Näytetään tekstit, joissa on tunniste ympäristö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ympäristö. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. maaliskuuta 2024

Minun ylipaino ja lihavuuden pandemia

 

Minä laihdutin kolmen neljän vuoden aikana kaksi kertaa 15 kiloa. Ensimmäisen kerran aloin laihduttaa, kun huomasin, että vatsa oli tiellä esimerkiksi varpaan kynsiä leikatessa. Toki myös peili kertoi paljon. Ja kummasti pienentyneet vaatteet.

Laihduttaminen oli melko helppoa, koska söin lautasella aina 3/4 osaa vihanneksia ja 1/4 osaa jotakin proteiinia. En syönyt riisiä, pastaa enkä perunoita. Söin yhden lämpimän ruoan päivässä. Runsaan aamupalan kaurapuurolla ja marjoilla. Jätin levitteen pois leivältä, enkä syönyt juustoa. Leivällä oli yleensä tomaattia tai paprikaa.  Iltaisin söin kaksi tällaista ruisleipäviipaletta. Myös pätkäpaastosin.

Sitten tyttäreni kuoli yllättäen, ja lohtusöin vuoden muun muassa suklaata. Vuosi  tämän jälkeen aloin taas laihduttaa, koska paino oli noussut samoihin lukemiin kuin ennen ensimmäistä laihdutuskertaa. Pudotin painoa taas noin 15 kiloa samoin menetelmin kuin ensimmäisellä laihdutuskerralla. Nyt laihduttaminen oli vaikeampaa, mikä kuuluu jojolaihduttamiseen.

Viime kesänä kyllästyin perin pohjin laihduttamiseen. Lihoin taas samat kilot takaisin kuin ennen laihduttamista. Päätin, etten enää koskaan laihduta. Hyväksyn ylipainoni. Olen mielestäni sopivasti pullukka. Eikä paino haittaa lenkkeilyä ja kuntosalia. Veriarvoni ovat loistavat ja verenpaine alhainen. Meillä on tämä yksi ainokainen elämä, niin miksi kieltää itseltään myös herkuttelun nautinnon.

Kauneusihanne on laiha ihminen. Olkoon.Minä olen jo sen verran ikääntynyt, etten ajattele, mitä muut minusta ajattelevat.

Suuri osa suomalaisista aikuisista on ylipainoisia, ja joka neljäs on lihava. Aikuisen naisen keskimitta on 163,2 senttiä.Lihavuuden raja ylittyy 80 kilon painolla. Lihavan ihmisen painoindeksi on 30 tai enemmän, ja ylipainon raja ylittyy painoindeksillä 25.


Painoennusteet ovat synkkiä, sillä lihavuus rasittaa usein sekä ihmisen omaa hyvinvointia että terveydenhuoltoa ja kansantaloutta. Lihavilla ihmisillä on normaalipainoisia enemmän erilaisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta, syöpiä, kohonnutta verenpainetta, nivelrikkoa ja masennusta.


Maailmanlaajuisissa lihavuustilastoissa emme ole kuitenkaan kärkisijoilla. Kun tarkastellaan, kuinka suuri osa väestöstä on lihavia, Suomen sijoitus on 200 maan ja alueen listauksessa naisten osalta 120:s ja miesten osalta 53:s.


Lihavia on eniten väestön kokoon suhteutettuna  Tyynenmeren ja Karibian pienillä saarilla,  Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.


Eurooppalaisia maita ei löydy 20 kärkimaan joukosta ollenkaan. Länsimaista ykkösenä on yleensä Yhdysvallat.


Vähiten lihavuutta on arvattavasti itäisen ja keskisen Afrikan maissa ja Aasian maista Japanissa, Etelä-Koreassa ja Vietnamissa.


Maailman väestö lihoo nyt niin paljon, että lihavuutta voi kutsua jo pandemiaksi.


Mikä sitten selittää, että joillakin maailman alueilla  lihavuutta esiintyy hyvin paljon? On pohdittu, että Tyynenmeren saarilla taustalla saattaa olla jonkinlaista geneettistä alttiutta. Myös kauneusihanne on lihava. Geenit selittävät osan ihmisten painoeroista. Painoindeksi kuitenkin selittää osan ihmisten painoeroista, painoindeksi periytyy noin 40-70-prosenttisesti.



Geenit yksinään eivät lihota ketään. Joillakin ihmisillä on kuitenkin geneettistä alttiutta lihavuuteen, ja kun se yhdistyy ympäristöön, jossa ruokaa on yltäkylläisesti tarjolla, ruokahalun säätely tuottaa ongelmia. Yleensä erot johtuvat ympäristöstä.


Länsimainen elämäntapa ja ruokavalio ovat levinneet ympäri maapalloa. Työmme on muuttunut sellaiseksi, että niissä tarvitaan varsin vähän fyysystä aktiivisuutta. Runsasenergistä ruokaa on rutkasti tarjolla, sitä mainostetaan, ja annokset ovat usein suuria.


Suomalaista ylipainoa on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Jo silloin liikakiloja oli kertynyt vähemmän kouluja käyneille. Tämä pätee yhä: korkeasti koulutetut ovat solakampia.


