Leivän syönnistä on turha kokea syyllisyyttä

Suomessa syödään yhä vähemmän hiilihydraatteja. Leivän syömistä jopa vältellään painonnousun pelossa. Aivan turhaan. Väitöskirjatutkimus osoitti, että todennäköisesti lihavia ovat ne, jotka saavat ruoastaan vähiten hiilihydraatteja.

Nykyisin monet syövät paljon proteiinia ja välttelevät hiilihydraatteja. Tätä on muun muassa karppausruokavalio, jonka idea runsaasta proteiinista on jäänyt ihmisten mieleen, vaikka karppauksen suosio on sinänsä vähentynyt. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös lisätyn sokerin ja luontaisista lähteistä saadun sokerin osuutta ruokavaliossa.

Etenkin nuoret saavat paljon lisättyä sokeria. Joidenkin ruokailutavat ovat hyvin epäterveellisiä. Juodaan limsoja, energiajuomia; syödään karkkia. Nuoret saavat myös vähemmän kuituja. Ja syövät vähemmän kasviksia, hedelmiä, ruista ja kalaa kuin ne, joiden lisätyn sokerin saanti oli vähäistä.

Kuluttajien on hyvin vaikea selvittää, missä elintarvikkeissa on lisättyä sokeria ja kuinka paljon. Laki ei vaadi sitä erikseen mainitsemaan.

Painonhallinnan kannalta hiilihydraatteja on turha demonisoida. Tutkimuksen tulokset korostavat myös, että hiilihydraattien laatu on tärkeämpää kuin niiden määrä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.6.2018, kuvat Pixabay

Kaamosajan herkuttelu

 

Nyt kaamosaikana minulla tekee mieli hiilihydraatteja ja makeaa. Juustovoileipiä ja suklaata. Olen yleensä lihonut kaamosaikana muutaman kilon, vaikka en ole tuntenut kaamosväsymystä. Nyt laihdutan, ja kaamossyöpöttely on pidettävä lempeästi kurissa. Noin kerran viikossa  herkuttelen yhden illan. Tai milloin siltä tuntuu.En syö aivan lautasmallin mukaan, koska lautasellani on kaksi kolmas osa kasviksia ja yksi kolmas osa jotakin proteiinia esimerkiksi papupihvejä ja falafel-pyöryköitä. Lisäkettä en syö.

Kaamoskiloja joka kolmennella

Kaamosväsymys ja kaamosmasennus on pidettävä erillään. Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii noin kaksi prosenttia ihmisistä.

Joka kolmannella suomalaisella on kuitenkin kaamosoireita. Pimeyden lisääntyminen laskee mielialaa, väsyttää ja saa syömään rasvaista ja makeaa. Myös sisäinen kello ja nälkäviestit menevät sekaisin. Kaamos sotkee elimistön hormonitoimintaa, myös nälän ja kylläisyyden tunteiden synnyttämiä hormoneja.

Tunnesyömistä vai nälkä?

Kaamoskiloja tulee siis ikävän helposti.Varsinkin tunnesyöjät ja syömistään vahvasti kontrolloivat ovat otollista maaperää. Kaamosväsymys voi moninkertaistaa ahmimiskohtaukset ja herkuttelun tarpeet.Tunnesyömisessä tukahdutetaan vaikeita tunteita.

Jos syö liian pienen aamupalan ja lounaan, illalla on niin iso nälkä, että se synnyttää tunnesyömisen kokemuksia. Jos kaamos saa aikaan tunnesyömistä tai muita syömiskohtauksia ja hallitsematonta makeanhimoa, paino voi nousta jopa kilon viikossa tai nopeamminkin.

Lempeää puhetta syömiseen

Lempeä puhe kannattaa aina. Tutkimuksissa on osoitettu sen tasapainottavan syömistä. Ruokaan on hyvä suhtautua joustavasti ja sallivasti. Lempeä ruokasuhde toimii kuitenkin vain, jos syömisen perusasiat ovat kunnossa.

Sallivuus on hyvästä, jos syö jo riittävän monipuolisesti ja säännöllisesti. Jos ateria- ja unirytmi on sekaisin, ja ruokaan liittyy paljon negatiivisia ajatuksia ja kieltoja, ei seuraa hyvää, jos yhtäkkiä syö kaiken, mitä tekee mieli.

