lauantai 8. kesäkuuta 2024

Elämää maalla 26.

 


Tällä viikolla päätin, että kuljen avojaloin pihalla ja puutarhassa koko kesän. Miten ihanalta ruoho tuntuukin jalkojen alla, jopa sora tuntuu hyvältä. Ei tarvitse pelätä lasinsirpaleita tai muuta sellaista - mitä kaupungissa pitäisi.


17-vuotiaana hippinä kuljin yhden kesän avojaloin kaikkialla: kotona, kaupungissa ja festareilla. Minulla oli pitkä hame ja intianpuuvillainen paita. Olin silloin leipomossa töissä ja asuin tätini luona.


Löysin sattumalta ihanan kahvimaidon. Barista kaurajuoman. Yleensä juon kahvin maidon kanssa, enkä käytä sokeria. Tämä Barista kauramaito tuo kahviin kermaisen ja herkullisen aromin. Juon kahvia noin kuusi kuppia päivässä - iltakahvitkin. Se ei vaikuta mitenkään nukahtamiseen tai uneen.


Nyt kun puutarhatöitä on melko paljon, kuntosalille lähteminen on ollut nahkeaa. Silti olen pakottanut itseni menemään sinne ja nöyränä käymään kaikki laitteet läpi, joista minulla on kaksi inhokkia. Yksi vyötäröön sattuva ja yksi jalkalaite. Siellä on näin kesällä vähän väkeä. Monesti olen ollut yksin.


Kerroin viime kerralla taas häslänneeni. Olin tilannut pensaan ja kukkasipuleita. En tiennyt edes niitten nimiä, enkä muistanut ostaneeni niitä. Yhden puutarhan verkkomyymälän sivuja katsellessani selvisi, että pensas on hunajamarja, joka on ristipölytteinen eli tarvitsisi pari kaveria, jotta se tuottaisi marjoja. On kai pakko ostaa, vaikka hyötykasvi-kukkapenkkini on hyvin täynnä. Sipulikukka on jokin koristelaukka. Voi olla, että ensi kesänä muutan tuon penkin perennapenkiksi.



Viime kesänä häsläsin myös kärhöjen ostossa. Selailin taas verkkomyymälän sivustoa ja löysin kärhöt. Oitis tilasin niistä kauneimmat. Ne sitten kuolivat talvella. Miksiköhän? En ollut katsonut, millä kasvuvyöhykkeellä ne menestyvät. Selvisi, että kaikki ne menestyvät vain 1-2 vyöhykkeellä. Tämä Etelä-Savo kuuluu kolmos-tai nelosvyöhykkeeseen.


Nyt tilasin kolme kärhöä, jotka menestyvät jopa viitosvyöhykkeellä. Puutarhahommia on ollut paljon. Kitkin koko puutarhan läpi. Voi, miten inhoankin vuohenputkea - vaikka se on hyvä villivihannes -, koska sen juuristoa on vaikea saada kokonaan pois. Saan ilmeisesti aloittaa taas uuden kitkemiskierroksen puutarhassa.


Olen istuttanut kasvattamiani köynnöskasveja. Keijunmekkoa, kelloköynnöstä, mustasilmäsusannaa. Istutin myös krassit, mutta tuli ankara kaatosade, joka tappoi ne. Onneksi paikallisessa puutarhamyymälässä oli krassin taimia. Aitoelämänlanka on ollut kummallisesti vaikein istuttaa. Niitä on paljon, eikä ne ole kestäneet auringon paahdetta. Istutan uusia, kun tämä helle loppuu. 


Itse pidän helteestä, koska olen vilukissa. Ikävä, että ne loppuivat. Mutta varmasti kesän mittaan tulee uusia hellekausia. Helteen takia tuntuu, että kesä olisi kestänyt jo kauan.


Hyvää viikonloppua kaikille!







2 kommenttia:

  1. Kärhöt voi olla vaikeita, vaikka olisivat valittu oikeille vyöhykkeillekin. Itse olen yrittänyt kärhöjä kasvamaan takapihalla, mutta aina ne meinaavat kuolla talvella. Nyt taitaa olla toivoa, ainakin 1 on hengissä talven jäljiltä ja mahdollisesti toinenkin.
    Tsemppiä sullekin kärhöjen kanssa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Jenni. Oli mielenkiintoista lukea, että kärhö ei kestä talvea, vaikka olisi oikealla kasvuvyöhykkeellä. Minäkin toivoin niin kovasti, että ne kestävät talven, mutta kaikki kuolivat.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!