellisuudessa uhkailut ja syyllistykset monesti vain pahentavat tilannetta."

Naapuririitoihin kuuluu Suomessa erilaisia myyttejä. Saatetaan ajatella, että esimerkiksi vanhukset kyttäävät vihaisesti toisten tekemisiä, vaikka tutkimusten mukaan vanhukset ovat sopeutuvaista porukkaa

Lähteet: Helsingin Sanomat 15.10.2023, kuvat Pixabay

Vitamiinit heleyttävät ihoa

Minun uusin luonnonkosmetiikkakokeilu on A-vitamiini. Aamuisin käytän luonnon retinolia sisältävää Bakuchiolia. Olen jo pitkään käyttänyt sitä kuureina. En käytä sen päälle kasvovoidetta, koska tuote on öljymäinen ja meikkivoide rullaantuisi.

Illalla sekoitan erittäin hyvään Mahalon kasvovoiteeseen  kolme tippaa Madaran provitamin A concentratea. Sen käytön alussa kasvoihin tuli punaisuutta, joka hävisi kolmessa päivässä. Olen tyytyväinen näihin tuotteisiin. Mutta uskonpa aiemmasta, että vaihdan taas sukkelasti kasvovoidetta ja seerumia. Eihän näillä kaikenmaallisilla voiteilla voi ihon ikääntymistä estää. Ne lähinnä pitävät ihon hyväkuntoisena.

Ensiksikin täytyy painottaa sitä, etteivät kasvovoiteiden vitamiinit  korvaa monipuolista ruokavaliota. Iholle on hyväksi ruokavalio, joka sisältää vihanneksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita, kalaa, kasviöljyä, pähkinöitä ja siemeniä.

"Imytyvätkö vitamiinit ihosta?"

Lääkeaineet imeytyvät ihosta, niin mikseivät myös vitamiinit. Lääketieteellisesti A-vitamiini on tärkein. Jo 70 vuoden ajan sen positiivisista vaikutuksista on tiedetty. Se tehoaa myös ruusufinniin ja psoriaksikseen.

"Siloittaako A-vitamiinia sisältävä voide ryppyjä?"

A-vitamiinin on huomattu vahvistavan ihon kollageenin ja elastiinin tuotantoa. Tämä voi näkyä juonteiden tasoittumisena ja ihon pehmenenemisenä.

"Monissa anti-age-tuotteissa on retinolia. Onko se samaa ainetta kuin tretinoiini?"

Retinoli on A-vitamiinijohdannainen. Se on A-vitamiinin alkoholimuoto, ja sitä voidaan käyttää kosmetiikassa vapaasti, kun taas voimakkaampia retinoideja ja tretinoiinia  käytetään vain reseptilääkkeinä.

Kosmetiikassa ja lääkkeissä käytetyt A-vitamiinin muodot voivat aiheuttaa ihoärsytystä ja siksi niihin kannattaa totutella vähitellen.

"Mitä hyötyä on E-vitamiinista?"

Rasvaliukoinen E-vitamiini on antioksidanttinen vitamiini, jonka tehtävä on esimerkiksi suojella solukalvoja.

Se tehostaa toisten vitamiinien vaikutusta ja hidastaa ikääntymismuutoksia.

"Mitkä B-vitamiineista ovat tärkeitä iholle?"

Esimerkiksi B-vitamiinin puute voi aiheuttaa suupielien halkeilua ja kuivia, hilseileviä iholaikkuja. B5-viitamiinia käytetään myös paljon ihonhoitotuotteissa. B5-vitamiini sitoo kosteutta ja vähentää veden haihtumista iholla.

"Onko C-vitamiinilla vaikutusta?"

C-vitamiini on antioksidantti. Se kirkastaa ihoa ja tasoittaa sen sävyä. C-vitamiini tukee kollageenin muodostumista, joten siitä voi olla apua ihon kimmoisuuden säilyttämisessä.

Nämä vitamiinit ovat siis ihonhoitotuotteissa. Niitä ei käytetä   "raakana", paitsi A-vitamiinia.

Lähteet: Hyvä Terveys +, kuvat pixabay, oma

Elämää maalla 8.

 

Tulin juuri kuntosalilta ja ajattelin kirjoittaa kuulumisia. Aika menee niin nopeasti. Sanotaan, että mitä vanhempi  ihminen on, sitä nopeammin aika kuluu. Pitää paikkansa.

