lauantai 13. elokuuta 2022

Herkkuherkkyydelle syy aivoissa

 


Pelkkä ruoan näkeminen herättää toisissa ihmisissä muita herkemmin syömishalut. Uuden tutkimuksen mukaan herkkyyttä selittää se, miten aivojen opioidijärjestelmä toimii. Tämä on perinnöllistä.


Opioidien sitoutumispaikkoja eli reseptoreita on vähemmän niillä, joiden syömishalu herää helpommin pelkästään ulkoisista yllykkeistä, kuten ruoan kuvista.


Aivojen opioidijärjestelmään vaikuttavat myös ulkoiset opioidit, kuten morfiini ja heroiini. Normaalisti siihen kuuluu elimistön omat hermovälittäjäaineina toimivat opioidit.


Hyvin lihavilla ihmisillä opioidijärjestelmän toiminta vaimenee ja reseptorit vähenevät. Lihavuusleikkauksen jälkeen järjestelmän reseptorit palautuvat ja toiminta normalisoituu.


Myös normaalipainoisilla yksilölliset erot herkkuherkkyydessän näkyvät opioidijärjestelmän muutoksina. Heillä on ylipainoisten tavoin vähemmän opioidireseptoreita.


Opioidireseptoreiden määrään vaikuttavat paitsi geenit myös se, miten on elämänsä elänyt, kuten lihominen ja laihtuminen ja liikunnan määrä.




Lähteet: Helsingin Sanomat 8.9.2021, kuvat omat  

torstai 11. elokuuta 2022

Loma onnistui, kun arki alkaa sujua helpommin

 


Onnistuneen loman tunnistaa siitä, että toimintakyky on parempi loman jälkeen kuin sitä ennen. Jopa jo noin nelipäiväinen loma parantaa ihmisen psyykkistä hyvinvointia. Mutta jos työ on kuormittavaa, palautuminen vaatii jo enemmän aikaa.


Fyysissä palautumisessa verenpaine ja syke laskevat. Kehon ja hermoston ylivireys hellittää.Psyykkisessä palautumisessa mieli vapautuu ja pääsee irti työasioista.


Palautumisessa vaihtelu on tärkeää. Keskittymisen voi suunnata aivan päinvastaiseen asiaan kuin oma työ on.Päivät näyttöä katsovalle tietotyöläiselle palauttavaa tekemistä lomalla voi olla esimerkiksi jonkun liikuntalajin harrastaminen.


Loman vaikutukset hyvinvointiin kestävät vain noin kahdesta neljään viikkoon. Tämän vuoksi useampi lyhyt loma voi edistää paremmin hyvinvointia  kuin yksi pitkä loma vuodessa.



Joillakin saattaa muodostua ongelmaksi suorittaminen myös lomalla.  Siksi suorittaja ihmisille tietoinen arkiminästä  hellittäminen loman ajaksi tekee hyvää.


Jos on vaativa työssä ja elämässä, voisi lomalla hakea palasia, joissa ei suoriteta. Monesti juuri työhön vaativasti ja intohimoisesti suhtautuvilla on riski sairastua työuupumukseen.



Kehittyvästä työuupumuksesta kärsivä voi potea jatkuvaa väsymystä, joka ei helpota viikonloppuisin ja arki-iltoina. Ylitunnollisilla voin rapautua lähimuisti, ihmisten nimet ja omat tekemiset unohtuvat. Ja virheet työssä tietenkin lisääntyvät.

Työuupumuksen oireisiin liittyy myös tunneherkkyyttä, kuten itkuisuutta ja vihaisuutta. Pitkällä lomalla mieli voi jälleen kirkastua. Parin viikon loman jälkeen olo entiseen voi avata silmiä, kun aivot jälleen toimivat normaalisti.

Antoisimmankin loman jälkeen työhön palaaminen voi ahdistaa. Suurimmalle osalle ihmisistä muutostilanteet voivat luoda ahdistusta.


