Näytetään tekstit, joissa on tunniste armollisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste armollisuus. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. toukokuuta 2021

Kiitos, hyvä kehoni

 


Olen nykyisin tyytyväinen kehooni ja painooni. Vuosi sitten laihdutin 13 kiloa. Siitä on nyt surussa tullut 3 lisäkiloa. Suuri syy laihduttamiseen oli se, että verensokeriarvoni oli jonkin verran viitearvoja korkeampi. En halunnut kakkostyypin diabetesta, joka oli lääkärinkin mukaan uhkana. Onneksi minulla on liiankin alhainen verenpaine ja huippuhyvät kolesteroliarvot. Mutta nyt koputan puuta.


Olen onnellinen ja kiitollinen siitä, että kehoni on terve ja jaksaa kuljettaa ja kantaa minua, vaikka mielessäni olisi ongelmia, esimerkiksi tuskaa ja ahdistusta. Ja totta kai keho ja mieli ovat yhtä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Tästä on esimerkkeinä psykosomaattiset sairaudet kuten vatsa- tai pääkivut.


Nykyään puhutaan kehopositiivisuudesta ja kehorauhasta, jotka kumpikin vahvistavat naisten asiaa. Kehopositiivisuudessa ihminen voi hyväksyä oman painonsa ja ulkonäkönsä. Kauneusihanteita pidetään ahtaina, eikä niitä välttämättä seurata. Jokainen saa olla minkä näköinen tahansa. Kehorauhan mukaan ihmisiä ei saisi arvostella. Ulkopuolelta tuleva arvostelu on kehittymätöntä ja turhaa.

Omassa kehossaan ei ole aina helppo olla. Sen kiusaamisen sijaan kannattaisi kuitenkin ystävystyä sen kanssa, sillä vahva kehonkuva vaikuttaa myönteisesti kaikkeen, mitä teet ja ajattelet.


Pieni lapsi rakastaa kehoaan, mutta harva onnistuu säilyttämään  elämänmittaisen rakkaussuhteen itseensä ja kehoonsa.


Psykologi Katrina Menskanen on kirjoittanut kirjan Rakas keho. Hänen mukaan monilla on aikuisena vaikeuksia hyväksyä itsensä. Keho ei ole koskaan riittävän hyvä, vaan aina on jotakin paranneltavaa.


Kehon haasteet näyttäytyvät muun muassa loputtomana laihduttamisena ja uuvuttavana kehon kurittamisena, itsetunto-ongelmina, masennuksena, ahdistuksena ja syömishäiriöinä.




Kun suhtautuu kehoon armollisesti ja lempeästi, ei sorru dieettihuumiin tai kuntorääkkeihin vaan osaa hoitaa ja helliä itseään terveellisellä tavalla. 


Itsetunto on heikoissa kantimissa, jos ulkonäkö ja kehonmuokkaus ovat arvoasteikossa ensimmäisiä. Ulkonäkö ei ole synonyymi kenenkään arvolle. On kaksi eri asiaa miltä näyttää  ja miten on hyvä olla. Kiusaamisen sijasta kehonsa kanssa kannattaa ystävystyä. Sillä vahva kehonkuva vaikuttaa myönteisesti lähes kaikkeen: toimintaan, ajatteluun, asenteisiin. Oma keho on voimavara olipa se minkä näköinen ja kokoinen. Voi pukeutua mielensä mukaan, rohkenee liikkumaan monipuolisesti ja pystyy nauttimaan seksistä.



Kunnioitus kehoa kohtaan näkyy uskalluksena elää omannäköistä elämää. Tällöin kehoa arvostaa ennen kaikkea sen olemassaolon ja toiminnallisuuden takia, ei pelkästään ulkoisten ominaisuuksien vuoksi.


Vaikka vanheneminen voi näyttäytyä kilojen kertymisenä ja ihon veltostumisena, tutkimusten mukaan iällä on suotuisa vaikutus kehonkuvaan.


Ikä tuo armollisuutta ja hyväksyvyyttä. Ulkoiset ominaisuudet eivät  painotu  niin paljon kuin nuorempana eivätkä vaikuta niin vahvasti itsetuntoon.






Lähteet: Hyvä terveys 4/21, kuvat Pixabay  

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Elämäntapamuutoksen onnistujat - viisi keinoa

 



Moni haluaa aloittaa vuodenvaihteessa elämäntaparemontin. Miten kannattaisi toimia, että muutos onnistuisi ja siitä tulisi uusi elämäntapa?


1)Hyvä valmistautuminen

Ennen elämäntapamuutokseen ryhtymistä on hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä on ylläpitänyt vanhoja tapoja. Kannattaisi tarkastella ensin nykyisten elämäntapojen taustoja ja täsmentää, millaisin pienin teoin kannattaa lähteä liikkeelle.


Jos esimerkiksi ylipaino johtuu tunnesyömisestä, on hyvä lähteä vahvistamaan tunnetaitoja syömisen hallitsemisen sijaan.


Elämäntapamuutoksissa onnistuvat todennäköisemmin ne, joilla on selkeä syy ja halu hakea muutosta. Muutoksen on oltava aidosti itselle merkityksellinen, jotta siitä jaksaa innostua pitkällä tähtäimellä.



2. Motivaatio

Motivaatio on jotain, joka saa ihmisen tekemään asioita. Motivaatio jaotellaan sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon.


Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että tekeminen itsessään innostaa, esimerkiksi ulkoilun tuoma hyvä olo saa liikkumaan enemmän.


Ulkoisessa motivaatiossa motivoivana tekijänä on jokin ulkopuolinen asia, vaikkapa lääkärin käsky lopettaa tupakointi.


