Verikokeissa käyminen kiinnostaa nykyisin. Moni haluaa katsastusraportin varmuuden vuoksi.
Verestä saadaan tietoa elimistön tilanteesta, kuten verensokerista, rasva-arvoista, puna-ja valokosoluista ja maksan ja munuaisten toiminnasta.
"Suin päin tai varmuuden vuoksi otetut verikokeet ja yksittäisesti poikkeavat arvot aiheuttavat usein vain turhaa stressiä, Etenkin, jos niitä tulkitaan omin päin", sanoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Vesa Jokinen.
Hän nostaa esille muun muassa ferritiinin eli varastoraudan. Ferritiinin puutteesta toivotaan selitystä väsymykseen ja tahmeaan oloon. Väsymys voi kuitenkin liittyä pelkästään elämäntapoihin, joten hyvin harvoin yksittäinen laboratoriotulos ratkaisee tätä arvoitusta. "Googlesta ja tekoälyltä haetut selitykset voivat vielä lietsoa tulkintoja."
Ensimmäisenä lääkäriin
Oma oire voi huolestuttaa, etenkin jos suvussa on perinnöllisiä sairauksia. Silloin järkevintä on varata aika yleislääkärille.
"Lääkäri luo kokonaiskuvan tilanteesta ja pohtii, mitkä verikokeet on tarpeen - jos niitä tarvitaan. Lääkäri myös jälkeenpäin tulkitsee tulokset", Vesa Jokinen sanoo.
Tärkeintä on, että tutkimukselle on jokin syy. Selvitetään onko suuren janon taustalla diabetes 2. Voiko väsymys, palelu, ummetus johtua kilpirauhasen vajaatoininnasta.
Nämä arvot kannaattaa tutkia
On pari verikoetta, joiden kertaalleen ottaminen on hyödyllistä. Ne ovat verensokeri ja kolesteroli.
Jos janottaa, pissittää ja väsyttää, kyseessä voi olla tyypin 2 diabetes. Hyvin yleensä se ei oirehdi mitenkään. Myös veren rasva-arvot on hyvä mitata, sillä korkea kolesteroli ei tunnu missään.
Myös D-vitamiinivarastot voi tarkistaa, jos sen saanti mietityttää. Se on tarpeellista luustolle, se parantaa vastustuskykyä ja säätelee satojen geenien toimintaa. D-vitamiinin puutos on yhdistetty esimerkiksi diabetekseen, syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä MS-tautiin.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!