Laihuuden ihnnointi elää toki yhä vahvana, mutta juuri kuntoilusta tuli 1980-luvulla trendikästä. Monet naiset innostuivat harrastamaan aerobicia. Miehet punttisalia. Yhtä aikaa kasvoivat myös laihdutusmarkkinat.






Lähteet: Helsingin Sanomat 11.9.2023, kuvat Pixabay


perjantai 11. lokakuuta 2019

Mitä jutella tuntemattomien kanssa?



Töissä, juhlissa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa voi tulla hetki, jolloin olisi hyvä jutella tuntemattomien kanssa.

Ensimmäisessä lauseessa ei pidä olla mitään varsinaista aihetta. Rento ja ystävällinen kysymys tai kommentti vaikkapa ympäristöstä riittää hyvin keskustelun alkuun pääsemisessä.


Hyviä puheenaiheita ovat ajankohtaiset tapahtumat, harrastukset, matkailu tai vaikkapa lemmikit. Tietyistä aiheista, kuten uskonnosta ja politiikasta, ei kannata puhua.

Juttelun aluksi on hyvä etsiä yhdistäviä tekijöitä. Ihmiset pitävät yhteenkuuluvuuden tunteesta ja hakeutuvat mielellään samanhenkisten seuraan.


Alussa kannattaisi kuitenkin olla tarkka siitä, kuinka paljon tuo esiin eriäviä mielipiteitä. Juttelu voi muuttua liikaa keskustelukumppanin haastamiseksi.

Juttelukaverin vaisuus ei välttämättä riipu itsestä, vaan toinen voi olla ujo.


Noin kolme virkettä on hyvä määrä kokeilla, saako juttelua aikaiseksi. Jos keskustelukumppani ei syty näiden jälkeen, on asiallista toivottaa hänelle  hyvää iltaa.

Hedelmällinen asenne tuntemattoman kanssa keskustelussa on se, että yrittää jutella lauseen tai pari aiheesta kuin aiheesta.

Ihmiset haluavat pohjimmiltaan puhua omista asioista. Jokaisen lauseen ei tarvitse olla kysymys, jotta keskustelusta ei tule tentti.






Lähteet: Helsingin Sanomat 21.9.2019, kuvat omat

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Ruokaa roskiin




Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ilmiö. Kolmasosa koko maailman ruoasta joutuu roskiin. YK:n Kestävän kehityksen ja EU-komission Kiertotalouspaketin  tavoite on ruoka  hävikin puolittaminen  vuoteen 2030 mennessä.

Tämä on yksi keino vähentää ilmaston lämpenemistä, ja pelastaa kaunis maapallomme.


Suomessa alan yrittäjät, LUKE (Luonnonvarakeskus) ja ministeröt  etsivät ratkaisua ruokahävikin kansallisen seurannan järjestämiseksi.

Ruoan pois heittäminen on Suomessa iso ongelma. Hävikkiin joutuu LUKE:n mukaan 400 miljoonaa kiloa vuodessa. 


Suomessa ruokaketjun hävikin kasvihuonepäästöt  - eli hiilijalanjälki - on melkein miljoona tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa. Tämä vastaa 400 000 henkilöauton  vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Ruokahävikin vähentäminen tuntuisi myös lompakossa, sillä ruokahävikki vie suomalaiselta 120 € vuodessa.

Suomalaisista jopa 68 prosenttia kokee huonoa omatuntoa heittäessään vielä syömäkelpoista ruokaa pois.

Mitä ihminen voi tehdä välttääkseen ruokahävikkiä?

Yksi keino ruokahävikin vähentämiseen on Matsmart.

Viime vuonna  Matsmartin kautta pelastettiin eli ostettiin 527 000 kiloa ruokaa, mikä vastaa 81 000 hiilidioksidipäästöjä. Tämä merkitsee samaa kuin 758 edestakaista  Helsinki-Lontoo lentoa.


Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson sanoo: "Vähentämällä ruokahävikkiä asiakkaamme tekevät vaikutuksen ympäristöön ja säästävät rahaa. Samanaikaisesti autamme tuottajia myymään tuotteita, jotka muutoin päätyisivät hävikkiin."



Hävikkiruokaa voi ostaa jopa 20-90 prosentin alennuksella.

Syitä sille, miksi elintarvikkeet joutuisivat hävikkiin, on monia. Tuotteen pakkaus on muuttunut. Pakkauksessa voi olla painovirheitä. Tuotteen parasta ennen päiväys uhkaa umpeutua. Nämä kaikki päätyisi roskiin, josMatsmart ei ostaisi niitä ja myisi eteen päin.



Hurja esimerkki tästä on, että miljoona Santa Maria purkkia olivat vaarassa joutua hävikkiin siksi, että niiden pakkaus oli muuttunut. Matsmart osti ne Pauligilta



Matsmartin liikevaihto oli vuonna 2017 700 000 euroa. Kasvuyityksenä toimiminen on vielä tappiollista, mutta kiinnostaa monia sijoittajia.





Lähteet: Matsmart tiedote, LUKE tiedote, Kauppalehti. Kuvat: Matsmartin kuvapankki, kuvakaappaus talouslehdestä, Pixabay, Pexel.