 Aamiainen kuin kirkasvalo

Riittävä syöminen aamusta auttaa nälän säätelyssä. Silloin jaksaa hyvin koko päivän, eikä iltaa kohti tule voimakkaita mielitekoja. Aamiaisen tulisi sisältää 300-500 kaloria. Riittävä aamiainen suojaa tutkitusti myös kaamosoireilta. Se normalisoi elimistön sisäistä kelloa, kuten aamuinen kirkasvalohoitokin. On kuitenkin haasteellista syödä kunnolla, koska aamunälkä voi kaamosaikaan häipyä täysin.

Kasvikset

Kasvisten sisältämät antioksidantit ja muut yhdisteet vaikuttavat mielialaa parantavasti. Kasvisten runsaaseen käyttöön olisi hyvä oppia jo ennen pimeää aikaa, koska väsyneenä kasvikset tipahtavat ensimmäisenä lautaselta pois, ellei niitä kokkaa rutiinilla.

Monipuolinen ruokavalio ylipäätään pitää yllä hyvää mieltä. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ainakin täysjyvävilja, omega-3-rasvahapot, pähkinät ja siemenet auttavat siinä.

Kun aamiainen ja lounas on riittävä ja muutenkin syö fiksusti, voi syödä, mitä tekee mieli. Jos tulee kuitenkin syömiskohtauksia, kannattaa muistaa, että vaikka paketti ei ole ihan vielä kasassa, on jo oppinut paljon ja on hyvällä tiellä.

Lähteet: Referaatti Hyvä Terveys 13/2022, kuvat Pexels

Ruoalla on vaikutusta mieleen

 

Samat terveelliset ruokailutottumukset, jotka ovat yhteydessä pienempään sydäntauti- ja syöpäriskiin, on nykytutkimuksen mukaan yhteydessä parempaan mielenterveyteen.

Aivot käyttävät 20 prosenttia tarvitusta energiasta. Se on valtavasti aivojen kokoon nähden. Jotta aivot toimisi, tarvitaan glukoosia. Sitä saadaan hiilihydraateista, kuten viljoista, kasviksista ja perunoista.

Mielialaa säätelee joukko aivojen välittäjäaineita, esimerkiksi serotoniini,  dopamiini ja noradrenaliini. Nämä liittyvät masennuksen syntyyn, ja ravinto vaikuttaa niiden muodostumiseen.

Sertoniinia kutsutaan onnellisuushormoniksi, sillä se tuo mielihyvää. Jos serotoniinia on liian vähän, olo on alakuloinen. Serotoniinin muodostumiseen tarvitaan muun muassa tryptofaania. Se on välttämätön aminohappo, jota saadaan esimerkiksi maidosta, soijasta, kananmunista, pähkinöistä, kalasta ja lihasta.

Serotoniinin muodostumiseen tarvitaan myös B-ryhmän vitamiineja. Erityisen tärkeitä ovat B12 ja folaatti.  B12-vitamiinia saadaan hyvin tavallisesta arkiruoasta, paitsi vegaanit ja kasvisyöjät joutuvat ottamaan sitä purkista.

Moni suomalainen ei saa riittävästi folaattia. Folaattia on muun muassa kasviksissa ja täysjyväviljossa. Jos ruokavalio ei sisällä näitä tarpeeksi, kehittyy puutostila. Siitä voi seurata mielen alakuloa. Siksi masennusdiagnoosia tehtäessä mitataan joskus samalla folaattiarvot.r Samoin raudanpuute voi laskea mielialaa ja myös matalat D-vitamiinitasot.

Myös suolistolla ja mielellä on yhteys. Mitä paremmin suoliston bakteerikanta toimii, sen parempi mielelle. Tutkimuksissa on selvinnyt, että  masennukseen sairastuneilla on häiriötä suoliston bakteerikannassa, ja monilla kytee elimistössä matala-asteinen tulehdus.

  Lähteet:Apu terveys 8/2021, kuvat Pexels

Vaihtoehtoinen käsitys terveydenhoidosta. Vai onko?