Aluksi näihin minun maalaushommiini. Pähkäilin aika pitkään - uutta minulle kärsimättömälle ihmiselle-, millä värillä maalaisin yhden keittiön seinän. Vastapäätä sitä on kukkapöytä, jossa peikonlehti voi liiankin hyvin. Perällä on tuo kukkatapetti. Sain hyviä neuvoja teiltä rakkailta lukijoilta. Oranssi olisi miellyttänyt, mutta päädyin pari astetta vaaleampaan vihreään kuin pönttöuuni. Se on nyt vihreä. Tila on kokonaisuudessaan vihreä soppi, joka tuo energiaa näihin marraskuun harmaisiin päiviin.

Ennen tätä kaikkea maalausta - pönttöuuni, lasiterassi, talon ovet ja kynnykset, lattialistat - päätin olla rauhallinen ja perusteellinen ihminen. Se  on onnistunutkin, kun mietteissä maalaa hitaasti ja tekee pohjatyöt kunnolla. Olen oikein ylpeä siitä, että minä kärsimätön ihminen sain hyvää jälkeä aikaan. Vaatteisiini tämä ei päde. Kahdet kotivaatteet on maalissa, mikä harmittaaa. Olisi ollut milteti upeaa, jos en olisi maalannut myös itseäni. Kasvoissa oli maalilaikkuja.

Tuo kokovihreä seinä tuo hiukan rauhallisuutta tilaan. Aion lisäksi hankkia kirpparilta yksivärisen maton, joka sekin rauhoittaisi tilaa. Jos en löydä kirpparilta, ostan uuden vastuullisesti tehdyn maton. Kuvassa kasvitapetti on jotenkin haalea, mutta se on todellisuudessa hyvin näkyvä.

Pyhäinpäivä ja Vainajien muistopäivä lauantaina oli raskas. Keräsin kaikki kuvat, mitä oli kuolleista läheisistä. Isästä en löytänyt yhtään valokuvaa. Albumit ovat siskoni ja hänen miehensä entisessä kodissa. 

Panin kuvat keittiön pöydälle ja sytytin kynttilän. Suru Verasta on niin valtava edelleen, mutta ei tavallisesti kauhean tuskainen enää. Vera  nauraa höhöttää ylimmässä valokuvassa. Kuvat ovat hyvin epätarkkoja, kun en hallitse vieläkään tätä windows 11:sta.

Alemmassa valokuvassa on paras ystäväni, joka teki vain kolmekymppisenä itsemurhan hyppäämällä kahdeksannesta  kerroksesta katuun.

Sitten on rakkaan siskoni ja Vera pienenä kuva, sisko oli kuin mummi lapsillemme, koska oikea mummi ei enää viitsinyt tai jaksanut. Tämä oikea mummi on alimmassa kuvassa. Hän kuoli 60-vuotiaana viinaan. Äitini, rakkaani. Siskoni kuoli vain viisikymppisenä keuhkosyöpään.

Isästä ei ole siis kuvaa. Hän hirttäytyi  46-vuotiaana Oulun mielisairaalan pannuhuoneessa. Hän kuoli syvään, psykoottiseen depressioon.

Kun olin laittanut kuvat paikoilleen ja sytyttänyt kynttilän, istuin ja katselin kuvia. Minulle tuli hyvin pakahduttava olo ja tuntui, etten saa henkeä. Se oli täyttä tuskaa, kunnes puhkesi itkuksi. Itkin niin, että tuntui, että silmäni menivät riekaleiksi. Voi, teitä kaikkia rakkaita!

Ymmärsin vasta tällä viikolla, että minulle tuli noin vuosi Veran kuoleman jälkeen vahva hoivaamisen halu. Ei ollut enää Veraa hoivattavana. Aina, kun hän tuli kotiin viikonloppuisin opiskelupaikkakunnaltaan Jyväskylästä, halasimme pitkään. Vera tuntui niin pieneltä, pieneltä lapselta ja kuitenkin nuorelta aikuiselta. Tein viikonlopun Veran lempiruokia, ja saatoimme juoda kuohuviiniä. Vera opiskeli molekyylibiologiaa Jyväskylän yliopistossa. Hän kuoli yllättäen vajaa kolme vuotta sitten. Kuolemalle ei löydetty syytä.