Pysyvän muutoksen saavuttaminen voi olla vaikeaa, jos painostus tulee ulkopuolelta. Ulkoinen motivaatio ei kuitenkaan ole automaattisesti pahasta. Se voi olla sysäys, jota tarvitaan. Motivaatio jonkin asian muuttamiseen saattaa lähteä liikkeelle ulkoisesta motivaatiosta, mutta kasvaa ajan kanssa sisäiseksi motivaatioksi.


Yksi esimerkki ulkoisesta motivaatiosta on kasvojen menettämisen pelko. Joitakin voi motivoida ajatus siitä, että on häpeällistä olla onnistumatta.



3. Järkevät tavoitteet

Moni asettaa itselleen valtavia ja ehdottomia tavoitteita, esimerkiksi lopetan kokonaan herkkujen syönnin. Monesti on tapana haukata liian suuri pala: rynnätään joka päivä lenkkipolulle miettimättä, onko siinä järkeä. Kun tavoitteet asettaa realistisesti, on helpompi pysyä päätöksessään.


Aivan ensimmäisenä on hyvä hylätä ajatukset kuurista tai projektista. Kannattaisi hyväksyä, että niin kauan kuin henki meissä vielä pihisee, tarvitsemme hyviä elintapoja. Kannattaa tehdä sellaisia muutoksia, joita pystyy kuljettamaan mukana omassa arjessa.


Tavoite kannattaa jakaa välitavoitteiksi, joiden päätteeksi odottaa palkinto. Pala kerrallaan on helpompi mennä eteenpäin, ja silloin saa varmemmin myös onnistumisen kokemuksia.


Jos esimerkiksi lautasen täyttäminen puoliksi kasviksilla sekä lounaalla ja päivällisellä osoittautuu hankalaksi toteuttaa, voi ensimmäinen askel ollakin lisätä jokaiseen päivään yksi kasvisannos. Se voi olla esimerkiksi kourallinen kirsikkatomaatteja tai porkkanaa.


Tässä onnistuminen tuottaa kokemuksen siitä, että muutos on mahdollinen, ja se voi siten innostaa kohti seuraavaa välitavoitetta. Kun ensimmäisestä muutoksesta tulee pikkuhiljaa rutiini, voi edetä seuraavaan välitavoitteeseen.



4. Rutiinit

Elämäntapamuutoksessa ei riitä pelkkä tahdonvoima, sillä se on rajallista. Siksi uusista muutoksista kannattaa pyrkiä tekemään rutiineja.


Aiemmin ajateltiin, että uusia rutiineja voi tehdä jo kahdessa viikossa. Esimerkiksi englantilainen tutkija Philippa Lally on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa tapojen muodostumisen nopeutta. Uuden tavan muuttuminen automaattiseksi rutiiniksi vaihteli suuresti sekä tavan että yksilön mukaan. Rutiinin muodostuminen vei 18-254 päivää.



5. Armollisuus

Alkuinnostuksen jälkeen ison osan motivaatio lopahtaa. Tämä on kriittinen vaihe, koska silloin monen tekee mieli palata vanhaan.


Useimpia meistä vaivaa mustavalkoinen ajattelu: pienenkin lipsahduksen jälkeen tuntuu siltä, että on parempi lopettaa kokonaan.


Arki on muuttuvaista ja viikot erilaisia. Elämäntapamuutoksen onnistumisen kannalta tärkeintä on joustavuus.


Ehdoton ajattelu ei toimi pitkällä aikavälillä. Ne, jotka ovat armollisia itselleen, onnistuvat todennäköisesti suurissa muutoksissa. Yksi väliin jäänyt treenikerta ei nollaa kaikkea aiemmin saavutettua, vaikka se helposti saattaa siltä tuntua.


Elämäntapamuutoksen suurin haaste on elämä itse. Se heittää eteen yllättäviäkin käänteitä. Jos haluaa saavuttaa pysyvän muutoksen, on paras oppia sietämään epätäydellisyyttä.







Lähteet: Helsingin Sanomat 21.1.2021, kuvat Pixabay

  

  

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Sinä olet tärkeä


Yksi tärkeimmistä ihmissuhteista on suhde itseen. Se on myös pitkäaikaisin ihmissuhteemme.

Seuraavaksi helppoja ja pieniä tapoja parantaa tätä ihmissuhdetta.


Näe itsessäsi joka päivä 3-6 hyvää asiaa. Onko hiukset kauniit? Istuuko vaatteet hyvin? Ou nou, näitä kiitollisuuden aiheita tulee paljon mieleen.

Suhtaudu itseesi armollisesti.   Siinä voi esimerkiksi auttaa joka ilta lausumalla sanat itselleen: "Hyväksyn itseni tällaisena kuin olen."


Sen sijaan että tuhlaat aikaasi sen tutkimiseen, mitä muilla on ja minulla ei ole, et keskity hyvinvointiisi tarpeeksi. Eihän se mitä muilla on ole sinulta pois.

Elämän ei soisi olevan selviytymistä ja suorittamista. Vaan se voi olla ihan mukavaa.


Hemmotteluhoidot ja shoppailu vaikka pienimuotoisena on naiselle hyväksi. Minä rakastan intialaista päänhierontaa ja jalkahoitoa.
Varsinaisesta naaman käsittelystä en tykkää lainkaan. Kosmetologilla käyn kerran kolmessa vuodessa.

Itsensä hoitamista on myös herkutella välillä. Kahvit ja leivos. Hyvä ruokaravintola.

Miten sinä hemmottelet itseäsi?




Lähteet: Voi hyvin 1/2018, kuvat Pexel, Pixabay