Olen vähän hämmentynyt Antti Heikkilän ajatuksista. Toisaalta tuntuu, että joissakin niissä on syvää  viisautta. Etenkin sielun osuudesta sairastamisessa.Ja jotkut ajatukset tuntuvat jotenkin äkkivääriltä. Liian ehdottomilta. Oudoilta.

Kirurgi, ortopedi Antti Heikkilällä on mielenkiintoisia näkökulmia terveyteen ja sen hoitoon. Hän on myös kritisoitu ja kiistelty hahmo. Aikanaan hänet tunnettiin karppauksen suomalaisena oppi-isänä. Herätyksen hänelle antoi kokemus Töölön sairaalan ensiavussa. Se muutti koko hänen maailmankuvansa.

Kovasta selkäkivusta kärsivän miehen selkä oli kivusta krampissa. Lääkärit yrittivät laukaista kramppia kaikilla mahdollisilla lääkkeillä. Mutta niistä ei ollut apua.

Aamulla mies ehdotti Heikkilälle, että hän voisi käydä tutun kansanparantajan luona hoidossa. Seuraavana päivänä mies tuli käymään. Ja selkä oli täysin kunnossa. Kansanparantaja oli naksauttanut selästä jotakin kohtaa, ja kipu ja kramppi oli loppuneet heti.

Heikkilä innostui ja halusi ottaa tekniikasta selvää. Hän kierteli maailmalla eri hoitajien tykönä ja tutki manipulaatiohoitoja. Hänestä kehittyi taitava naksauttaja. Tämän seurauksena hän pitää lihasjännityksestä kärsivän selän hoidossa parhaimpana menetelmänä naksautusta.

                                Ruoka

Heikkilän mukaan ruoka on tärkein asia hengittämiseen jälkeen. Hän uskoo. Että miltei kaikki sairaudet olisivat hoidettavissa oikealla ravinnolla ilman lääkkeitä.

Hän näkee melkein kaikkien sairauksien takana insuliiniresistenssin. Siitä syntyvät hänen mukaansa sydäntaudit, diabetekset, syövät.

Insuliinin tehtävä on pitää verensokeri tasaisena. Hiilihydraatit, viljojen gluteeni, sokeri sekoittavat herkän immuunijärjestelmän. Suolistoon muodostuu liian paljon tärkkelystä, ja se kasvattaa väärät sokeripohjaiset bakteerit. Kun tärkkelys saadaan pois. Suolisto alkaa toimia taas hyvin ja ihminenkin voi hyvin.

Heikkilä pitää kaikkia viljoja huonona vaihtoehtona. On sama syökö vaaleaa leipää vai ruisleipää. Verensokeri nousee yhtälailla. Myös pasta ja peruna ovat tyhjiä kaloreita ilman ravintoarvoja ja antioksidantteja.

Heikkilä suosittelee ristikukkaiskasviksia. Kaaleja, kurkkua, paprikoita, kesäkurpitsaa ja munakoisoa. Hän puolustaa tiukasti eläinrasvoja. Voi ja kerma ovat terveellisempiä kuin kasvismargariinit ja kevyttuotteet. Hän uskoo. Että koko kolesterolihysteria on ohimenevä ilmiö.

                          
                              Liian kovia treenejä
Heikkilän mukaan liikumme väärin. Liian kovaa ja liian pitkään. Jos juoksee yli puoli tuntia. Sressihormonit eli kortisolitasot tuplaantuvat elimistössä. Hän itse uskoo HIIT-treeniin. Jossa tehdään nopeita pyrähdyksiä maksimaalisella voimalla. Juostaan, kuntopyöräillään tai vain hypitään. Spurtit saattavat olla vain kuuden minuutin pituisia. Mutta ne ei saa ylittää varttituntia. Tällä treenillä kortisoliarvot laskevat. Mikä on Heikkilän mielestä parasta stressinhoitoa.

                        Kipu on viesti ja siunaus
Ihmisen sielu ja mieli ovat kiinnostaneet pitkään Heikkilää. Hän kävi itse viisi vuotta psykoterapiassa. Hänen perhetaustansa on rankka: äiti oli narsisti ja veli alkoholisoitui. Molemmat kuolivat aivan liian varhain. Terapia auttoi Heikkilää antamaan anteeksi ja hyväksymään menneisyytensä.

