En voi edes oikeasti kuvata, miten olen rakastunut meidän Siiri-kissaan. Tässä postauksessa on lähinnä kuvia suloisesta Siiristä. Saimme Siirin löytöeläintalosta kevättalvella. Siiri oli löytynyt pienenä pentuna erään talon pihalta. Löytöeläintalossa oli aika ankeat olosuhteet. Kissat ja koirat olivat häkeissä. Siirillä ei ollut elämään hyvät lähtökohdat. Ja heti kun näin hänet, mieleeni tuli nimi Siiri.
Melkein kaksi kuukautta Siiri oli sänkymme alla. Laitoin sinne ruokaa ja hiekkalaatikon. Joka päivä puhuin hänelle ja hän liikkui öisin. Yhden kerran heräsin siihen, että hän nukkui vatsallani. Mutta päivisin hän oli erittäin arka, eikä tullut pois sängyn alta.
Sitten hän uskaltautui keittiöön. Istui lähinnä pöydällä, ja juoksi karkuun, kun häntä lähestyi. Vähitellen hän alkoi maukua minulle paljonkin ja kovaa. Ehkä se korvasi silittämisen. Joten juttelimme paljon. Mieheni oli aivan ihmeissään tästä maukumisesta, vastavuoroisesta keskustelusta.
Sitten viimein noin kuukauden päästä Siiri antoi silittää itseään. Voi, että miten onnellinen olin siitä! Melkein itkin. Jotenkin suuri huoli poistui. Minulle kärsimättömälle ihmiselle Siiri opetti kärsivällisyyttä. Löytökissaa ei kesytetä helposti. On annettava aikaa.
Siiri on nykyisin aikamonen temppuilija, suloinen sellainen. En rajoita vielä hänen hommiaan. Sitten vähän myöhemmin. Siirillä on omanlaisiaan tapoja. Hän esimerkiksi tykkää kaataa kulhoja. Seuraavien kuvien villi ja vapaa Siiri osoittaa, että heikommistakin olosuhteista voi nousta niin sanottuun normaaliin elämään. Mutta mitähän sekin on?
Seuraavissa kuvissa Siiri kaataa kannun. Kaataminen on ollut hänen intohimonsa. Voi luoja, miten hän nauttii siitä pienine suloisine tassuineen. Minä hommailen noissa kuvissa mausteyrttien pistokkaiden istuttamista ruukkuihin.
Siirillä on väliin jännä tapa syödä. Hän ikään kuin kauhoo ruokaa suuhunsa. Mutta tärkeintä on, että hän on kylläinen.
Lisää kuvia Siiristä:
Ei kai taas kaatamassa.
Yksi Siirin lempihomma on kopsuttaa multaa kukista.
Kille-kissaamme emmen ole unohtaneet. Hän on rakas ja suhtautuu Siiriin leikkikaverina.
Epäselvässä kuvassa Siiri piiloutuu sanomalehden alle.
Siiri vähän ennen päiväunille nukkumista.
Siirillä on ihanan isot vihreät silmät 💚 Onpa hienoa, että hän on kotiutunut ja aika vintiömäinen kissatyttö onkin. Meidän Sissi juttelee myös paljon, jopa niin, että satunnaisten hoitokoirien hiljaisuus tuntuu oudolta. Mietin miksi ne ei sano mitään! Meillä Sissi ei tyytyisi kuopsuttamaan multaa kukkaruukuista, se söisi kaikki kasvit suihinsa. Niinpä meillä muutama harva viherkasvi on isoissa lasilyhdyissä. Oli mukava tutustua leikkisään Siiriin. Hienoa, että olette antaneet hänelle rakastavan ja huolehtivan kodin.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi riitta k. Voi, teidän Sissiä, että syö kukatkin suihinsa. Meidän Siiri maistelee vähän, mutta on urallaan keskittynyt mullan kopsuttamiseen. Sydän pakahtuu rakkaudesta Siiriä kohtaan. Jännää, että nämä kissit selvästi juttelee.
PoistaVoi kun Hän on suloinen perheenjäsen! Ihana Persoona! <3
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Mentaalimatkaaja. Siiri on kyllä syötävän suloinen tytön typykkä.
PoistaKylläpä sinulla onkin aika veitikka lemmikkinä,söpöläinen :-)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Pihakeiju. Siirillä on jo kepposteleva persoona ja ilo elämiseen. Hän on opettanut minulle kärsivällisyyttä.
PoistaKaunis ja veikeä Siiri😻 Ihana asia,kun on kotiutunut hyvin.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Unknown. Olen äärettömän onnellinen siitä, että Siiri on saanut lisää rohkeutta. Mutta ulos hän ei pääse pitkään aikaan.
PoistaIhana Siiri ja ihana Kille. Olen, niin iloinen, että Siiri on lopulta kotiutunut. Hitaasti, mutta varmasti!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi piitu. Anteeksi, että vastaan näin myöhässä. En näe kaikkia kommentteja bloggerissa. Kille on tosiaan ihana ja Siiri myös. Kille on vielä pomo perheessä, ja häntä ottaa välillä kovastikin hermoon, kun tuo pennun rääpäle Siiri vain koko ajan leikkii ja juoksentelee ja tekee tihutöitä. Kiitos myös siitä, että ymmärrät miten tärkeää tuo Siirin kesyyntyminen oli. Sydäntäraastavan tärkeää.
PoistaVoi pientä Siiriä! Ihana kuulla, että se on alkanut rohkaistumaan ja antaa jo silittääkin. Silitykset täältäkin Siirille! :)
VastaaPoistaKiitos kommentista ja silityksistä Erikoiset Asiantuntijat. Siiri alkaa olla jo aika rohkea tyttö. Ehkä piankin Siirillä ja Killellä on jonkinlaatuinen kaveruussuhde.
VastaaPoista