Aluksi yritin hoivata toista tyttöä, mutta hän on niin kiireinen kotona käydessään, etten ehdi edes hoivata häntä. Sitten hoivaamishalu siirtyi mieheen. Halailen häntä tavallista enemmän. Leivon ja teen hänelle mieluisia kasvisruokia. Hän on sekasyöjä. Kannustin aluksi häntä mittaamaan verenpaineensa. Ei onnistunut. Hänellä on verenpainetauti ja kolesteroliarvot niin huonot, että kohta alkaa lääkitys, jos niihin ei tule muutosta. Mutta onhan hän aikuinen ihminen ja saa päättää mitä syö -  vaikka sitä rakastamaansa makkaraa.

Sitten hoivaamishalu siirtyi kissaamme Killeen. Ostan hänelle herkkuruokia. Seitiä ja herkkupurkkiruokaa. Silitän, rapsutan ja rakastan. Hän nukkuu aina vieressäni.

Nyt on sitten vuorossa linnut. En ole koskaan erityisesti ollut kiinnostunut linnuista tai rakastanut niitä. Meillä ei ole koskaan ollut lintulautaakaan. Nyt sitten yksi päivä seurasin talitintteja. Oli lunta maassa ja tuli hirveä huoli, mistä ne saa ruokaa. Etsin naapurilta saamamme lintulaudan tai oikeastaan lintumökin. Ostin auringonkukansiemeniä ja talipalloja. Nyt linnut tulevat aamupäiväisin ja päivisin syömään, ja rakastan niitä. Ruokin niitä koko talven. Kunnon talvi. Tule pian.

Kuvassa Kille-kissimme syvässä unessa. Osa hänen turkistaan päivettyy kesällä ja muuttuu punertavaksi.

Totuus narsismista

 

Narsismi-sana tulee Antiikin Kreikan myytistä, jossa kaunis Narkissos näki kuvajaisensa lähteen vedessä ja rakastui itseensä. Lähteen reunoilla kasvoi aina narsisseja.

Narsismista tuli noin kymmenisen vuotta sitten puheenaihe. Nyt aihepiirin ovat löytäneet somesssa uudet sukupolvet, jotka diagnosoivat entisiä kumppaneitaan ja jopa itsensä. Narsismi on kuitenkin monimutkaisempi ilmiö kuin somevideot antavat usein ymmärtää.

Ensiksikin narsismi voidaan jakaa karkeasti kahteen linjaan: puhekieliseen ja lääketieteelliseen narsismiin. Lääketieteellinen narsismi on kehitys- ja persoonallisuushäiriö, puhekielessä narsisteiksi kutsutaan ihmisiä, joilla on joitakin narsistisia piirteitä. Siis narsistisia piirteitä, ei patologista narsismia.

Aiheiden keskeinen ero on tämä: persoonallisuushäiriöinen ei yleensä tiedosta itsessään vikoja. Ja jos kyse on vain narsistisista piirteistä, ihminen voi hallita käytöstään, jos vain haluaa.

Monissa tapauksissa narsistiselta vaikuttava pomo tai ex-kumppani ei ole psykiatrian näkökulmasta narsisti.

Etenkin Tiktokissa on paljon materiaalia, joka jakaa tietoa narsismista. Aiheelle pyhitetylle  #narcotok aihetunnusteella on palvelussaan 5,4 miljardia näyttökertaa.

Yleensä videoilla esiintyvät psykologit tai narsisteiksi väitettyjen entiset puolisot, ja myös ihmiset, jotka ovat määritelleet itsensä narsisteiksi. Useat videoista perustuvat pitkälti puhujan omaan kokemukseen.Niitä katsomalla oppii sukkelasti, että narsisti on empatiakyvyltään heikko, välinpitämätön, huomionkipeä, ylimielinen, omahyväinen ja manipuloiva ihminen, jolla on itsestään liioitellun ylivertainen käsitys.

Mutta kuinka usein kotikutoisen narsismidiagnoosin saanut ihminen on aito narsisti? Siis kuin psykiatria sen ymmärtää? Ei kovinkaan usein. Lääketieteellisesti narsismi on kehityshäiriö, jonka takia ihminen ei ole saanut luotua eheää minäkuvaa.

"Häiriintynyt narsismi liittyy yleensä tavalla tai toisella siihen, että itsetunto on poikkeuksellisen kehnosti rakentunut. Sitä täytyy pönkittää väkisin", sanoo Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri ja Turun yliopiston psykiatrian työelämä professori Hannu Lauerma.