Hallintaa ja turvallisuutta kaipaavalle voi olla hyvä valmistella itseään psykologisesti töihin palaamiseen. Se voi tarkoittaa sitä, että katsoo kalenteriaan ja sähköpostia, vaikka lomaa olisi muutama päivä jäljellä.

 



Lähteet: Helsingin Sanomat 1.8.2022, kuvat omat




tiistai 9. elokuuta 2022

Vanhojen vatvoja pilaa omaa mieltään

 


Minä en ole erityisesti vanhojen asioiden vatvoja, mutta kyllä sitäkin on. Eniten vatvon, murehdin tulevia asioita "Entä jos"-tyyliin. Entä jos puhe juhlissa menee pieleen? Entä jos ystäväni ei ymmärrä lainkaan, mitä yritän sanoa? Entä jos lomamatka menee pieleen? Entä jos sairastun koronaan? Näitä riittää.


Ihmisen mielessä liikkuu päivän aikana tuhansia ajatuksia ja tunteita. Ne tulee ja menee normaalisti ilman ongelmia. Asioiden vatvomisesta ja märehtimisestä käytetään sanaa ruminointi.


Ruminointi voi olla pohdiskelevaa ja rakentavaa omien ajatusten tarkkailua, mutta se voi kehittyä kielteiseksi märehtimiseksi. Märehtiminen voi olla menneiden asioiden mielessä pyörittämistä, analysoimista ja ajattelemista yhä uudelleen.


Murehtiminen viittaa tulevien pelottavien asioiden mielessä pyörittämiseen: "entä jos". Juuri tätä minä harjoitan, ja se on väsyttävää.


Etenkin epämiellyttävien tapahtumien jälkeen ihmisen mieli tahtoo viipyä tapahtuneessa ja märehtiä. Tämä on luonnollista ja normaalisti harmitonta. Sen sijaan raskas ja pitkittynyt märehtiminen kytkeytyy moniin mielenterveysongelmiiin, erityisesti masennukseen, jossa ihminen saattaa esimerkiksi syytellä itseään, tuntea häpeää ja syyllisyyttä.



Asioiden mielessä pyörittämisellä ihmisen mieli pyrkii välttämään ahdistuksen tunteen kohtaamista. Vatvomisella on taipumus kuitenkin voimistua, jos yrittää kontrolloida ja vältellä tunteitaan.


Asioiden märehtimistä ruokkii nykyinen kilpailullinen ilmapiiri, koska ihmisellä on taipumus verrata itseään muihin.


Työelämässä vatvominen liittyy työn määrällisiin vaatimuksiin, kuten aikapaineiisiin. Jos vaikkapa henkilö ei saa kaikkea suunniteltua työtä tehdyksi työpäivän aikana, työtehtävät jäävät kesken. Tämä saa ihmisen märehtimään niitä kesken jääneitä töitä vapaa-ajallaan.


Työelämään kytekytyvä ruminointi erään tutkimuksen mukaan näkyi tutkittavien lisääntyneenä unettomuutena ja heikentyneenä fyysisenä ja henkisenä terveydentilana.

Märehtimistä taltuttaa muun muassa luonnossa liikkuminen. Kaupungissa kävely ei ole yhtä tehokasta.

Luonnossa liikkuneilla ilmeni vähäisempää hermotoimintaa niissä aivojen osissa, joiden aktiivisuus yhdistyy surullisuuteen ja märehtimiseen.  


Märehtimiseen on hyvä itsehoitokeino, mindfulness-harjoittelu eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Siinä kaikki asiat päästetään mieleen ja sitten heti menemään.




Lähteet: Helsingin Sanomat 18.7.2022, kuvat omat

lauantai 6. elokuuta 2022

Surutyöni 112.

