keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Verikokeissa käyminen



Verikokeissa käyminen kiinnostaa nykyisin. Moni haluaa katsastusraportin varmuuden vuoksi.


Verestä saadaan tietoa elimistön tilanteesta, kuten verensokerista, rasva-arvoista, puna-ja valokosoluista ja maksan ja munuaisten toiminnasta.   

"Suin päin tai varmuuden vuoksi otetut verikokeet ja yksittäisesti poikkeavat arvot aiheuttavat usein vain turhaa stressiä, Etenkin, jos niitä tulkitaan omin päin", sanoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Vesa Jokinen.


Hän nostaa esille muun muassa ferritiinin eli varastoraudan. Ferritiinin puutteesta toivotaan selitystä väsymykseen ja tahmeaan oloon. Väsymys voi kuitenkin liittyä pelkästään elämäntapoihin, joten hyvin harvoin yksittäinen laboratoriotulos ratkaisee tätä arvoitusta. "Googlesta ja tekoälyltä haetut selitykset voivat vielä lietsoa tulkintoja."


Ensimmäisenä lääkäriin

Oma oire voi huolestuttaa, etenkin jos suvussa on perinnöllisiä sairauksia. Silloin järkevintä on varata aika yleislääkärille.


"Lääkäri luo kokonaiskuvan tilanteesta ja pohtii, mitkä verikokeet on tarpeen - jos niitä tarvitaan. Lääkäri myös jälkeenpäin tulkitsee tulokset", Vesa  Jokinen sanoo.


Tärkeintä on, että tutkimukselle on jokin syy. Selvitetään onko suuren janon taustalla diabetes 2. Voiko väsymys, palelu, ummetus johtua kilpirauhasen vajaatoininnasta.


Nämä arvot kannaattaa tutkia

On pari verikoetta, joiden kertaalleen ottaminen on hyödyllistä. Ne ovat verensokeri ja kolesteroli.


Jos janottaa, pissittää ja väsyttää, kyseessä voi olla tyypin 2 diabetes. Hyvin yleensä se ei oirehdi mitenkään. Myös veren rasva-arvot on hyvä mitata, sillä korkea kolesteroli ei tunnu missään.


Myös D-vitamiinivarastot voi tarkistaa, jos sen saanti mietityttää. Se on tarpeellista luustolle, se parantaa vastustuskykyä ja säätelee satojen geenien toimintaa. D-vitamiinin puutos on yhdistetty esimerkiksi diabetekseen, syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä MS-tautiin.


Voiko CRP paljastaa syövän?
Crp:n ajatellaan kuvaavan elimistön matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin.

"Olipa herkkä CRP 1 tai 3, se ei paljasta mitään elimistön tilasta. Jos haluaa estää matala-asteista tulehdusta, pitää palata perusasioihin: terveelliseen syömiseen, liikuntaan, painonhallintaan, riittävään uneen ja tupakoimattomuuteen."

"Tulosten yllättävät sekoittajat"
"Ole syömättä ja juomatta 10-12 tuntia. Vältä tupakointia, alkoholia ja voimakasta ruumiillista rasitusta. Osaan verikokeista liittyy valmistautumisohjeita, jotka jäävät Jokisen mukaan yllättävän usein lukematta."

Jos ei ole muun muassa noudattanut paastoa, tulokset voivat vääristyä ja aiheuttaa turhia lisätutkimuksia.

Tulokset voivat vääristyä myös, kun on edellisenä päivänä juonut liian vähän. Nestevajauksessa esimerkiksi veri on väkevämpää, mikä voi nostaa hemoglobiinia ja munuaisten toiminnasta kertovaa kreatiininarvoa.


Pitkäaikaissairauksien hoidossa säännölliset verikokeet ovat yleensä tarpeen, mutta lääkäri määrää ne. Muuten veriarvoja ei kannata jatkuvasti kytätä. Parhaimmillaan elintapamuutoksilla voi estää sairauksien puhkeamista ja välttyä lääkityksiltä tai pienentää niiden tarvetta.



Lähteet: Hyvä Terveys 12/2026, kuvat Pexels







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!