Nykyisin ajatellaan, että narsistinen persoonallisuushäiriö johtuu useimmiten  lapsuuden traumasta. Tyypillisenä syynä on vaurioitunut kiintymyssuhde vanhempiin.

Tutkimusten mukaan narsismille altistaa sekin, että lapsi saa perheessään hemmotellun jumalaseman, jonka tieltä siivotaan kaikki esteet, ja kaikki tanssivat hänen pillinsä mukaan.

Olipa perimmäinen syy mikä tahansa, lopputuloksena on repaleinen ja vinoutunut minäkuva.

Narsistin käytös saa muut tuntemaan itsensä huonoiksi ja alempiarvoisiksi. Narsistinen vääristynyt ajatusmaailma ei voi käsittää tilannetta, jossa joku olisi heitä parempi.

Pätemisen tarve saattaa luoda narsistille  upean ulkokuoren, jonka avulla hän hankkii suosiota. Ajan myötä kuori räsähtää usein rikki.

"Vastaan levähtää ihan erilainen ihminen kuin mihin uskoi tutustuneensa", Lauerma sanoo.

Kaikkitietäväisyydestä huolimatta narsisti on ripustautunut ristiriidan varaan.Samaan aikaan, kun narsistinen ihminen vähättelee muita, hän elää muiden suitsutuksesta.

"Narsistin itsetunto on kuin huojuva torni. Yksikin tönäisy ja koko komeus romahtaa." Lopputuloksena on usein kärsimystä narsistille itselleen ja hänen läheisilleen.

Narsisimi on siitä kinkkinen asia, että kolkosta kaiustaan huolimatta sitä on meissä kaikissa enemmän tai vähemmän. Psykiatriassa puhutaan narsismin jatkumosta. Toisessa päässä on terve narsismi, joka on normaalia ja suotavaa arvostusta itseään kohtaan. Toisessa päässä jatkumoa on sitten patologinen narsismi.

Jokainen ihminen asettuu jollekin kohtaan janaa, mutta useimmilla narsistiset piirteet ovat niin lieviä, etteivät ne haittaa elämää.

Verkossa rehottava narsismin kevytdiagnosointi on osa ilmiötä, jossa ihmiset haluavat psykologisia selityksiä itsestään.

Verkosta ja itsehoito-oppaista löytyykin paljon testejä, jotka sanovat paljastavansa piilevän narsismin itsessä tai muissa. Todellisuudessa ne kertovat korkeintaan narsistisista piirteistä, sillä patologisesti narsistinen ihminen ei tavallisesti tunnista itsessään omaa narsismia.

Psykiatrina Hannu Lauerma ajattelee, että narsismi leimaa jaetaan liian heppoisesti. Huolimattomat narsismi luonnehdinnat tutuista ja julkkiksista ovat hänestä turhaa ja hedelmätöntä asioisen psykiatrisointia.

Lauerma sanoo, että muita morkatakseen voi käyttää perinteisiäkin ilmaisuja. "Narsisti-ilmaisu on olevinaan hienompi nimitys sille, että jotain sanottaisiin kusipääksi."

Lauerman mukaan narsisti-ihmisen hoitaminen vaatii kokemusta ja taitoja,  eikä se sovi aloittelijalle.

Onneksi Lauermalla on hyviäkin uutisia. Vaikka narsismi on pitkäaikainen ja vaikea tila, se ei ole toivoton. Ikäkin tekee monesti tehtävänsä, ja narsismi liudentuu vuosien saatossa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 5.10.2023, kuvat Pixabay

Univajeesta lisää alttiutta sairastua flunssaan

   

Tämä tulos selvisi molekyylilääketieteilijän Hanna Ollilan tutkimusryhmineen tehdystä tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui 600 000 ihmistä. Aiempien tutkimusten mukaan ryhmä tiesi jo, että riittämätön uni lisää esimerkiksi sydänkohtauksen riskiä, nostaa kolesterolia ja altistaa masennukselle ja ahdistukselle.

Riittävä uni on tärkeää kokonaishyvinvoinnin kannalta, sillä jos ihminen nukkuu useana yönä vain muutaman tunnin, immuunipuolustus muuttuu. Yöunta pidetään lyhyenä silloin, kun se kestää kuusi tuntia tai vähemmän.

Uusissa tutkimuksissa on viitteitä siitä, että riittävä uni paitsi suojaa infektioilta, myös edesauttaa niistä paranemista. Sairaana on usein normaalia väsyneempi ja nukkuu enemmän. Levon ja unen tarve lisääntyvät todennäköisesti myös siksi, että ne ylläpitävät riittävää immuunipuolustusta. 