 


Rakas, niin sydäntä raastavan rakas Vera tyttäremme kuoli 22-vuotiaana puolitoista vuotta sitten. Hän oli terve ja kuntoileva tyttö ja oli onnellinen, että oli löytänyt oman alansa molekyylibiologian. Kuolinsyy on "tuntematon" sanottiin kuolinsyyraportissa. Teen surutyötä.


Rakas perheenjäsenemme Siiri-kissa katosi kaksi kuukautta sitten. Hän on voinut joutua jonkin pedon suihin ja jos ei, hän on jo villiintynyt. Olemme tutkineet läpikotaisin metsän ja ulkorakennuksen takaosan. Olen niin syvän surullinen Siiristä. On pieni toivo, että hän tulisi kotiin.


Kille-kissa on hyvin surullinen. Sen näkee kasvoista. Ja Kille ei ole käynyt ulkona Siirin katoamisen jälkeen, vaikka yleensä mieluusti käy. Killekin kaipaa ystäväänsä.

 


                Siiri

                 

               Vanha kuva Killestä ja minusta.



Viime viikonloppu oli outo. Lauantaina, kun mies lähti  töihinsä, ajattelin, etten ole yksin kotona. Tunsin hyvin vahvasti Veran läsnäolon. Portaat yläkertaan narahtivat. Minut täytti onni! Vera elää lähelläni! Joku sanoisi, että kokemukseni on huu-haata ja humppaa. Sanokoon. Jokaisen kokemuksia pitäisi kunnioittaa.Ne on hänelle tärkeitä ja totta.


Itken edelleen joka ilta, kun "juttelen" Veran kanssa. Kerron kuinka rakastan ja kaipaan, mitä olen tehnyt, miten surussa elänyt. Rakas Vera.


Sain siis kutsun diabeteshoitajalle. Hän oli samanlainen pullukka kuin minä. Hän kertoi lopuksi, ettei minun tarvitse käydä hänen luonaan. Lääkärit ovat ylihuolestuneita. Minun paastoverensokeri oli vähän koholla, viitearvo on 6, minulla se oli 6,2. Pitkäaikainen verensokerini oli normaali. Hoitajan mukaan kahdessa mittauksessa verensokerin pitäisi olla yli 7, jotta voitaisiin puhua esidiabeteksesta. Hurraa! Olin niin helpottunut.


Hoitaja oli ihana. Hän kehoitti myös nauttimaan herkuista silloin tällöin,(kun on tämä yksi ainut ainokainen elämä, miksi rääkätä itseään. Hän sanoi, että tämä minun on muistettava, kun laihdutan.oma puhe) Pidänkin kerran viikossa herkkupäivän.


Mutta silti laihdutan edelleen. Kahdessa viikossa paino väheni 4 kiloa. Se on uskomatonta! Olen vain kasvissyöjänä tehnyt joitakin muutoksia ruokavalioon ja annoskokoihin. Painoni  nousi Veran  kuoleman jälkeen pikkuhiljaa noin 12 kiloa. Lohtusyön. Ja taas lohtusyön.


Sienestys ja säilöntä on alkanut. Hortoilen metsissä etsien kantarelleja. Ja niitä onkin. Tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Ihanaa!


Olen säilönyt  suolakurkkuja ja maustekurkkuja, tehnyt pikkelöityjä kurkkuja ja fenkolia. Olen käyttänyt koodia 3-2-1 pikkelöinnissä. Eli 3 dl vettä, 2 dl sokeria ja 1 dl etikkaa. Tein myös mansikkahilloa.




torstai 4. elokuuta 2022

Univaikeudet keski-iässä lisäävät muistisairauden riskiä

   


Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni häiritsee aivojen päiväajan toimintaa. Huonosti nukkuneella ajatuksen juoksu, uuden oppiminen ja keskittymiskyky heikkenee. Riski aivojen tiedonkäsittelyn pysyvälle  heikkenemiselle kasvaa, jos unettomuusoireet pitkittyvät.