Heikkilä ei pidä vastoinkäymisiä vain huonoina asioina. Ne toimivat usein herättäjinä. Jotka ohjaavat ihmistä valoisammille poluille.

Jos joku asia tuntuu pahalta. Kannattaisi miettiä, miksi se tuntuu pahalta. Eikä paeta sitä. Kivun kautta ihminen kohtaa solmukohtansa.

Heikkilä pitää C.G. Jungin ajatuksista. Solmukohdat vastaavat Jungin teoriaa varjosta. Jokaisella ihmisellä on varjo, jota ei haluta kohdata. Ja jota ei usein tiedostetakaan. Vasta kun tutustuu varjoonsa. Pimeään ja torjuttuun puoleensa. Ihminen tulee kokonaiseksi.

Vastaanotolla Heikkilä puhuu mieluusti potilaittensa kanssa. Hän jopa saattaa sanoa potilaalle, että olet menettänyt yhteyden sieluusi.

Paranemisessa pitäisi Heikkilän mukaan muistaa myös sielullinen puoli. Hän neuvoo joskus potilailleen riitin. Jossa menneille taakoille jätetään hyvästit. Ne kirjoitetaan paperille ja poltetaan järven tai meren rannalla. Syvästi symbolinen rituaali on toimiva ja yksinkertainen.

Mitä mieltä olet Antti Heikkilän ajatuksista?

Lähteet: VoiHyvin 7/2018, kuvat omat

Mitä vuoden 2017 uutisoiduimmat ja sometetuimmat tutkimukset koskivat?

Kun niin monet ovat postanneet blogeissaan: mennyttä vuotta ja uusia tavoitteita ja uuden vuoden lupauksia vuodelle 2018.Mutta minä olen niin tylsä ihminen, ettei ole paljon kerrottavaa menneestä vuodesta. Enkä koskaan tee lupauksia tai tavoitteita tulevalle vuodelle. Yleensä ne ei toteudu. Viimeistään kesällä monet retkahtavat lupauksissaan. Mutta kaikki kunnia heille tavoitteellisuudesta! Minä pitäydyn vuoden 2017 uutisoiduimmissa ja eniten some-tilaa viedyissä tutkimuksissa. Joista jotkut kumoaa täysin entiset käsitykset.

Eniten keskustelua herättivät terveyteen liittyvät tutkimukset. Ykkösenä oli: Kovat, eläinperäiset rasvat eivät olekaan riski terveydelle. Vaan suurin kuolleisuus oli ihmisillä jotka söivät paljon hiilihydraatteja. Tähän asti ravinnon rasvojen ja etenkin kovien rasvojen on ajateltu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Kovien rasvojen vähentäminen ei tuokaan terveyshyötyä. Vähärasvainen ruokavalio -  kaikkia aikaisempia käsityksiä vastaan  - lisäsikin kuolleisuutta. Tämä rasvatutkimus tehtiin suurelle joukolle ihmisiä vuosien 2003-2013 välisenä aikana. Ja julkaistiin arvovaltaisessa The Lancet lääketieteellisessä lehdessä. Huh! Menipä terveyskäsitykset mullin mallin.

Toiselle sijalle pääsi tutkimus, jonka mukaan tohtoriopiskelijoita voi haitata stressi niin paljon. Että se on uhka mielenterveydelle. Joka kolmatta uhkasi jokin tavallinen psyykkinen häiriö. Erityisesti masennus.

Kolmanneksi eniten netin käyttäjiä kiinnosti tutkimus, joka osoitti. Että naislääkärin potilailla on pienempi kuolleisuuden ja uudelleen sairastumisen riski kuin mieslääkärin potilailla. Tutkimus ei tarkemmin selitä, miksi näin on.

Tutkijat viittaavat aiempiin tutkimuksiin. Niiden mukaan naislääkärit ovat tunnollisempia virallisten hoito-ohjeiden noudattamisessa. Naiset tekevät myös enemmän sairauksia ennalta ehkäisevää työtä. He myös keskittyvät enemmän vuorovaikutukseen potilaan kanssa.

Oliko sinulle hämmästys tuo rasvauutinen?

Lähteet: Helsingin Sanomat 4.1.2018, kuvat omat