Satunnaiset uniongelmat ovat normaaleja ja niitä on melkein jokaisella jossakin elämänvaiheessa. Kun nukkuu satunnaisesti liian vähän, seuraavana yönä nukkuu yleensä pidempään, ja uni on syvempää. Tämä niin sanottu korvausunen mekanismi käynnistyy elimistössämme automaattisesti.

Uniapneasta kärsii noin kymmenen prosenttia suomalaisista, ja sairaus lisää esimerkiksi vakavan koronataudin riskiä.

Koska 10-30 prosenttia väestöstä kärsii unettomuudesta, uuden tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä. Immuunipuolustusjärjestelmä on yhteydessä uneen ja se toimii parhaiten silloin, kun nukumme riittävästi.

Lähteet: Helsingin Sanomat 6.7.2023, kuvat Pixabay

Elämää maalla 7.

 

Tänään ajattelin esitellä tätä töllin alakertaa. Yläkerrassa on miehen työhuone, eikä hän halua, että sitä kuvataan. Karmea siivo. Veran huonetta en halua, enkä pysty kuvaamaan. Vera ei olisi tällaista hyväksynyt.

Lähdetään liikkeelle keittiöstä, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin olohuone. Tupakeittiöiksi näitä kai kutsutaan. Iso sata vuotta vanha keittiön pöytä on ollut meillä vähän vajaa 30 vuotta. Pidän sen rouheisuudesta ja patinasta. Siinä on tilaa  kymmenelle ihmiselle.

Tuoleista osa on maalissa. Muistona siitä, kun Veran kanssa maalattiin koko keittiö. Huolettomina, kärsimättöminä.

Tämä kuva-asetelma on keittiön pöydän päässä. Kuvassa näkyy outo rihma, jota uusi posliinikukka on kasvattanut. Olen pohtinut, tuleeko siihen lehdet joskus.

Kukkia keittiössä. En osaa vielä käsitellä kuvia tällä koneella, joten tämä toinen kuva on liian tumma. Se on päädyn tapetin kanssa kasviaiheinen, ja suunnittelen toisen puolen seinää maalaamista. Kivasti sain vinkkiä lukijalta ja ystäviltä. 

Tapetissa on hallitsevin väri vihreä ja vaaleanpunainen. Kun maalaan toisen seinän, haluaisin, että väri toistuisi myös tapetissa. Vaaleanpunainen seinä olisi liikaa. Nyt olen kallistumassa vaalean vihreään, vaikka persikan väri houkuttelee myös.

Eteisessä on maalaamisen "hermokeskus". Verhot ovat 1970-lukua, aidot. Pöytä on kaiken roinan alapuolella myös 1970-lukua.

Eteisessä on myös ylhäällä laudoilla vintagea.

 

Sitten vähän makuuhuonetta, jossa minä kirjoitan. Kuvasta lienee helppo arvata, mikä on minun lempivärini. Huoneessa kaikki on vähän heikun keikun. Yhden hyllykön ovat vallanneet miehen paperit ja vinyylilevyt, eikä minun pöytäkään ole siisteistä siistein. Laatikko sängyn päädyssä on ollut siinä neljä vuotta, josko mies kokoaisi tason kylppäriin. No, matto on sentään aito itämainen perintömatto. Muuta arvokasta ei ole kodissamme. Se on nimenomaan koti, rakas ja tärkeä paikka.

Ikkunassa on minulle mieluisat viininpunaiset ja tummansiniset verhot. Värit sopivat toisilleen.

Siistin pöytää ennen kuvaamista, samoin keittiön pöytiä. Siinä mielessä tämä postaus ei ole aivan autenttinen. Tavaraa on puolin ja toisin. Joku ammattisisustaja tai sisustusta harrastava saa kodistamme varmasti inhonväreitä. Mutta me emme pidä pohjoismaisesta vaaleasta sisustuksesta.  Me pidämme miehen kanssa väreistä, ja se saa näkyä kodissa. Samoin se, että olemme kumpikin boheemeja. Minä siivoan aika huonosti kahden viikon välein. Tosin tummanpunaista on jo liikaakin. Se asia pitää muuttaa. Vihreäksi maalaamani pönttöuuni toimii hyvin vastavärinä. Liian hallitsevaa tummanpunaista voisi muuttaa hankkimalla uuden sinisen päiväpeitteen. Olohuoneen sohville eri värisiä torkkupeittoja ja tyynyjä.