Univaikeuksia voi olla nukahtamisenvaikeus, yölliset heräilyt tai vaikeus nukahtaa uudestaan.  Mitä vaikeampia uniongelmat ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat kognitiiviseen toimintakykyyn: kognitiiviset ongelmat olivat Helsinki Health Study-tutkimuksessa jopa kymmenen kertaa yleisimpiä unettomuudesta kärsivillä kuin hyvin nukkuvilla.


Univaiheet etenevät järjestyksessä kevyestä unesta syvään uneen ja REM-uneen.   Niitä mahtuu normaaliin yöuneen neljä-kuusi sykliä. Jos unet jäävät todella lyhyiksi, tai ne keskeytyvät toistuvasti, elvyttävä, syväuni jää väliin.


Syvässä unessa valveilla opitut asiat siirtyvät työmuistista säilömuistiin ja aivoista kuona-aineita huuhteleva glymfaattinen järjestelmä aktivoituu.


Glymfaattinen järjestelmä poistaa aivoista esimerkiksi beta-amyloidia. Se on proteiini, jota kertyy Alzheimerin taudissa aivoihin plakeiksi samaan tapaan kuin kolesterolia verisuonten seinämiin.


Unettomuuden hoito voi siten pienentää Alzheimerin taudin ja muiden aivoja rappeuttavien sairauksien riskiä.


Jokainen nukkuu välillä huonommin eikä satunnaisesta unettomuudesta kannata huolestua. Mutta jos unettomuus jatkuu, siihen kannattaa puuttua ajoissa.


Jos maanantai aamu alkaa aina nahkeasti, unirytmistä kannattaa pitää kiinni myös viikonloppuina. Mikäli ensimmäinen loman jälkeinen työviikko menee ikään kuin sumussa väsymyksen takia, omaa unirytmiä kannattaa alkaa aikaistaa pari viikkoa ennen loman loppua.






Lähteet: Helsingin Sanomat 7.7.2022, kuvat Pexels

tiistai 2. elokuuta 2022

Kipristeleekö ja turvottaako vatsaasi?

 



Kun kipristelyyn ja turvottamiseen  ei löydy fyysistä selitystä, kyseessä voi olla psykosomaattinen, toiminnallinen ärtyvän suolen oireyhtymä, IBS, joka aiheuttaa muun muassa ilmavaivoja, ummetusta tai ripulia ja jopa kipuja.


Moni mahavaivainen karsii etenkin kaasuja muodostavia kasviksia. Se on aivan järkevää, mutta samalla pitäisi löytää ne kasviperäiset ruoat, joita maha sietää.


Mahavaivojen syy täytyisi aina selvittää, koska keliakian tai laktoosi-intoleranssin mahdollisuus pitää sulkea pois.


Monissa kasviperäisissä ruoissa on niin sanottuja FODMAP-yhdisteitä, jotka kulkeutuvat sulamattomina paksusuoleen.FODMAP-yhdisteitä on tietyissä viljoissa, pavuissa, vihanneksissa sekä juureksissa, hedelmissä, marjoissa, pähkinöissä ja makeutusaineissa. Mutta vastaavasti kaikissa kasviperäisissä ruoka-aineryhmissä on kasveja, joissa näitä yhdisteitä ei ole.



Esimerkiksi sipulia on monissa ruoissa, joten sitä tulee helposti syötyä oireita aiheuttava annos. Ruokaan saa makua mausteillakin, ja sipulin voi korvata purjon vihreällä osalla. Lisäksi pilkotun sipulin huuhtelu kylmällä vedellä voi auttaa.


Ärtyvästä suolesta kärsivän on hyvä välttää viljoja kauraa lukuunottamatta. Kaupoista löytyy keliaakikon viljatuotteita, joita voi käyttää.


Kun kasviperäisten ruokien sopivuus on testattu, vatsaystävälliseen ruokaan käyvät monet tavalliset ruoka-aineet, esimerkiksi maitovalmisteet, kala, kana, kananmuna ja kasvisrasvat. Yleensä laktoosittomat sopivat paremmin kuin tavalliset.


