Kirpeät marjatkin ovat terveellisiä

Monille maistuu parhaiten makeat marjat, mansikka, mustikka ja vadelma. Makeus tuntuu miellyttävältä saman tien, mutta happamiin makuihin pitää usein totutella. Kirpeämpiäkään marjoja ei kannata unohtaa, sillä nekin ovat vitamiinien, kuidun ja polyfenolien lähteitä.

Marjat ovat ansainneet terveyspommien maineensa. Vaikka niiden C-vitamiini- ja polyfenolipitoisuuksissa on eroja, kaikkien marjojen syöminen edistää terveyttä.

Tutkimusten mukaan marjoista saattaa olla hyötyä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen, muistisairauksien, syöpätautien ja infektioiden ehkäisyssä.

Marjojen kanssa voi syödä maltillisesti sokeria ilman, että verensokeri nousisi liiallisesti. Marjojen sisältämät polyfenolit hidastavat sokerin imeytymistä ja siten hillitsevät verensokerin nousua.

Jos marjat poimii kaupan pakastealtaasta, kannattaa tarkistaa niiden alkuperämaa. Ruokavirasto suosittelee kuumentamaan ulkomaisia pakastemarjoja vähintään viisi minuuttia 90 asteessa. Seuraavaksi muutama kirpeä marja. Lakka, herukat, marja-aronia ja karviainenkin ovat hyvin hapokkaita marjoja.

                                      Karpalo

vähentää virtsateiden infektiota. Tietyt polyfenolit estävät bakteerien kiinnittymisen virtsateiden limakalvolla, jolloin ne eivät voi aiheuttaa tulehdusta. Karpalo on muutenkin muiden marjojen tavoin hyvin terveellinen.

                                      Puolukka

saattaa ehkäistä karpalon tavoin virtsateiden tulehdusta. Se on koe-eläimillä parantanut myös verisuonten toimintaa, alentanut verenpainetta ja ehkäissyt rasvaisen ruuan aiheuttamaa verensokerin, insuliinin ja kolesterolin nousua. Puolukka auttaa myös painonhallinnassa.

                                     Mustaherukka

Sitä voidaan pitää supermarjana, koska siinä on huikeat 128 milligrammaa C-vitamiinia 100 grammassa, runsaasti E-vitamiinia, kuitua ja erilaisia polyfenoleja.

Mustaherukan antosyaanit ovat tutkimuksessa parantaneet urheilijoiden suorituskykyä tehostamalla verenkiertoa, rasvanpolttoa ja vähentämällä lihasten väsymistä.

Lähteet: Hyvä terveys 14/2019, kuvat Pixabay

Leivän syönnistä on turha kokea syyllisyyttä

Suomessa syödään yhä vähemmän hiilihydraatteja. Leivän syömistä jopa vältellään painonnousun pelossa. Aivan turhaan. Väitöskirjatutkimus osoitti, että todennäköisesti lihavia ovat ne, jotka saavat ruoastaan vähiten hiilihydraatteja.

Nykyisin monet syövät paljon proteiinia ja välttelevät hiilihydraatteja. Tätä on muun muassa karppausruokavalio, jonka idea runsaasta proteiinista on jäänyt ihmisten mieleen, vaikka karppauksen suosio on sinänsä vähentynyt. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös lisätyn sokerin ja luontaisista lähteistä saadun sokerin osuutta ruokavaliossa.

Etenkin nuoret saavat paljon lisättyä sokeria. Joidenkin ruokailutavat ovat hyvin epäterveellisiä. Juodaan limsoja, energiajuomia; syödään karkkia. Nuoret saavat myös vähemmän kuituja. Ja syövät vähemmän kasviksia, hedelmiä, ruista ja kalaa kuin ne, joiden lisätyn sokerin saanti oli vähäistä.

Kuluttajien on hyvin vaikea selvittää, missä elintarvikkeissa on lisättyä sokeria ja kuinka paljon. Laki ei vaadi sitä erikseen mainitsemaan.

Painonhallinnan kannalta hiilihydraatteja on turha demonisoida. Tutkimuksen tulokset korostavat myös, että hiilihydraattien laatu on tärkeämpää kuin niiden määrä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.6.2018, kuvat Pixabay

Puutarhanhoito toimii kuin masennuslääke

Minä iloitsen puutarhanhoidosta. Ensinnäkin saa olla ulkotöissä ja näkee kättensä työn tuloksen nopeasti. Rentoudun puutarhassa, laulaa rallattelen yksinäni ja puhun kasveille.

Maaperästä löytyy lähes masennuslääkkeen veroista bakteeria. Mycobacterium vaccae lisää serotoniinin tuotantoa, joka masennuksen aikana vähenee. Se rentouttaa ja tuo onnellisuutta. Bakteerin saa maata möyhentäessä. Hyvät vaikutukset tulee kosketuksen kautta iholle ja ilman kautta hengittäessä.

Allergioiden ja luonnon yhteydestä on eniten näyttöjä. Luonnon antama suoja atopiaa vastaan on suurin varhaislapsuudessa, mutta vastustuskykyä kannattaa kerätä koko elämän ajan.

Keskittyminen tekee hyvää

Kasvimaan kylväminen ja kitkeminen tempaisevat mukaansa. Aivot saa lepohetken, kun kasvit vie huomion. Puutarhanhoito on kuin mindfulnessia, keskittymistä nykyhetkeen. Puutarhanhoito on kuin kävely tai lenkki, jolloin uusia näkökulmia ja ajatuksia tulee mieleen. Voidaan saavuttaa flow-tila.

Apua stressiin

Luonnon rauhoittavaa vaikutusta on mitattu. On havaittu, että jo viiden minuutin oleskelu kasvien parissa alentaa verenpainetta stressihormonien kortisolin ja adrenaliinin vähentyessä.

Hyogon yliopistossa tehty tutkimus japanilaisten muistisairaiden parissa osoitti, että puutarhanhoito lievittää stressiä enemmän kuin muu askartelu.

Paino laskee ja kunto nousee

Tunti puutarhassa kuluu kuin huomaamatta ja samalla saa liikuntaa kävelemisen ja imuroinnin verran.

Puutarhatyö parantaa myös tasapainoa, koordinaatiota ja lihasvoimaa.

Painonhallinnassakin on puutarhatyöstä apua. Noin 70-kiloinen ihminen pudottaa tunnissa lähes 300 kaloria.

Hyötyjä vanhuuteen

Puutarhatoimintaa on tarjolla myös vanhuksille. Kasvit voivat herättää aistien avulla muistoja aiemmasta elämästä. Tunne että on vielä osallisena elämänmenossa voimistuu. Kerran opitut puutarhuritaidot pysyvät muistissa usein senkin jälkeen, kun on jo vaikea hahmottaa, mikä päivä on tai keitä ympärillä on.

Lähteet: kadonneet, kuvat omat