Sitten olohuoneeseen.

Minulla oli yhteen aikaan rasiavaihe. Niitä on paljon enemmän kuin tässä kuvassa. Olen ihastunut etenkin metallisiin vanhoihin konvehtirasioihin. Tässä neljä niistä:

Lipaston päällä muun muassa miehen lapsena tekemä purjevene. On hänellä myös pieni oikeakin, mutta minulle purjehdus on jotenkin liian hidasta.

Vanha Tunturi-kuntopyörä, jossa eivät vastukset enää toimi.

Vanha leijonatuoli, jonka käsinojat ovat kissat rapsutelleet. Sekin perintökalu.

Tämä puu kuuluu olohuoneeseen. Sen on miehen sisko tehnyt alusta loppuun käsin, kun hän opiskeli animaatiota. Hyvin kaunis.

Hyvää viikonloppua!

Näin saat huonekasvit kukoistamaan syksyllä ja talvella

Minulla  kuolee pienikokoisia viherkasveja talvella. Isommat selviytyvät.Kaikkein vaikein minun on pitää hengissä murattia, vaikka sen pitäisi olla kestävä viherkasvi. Emme selkeästi pidä toisistamme.

Viherkasvit ovat usein kotoisin lämpöisistä tropiikin maista, joten valon vähentyminen ja kuiva huoneilma saavat ne voimaan huonosti. Marttojen puutarha-asiantuntija Annika Jääskeläinen antaa vinkkejä, miten kasveja tulee hoitaa syksyllä ja talvella:

1. Huolehdi, että kasvi saa riittävästi valoa

Kasvit kärsivät syksyllä etenkin valon puutteesta ja siksi ne pitäisi siirtää mahdollisimman lähelle ikkunaa.  Niille voi hankkia myös erillisen kasvivalon, joita myydään esimerkiksi suurissa päivittäistavarakaupoissa. "Nykyään on olemassa hyviä kirkkaan värisiä led-kasvivaloja, jotka eivät vie juuri ollenkaan sähköä."

Valon pääsyn kasvin lehdelle voi varmistaa pyyhkimällä pölyt kasvin lehdiltä esimerkiksi puuvillakäsineellä tai sen voi myös käyttää suihkussa, jolloin vesi huuhtelee pölyt pois.

2. Vähennä kastelukertoja

Kasvin veden tarve vähenee syksyllä, koska vähentynyt valon määrä hidastaa tai pysäyttää kasvun. Kasville tulee lepotauko.

Puutarha-asiantuntijat neuvovat vähentämään kastelukertoja asteittain. "Jos vähentää vettä niin, että kastelee usein mutta vähän, niin kasvi jää jatkuvasti märäksi, ja se voi mädännyttää juuria."

Kasvin mullan olisi hyvä antaa kuivahtaa kastelukertojen välissä. Tämän voi varmistaa kokeilemalla ruukun painoa tai tunnustelemalla pintamultaa sormella.

3. Anna lannoitteen tilalle merileväuutetta

Kasvi ei tarvitse lannoitteen ravinteita, kun se lopettaa kasvamisen syksyllä. Merileväuute on hyvä keino pitää kasvi hyväkuntoisena. Se hoitaa ja vahvistaa kasvia. Uutteen voi lisätä esimerkiksi kasteluveteen.

4. Lisää ilmankosteutta

Talvella huoneilma on kuivaa, mikä kuivattaa myös kasveja ja saattaa houkutella kasvituholaisia, muun muassa punkkeja. Kasveja kannattaakin sumutella sumutuspullolla. "Sumuttelu pitäisi tehdä säännöllisesti. Kerran viikossa sumuttelu ei oikeastaan auta. Sitä pitäisi tehdä mielellään vaikka useamman kerran päivässä."

Ilman kosteutta voi myös lisätä ilmankostuttimilla, kuivaamalla pyykkiä kasvien läheisyydessä tai laittamalla laakeita vesiastioita kasvien läheisyyteen.

5. Tee kasvien hoidosta rutiini

Liika tai liian vähäinen kastelu on huonoksi kasveille. Jääskeläinen kehottaakin tekemään kasvien hoidosta rutiinin. Syksyn tullessa siis riittää, että valoa on tarpeeksi, ilman kosteus on hyvä ja vettä annetaan harvemmin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.10.2023, kuvat Pexels