Maha ärtyy helposti suuresta määrästä kahvia ja alkoholin nauttimisesta säännöllisesti. Tummapaahtoinen kahvi voi sopia paremmin kuin vaalea. Apteekin entsyymivalmisteita voi käyttää turvallisena ruoansulatuksen apuna.







Lähteet: Hyvä Terveys plus, kuvat Pexels





lauantai 30. heinäkuuta 2022

Välit poikki vanhempien kanssa

 


Minulla oli aikoinaan nyt jo kuolleen äitini kanssa välit poikki noin kahden vuoden ajan. Hän oli alkoholisti, enkä jaksanut enää hänen valheitaan. Kun oli välit oli poikki, sain aikaa ajatella suhdettamme noin ylipäätänsäkin. Suhde oli lapsuudessa hyvä, silloin äiti ei ollut vielä alkoholisti. Hän alkoholisoitui keski-iässä isän itsemurhan jälkeen.

Kahden vuoden jälkeen annoin periksi,  huono suhteemme jatkui, ja pystyin edelleen kuuntelemaan hänen valheitaan, joihin hän itsekin uskoi. Ei sukulaiset ja perhe pysty parantamaan alkoholismia. Parantuminen vaatii, että alkoholisti myöntää olevansa alkoholisti.

Jokainen varmasti toivoo, että olisi hyvät suhteet vanhempiin. Usein lähimmät suhteet on kuitenkin kaikkein vaikeimpia, ja isältä ja äidiltä siedetään miltei mitä tahansa. Mutta joskus tulee ajatus, että nyt riitti.


Nainen, 52 kertoo Helsingin Sanomien kyselyyn välirikosta:

"Välit  äitiin ja siskoon ovat poikki. Siskoni oli "niin paljon parempi ihminen" kuin minä, kuvitteli tietävänsä ja tuntevansa minut paremmin kuin minä itse. En jaksanut tätä arvostelua. Äiti taas ei ole koskaan välittänyt omista lapsistaan, soitti vain humalassa ja kylvi riitaa minun ja siskoni välille, joten päätin luopua yhteydenpidosta."


Yleensä jos lapsi kertoo, että katkaisi välit, automaattisesti ajatellaan, että hänessä itsessään on jotain vikaa, kun ei pysty joustamaan ja sopeutumaan.


Vaikeat perhedynamiikat ovat vaikeita siksi, että ne eivät näy ulkopuolisille, eivät välttämättä edes kaikille perheenjäsenille.



Aikuinen lapsi on monesti todella vähään tyytyväinen. Jos vanhempi vaikka sanoo, ettei varmaan onnistunut aina olemaan reilu ja tasapuolinen ja pahoittelee tätä, lapsi on valmis antamaan anteeksi.


Aina välit eivät ole korjattavissa. Tällöin pysyvä välirikko voi olla elämää perusteellisesti selkiyttävä ratkaisu.

Nainen,53 kertoo:

"Itselläni oli hyvin surullinen ja itkuinen olo usein päiväkausia tapaamisten jälkeen, koska äiti sai itsetuntoni pohjalukemiin. Tunsin monesti voimakasta vihaa ja halveksuntaa. Kun katkaisin kokonaan välini, vihan tunne helpottui. Oma olotila oli hyvin lohdullinen."


Jos on ottanut asioita puheeksi, yrittänyt vetää rajat, mutta tulee aina solvatuksi tai jyrätyksi, ja kohtaamisen jälkeen on aina paha olla, pitää alkaa ajatella itseään. Jokaisella ihmisellä on oikeus kasvaa omanlaisekseen, ja ottaa ohjat omiin käsinsä, eikä alistua huonoon kohteluun.


Välirikko saattaa olla hyvin helpottava kokemus. Elämä voi olla hyvää, vaikka yhteys sukulaisiin puuttuisi.




Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 30.12.2021, kuvat omat